Metsäliitto osti Botniaa M-realilta
Botnia tekee sellutehtaan Uruguayhin
Metsä-Botnia Ab 1,1 miljoonaa euroa rakentaakseen sellutehtaan Uruguayhin. Tehdas käyttää raaka-aineena eukalyptusta ja pystyy tuottamaan vuodessa noin miljoona tonnia lyhytkuitusellua.
   Sellutehdasprojekti on sekä suurin teollinen investointi Uruguayn historiassa että suurin suomalainen yksityinen teollinen uusinvestointi ulkomaille.
   Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2007 kolmannen neljänneksen aikana. Projektia johtaa DI Timo Piilonen Botniasta.
   Hankkeen toteuttaa Botnia S.A. -niminen yhtiö, jonka omistavat Oy Metsä-Botnia Ab (82,1 %), Metsäliitto (5,5 %) ja UPM-Kymmene Oyj (12,4 %). Omistajaksi mukaan voi tulla tehtaan käynnistyttyä uruguaylainen Otegui Group yhdeksän prosentin osuudella. Botnia S.A.:n toimitusjohtaja on Ronald Beare.
   Investoinnista päätettäessä Metsäliitto Osuuskunta osti 164 miljoonan euron kauppahinnalla M-real Oyj:ltä kahdeksan prosentin osuuden Oy Metsä-Botnia Ab:stä. Kaupan jälkeen Metsäliitto-Yhtymä omistaa edelleen tästä 53 %, mutta M-realin osuus on nyt 39 ja Metsäliitto Osuuskunnan 14 prosenttia.
   Metsäliitto-Yhtymässä Uruguayn sellutehdasinvestointia pidetään erinomaisena mahdollisuutena osallistua tuotantokustannuksiltaan yhteen maailman tehokkaimmista sellutehtaista. Vastaavaa hienopapereissa käytettävää raaka-ainetta ei ole saatavissa tai lähialueilta.
   Botnian omistajat ovat M-real, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta. Uruguayn hankkeen toteuttavan Botnia S.A:n omistussuhteiksi on sovittu Botnia 82,1 prosenttia, UPM 12,4 ja Metsäliitto 5,5 prosenttia.
   Tehdaspaikkakunta Fray Bentos on Länsi-Uruguayssa Uruguay-joen varrella runsaan 300 kilometrin päässä pääkaupungista Montevideosta.
   Täydellä kapasiteetilla tehdas käyttää puuta 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Puu tulee paikallisilta lähialueelta: noin 60 prosenttia tytäryhtiö FOSAn 90 000 hehtaarin viljelmiltä, 40 prosenttia hankitaan pitkäaikaisilla sopimuksilla yksityisiltä metsänomistajilta, rahastoilta, säätiöiltä tai osuuskunnilta.

Nestlé esitteli uutuudet ja panostaa kesäsesonkiin
Turengista jäätelöä Pohjoismaihin
Nestlén ostama Valiojäätelön tuotantokoneisto Turengissa valmistautuu ensimmäiseen sesonkiinsa uuden omistajan alaisuudessa. 
   Neslé on esitellyt uudistetun jäätelövalikoiman ja mainoskampanjat alkavat lehdissä ja televisiossa täysillä huhtikuun lopulla.
   Vanhat Valiojäätelön hittituotteet on pääosin säilytetty ja merkkiperheitä on myös laajennettu uusilla vaihtoehdoilla. Rinnalle on kuitenkin tullut Nestlén omia brändejä, joista osaa valmistetaan Turengissa, osa tuodaan ulkomailta. Yhä enemmän on kevyitä tai aikuiseen makuun tehtyjä tuotteita.
   Osa jäätelöistä menee Ruotsin ja Tanskan markkinoille, sillä tuotannosta vastaavalla Nestlé Nordenilla ei ole Pohjoismaissa muita jäätelötehtaita. Sen sijaan Venäjän ja Baltian markkinoille Nestléllä on oma paikallinen tuotantonsa. Valio vei jonkin verran jäätelöä mm. Venäjälle.
   Nestlé Nordenin jäätelöliiketoimintayksikön johtaja, ranskalainen Didier Laurent toteaa, että puolen vuoden ajan on kovasti töitä tehty Valion ja Nestlén toimintatapojen yhdistämiseksi. Tässä ajassa ei tietenkään mahdottomia ole ennätetty saavuttaa.
   Muutosta ja suuntautumista kansainvälisyyteen kuvaa mm. se, että tehtaalle on äskettäin valittu ulkomainen tehtaanjohtaja. Henkilökunta onkin pantu englanninkielen kursseille.
   Laurent uskoo hyvään liikkeellelähtöön kesäsesongin myötä. Jatko riippuu siitä, miten siirtymävaihe kokonaisuudessaan onnistuu. Nestlén ja Valion tietotaitojen yhdistämisen pitäisi vahvistaa suvereenia asemaa ainakin Suomen markkinoilla. Suomalainen jäätelömarkkina on väestöpohjaansa suurempi, Euroopan paras, ja suomalaisilla on myös omat makutottumuksensa ja jäätelönkäyttötapansa. Nyt meille tarjotaan kesäksi yhä enemmän yksittäispakattuja tuotteita.
   Samalla Laurent toi esille emoyhtiön tavan toimia: "Sveitsiläinen Nestlé omaa hyvin pragmaattisen taustan." Tällä hän tarkoittaa, että Turengin tehtaan asema ja tulevaisuus yhtiön strategioissa on kuitenkin pitkälti kiinni sen suoriutumisessa lähivuosina.
   Maitoraaka-aineen tehdas saa kauppasopimuksen mukaisesti Valiolta. Mikäli pohjoismainen kilpailukyky on hyvä ja Turengin jäätelöt liikkuvat vilkkaasti länsisuuntaan, tuottajien maidon kysyntä voi entisestään kasvaa. -Antti Mustonen

SSO nosti vahvasti bonusmyyntiä
Salon seudulla ja läntisellä Uudellamaalla toimiva Suur-Seudun Osuuskauppa kasvatti bonusmyyntiään vuonna 2004 yhdeksällä prosentilla edellisvuotisesta 199 miljoonaan euroon. Kun yhteistyökumppaneiden myynti otetaan huomioon, nousuksi tulee 12 prosenttia ja bonusmyynnin määräksi 226 miljoonaa euroa.
   Toimialueen talouksista yli puolella on S-etukortti. Ostojen keskittäminen toi asiakasomistajille viime vuonna bonusta lähes kahdeksan miljoonaa euroa. SSO:lla on asiakasomistajia nyt 40740, uusia liittyi viime vuonna yli 3000. Yli puolella toimialueen talouksista on jo S-Etukortti.
   Vuosi 2004 oli ensimmäinen SSO:n kokonainen toimintavuosi. SSO:n myynti osakkuusyhtiöiden myynti mukaan lukien oli 415 miljoonaa euroa.
   Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen toteaa SSO:n olevan yhä suurempi työllistäjä alueellaan. Henkilöstön määrä oli vuoden 2004 lopussa 1304, vuoden 2004 aikana henkilöstön määrä kasvoi 73:lla ja uusia työpaikkoja tulee tarjoamaan Vihdissä keväällä avattava S-market, joka on alkuvuoden merkittävin kohde vuoden noin 6,5 miljoonan euron investoinneista.