Valinta
varmistui ennen työryhmän määräaikaa
Reijo Karhinen OP-ryhmän pääjohtajaksi
Reijo
Karhinen, OP-ryhmän pääjohtaja 1.1.2007 alkaen. |
Osuuspankkikeskuksen
toimitusjohtaja Reijo Karhinen on nykyisen pääjohtajan Antti
Tanskasen seuraaja OP-ryhmän pääjohtajana.
Osuuspankkikeskus Osk:n (OPK) hallintoneuvosto nimitti Karhisen (51) OP-ryhmän
tulevaksi pääjohtajaksi perjantaina.
Karhisen pääjohtajakausi alkaa 1.1.2007. Antti Tanskanen
on ilmoittanut jäävänsä tuolloin eläkkeelle.
Reijo Karhinen on ollut OP-ryhmän palveluksessa vuodesta 1979.
Vuodesta 1997 alkaen hän on OPK:n toimitusjohtaja ja OP-ryhmän pääjohtajan
varamies sekä OKOn johtokunnan varapuheenjohtaja.
Karhinen on kotoisin Juvalta. Hän valmistui
kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1979 ja aloitti
OP-uransa kotipaikkansa Juvan Osuuspankin apulaisjohtajana jo samana
vuonna. Osuuspankkien Keskusliiton johtokunnan jäsen hänestä tuli
1994 oltuaan sitä ennen Juvan jälkeen Varkauden, Savonlinnan ja Kuopion
Osuuspankkien toimitusjohtajana.
Karhisella on lukuisia luottamustehtäviä OP-ryhmässä
ja sen toimialaa sivuavissa yrityksissä ja järjestöissä.
Vakuutuspuolella Karhinen on muun muassa OP-Henkivakuutus Oy:n
hallituksen puheenjohtaja ja Osuuspankkien Keskinäisen
Vakuutusyhtiön hallituksen puheenjohtaja sekä vuodesta 2005
Henkivakuutusyhtiö Pohjolan hallituksen puheenjohtaja ja
Pohjola-Yhtymä Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on
mm. Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja TELA:n
hallituksen varapuheenjohtaja.
Osuuspankkikeskuksen hallintoneuvosto nimesi joulukuussa
puheenjohtajansa Seppo Penttisen johtaman työryhmän etsimään
Tanskaselle seuraajaa. Työryhmän määräajaksi pantiin kesäkuu
2006. Uuden pääjohtajan valitsemiseen ei siten tarvittu kuin osa
määräajasta.
Marjukka
Aarnio KTM:n nettikolumnissa: Yrittäjäreservissä
torkkuu naisenergiaa
Yrittämisen reservissä torkkuu vielä liian paljon käyttämätöntä naisenergiaa ja
-osaamista, kirjoittaa TE-keskusryhmän päällikkö,
teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kolumnissaan KTM:n
verkkosivuilla. Aarnio on myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmatyöryhmän jäsen.
Eläke-Fennian
sijoitusjohtaja Eeva Grannenfelt alusti tasa-arvokeskustelua Pellervon valtuuskunnan
iltakoulussa Helsingissä keskiviikkona.
Kuva Markku Nummi |
Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna
korkea, mutta kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena
Aarnio kertoo olevan
kasvattaa naisten osuutta yrittäjistä 40 prosenttiin.
Aarnio toteaa kolumnissaan, että uusista yrittäjistä naisten osuus on jo yli 40
prosenttia.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta
Yritys–Suomi-portaaliin avattiin naisyrittäjyysosio
osoitteessa www.yrityssuomi.fi/naisyrittajyys.
Naistenpäivän iltana ennen
varsinaista kokoustaan torstaina 9. maaliskuuta Pellervo-Seuran valtuuskunta
käsitteli iltakoulussaan
tasa-arvoa ja naisten osuutta osuuskuntien ja osuustoiminnallisten
yritysten hallinnossa.
Pellervo-lehtien
lukijamäärät kasvoivat
Sekä
Maatilan Pellervo että Kodin Pellervo ovat lisänneet
lukijamääräänsä viime syksystä. Kansallisen Mediatutkimuksen
KMT:n tuoreet lukijatiedot julkistettiin Helsingissä keskiviikkona.
Maatilan
Pellervo
Kodin
Pellervo |
KMT on aikakaus- ja sanomalehtikustantajien, näiden liittojen, Kärkimedian ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton yhdessä päättämä ja Levikintarkastus Oy:n kautta tilaama tutkimuskokonaisuus. Tutkimuksen
tekee Taloustutkimus Oy.
KMT:n mukaan Maatilan Pellervo nosti lukijamääräänsä
maatalousalan lehdistä eniten. Sen lukijamäärän nousu oli 6,1
prosenttia eli 9 000 lukijaa. KMT osoittaa Maatilan Pellervolla olevan
nyt noin 157 000 lukijaa.
Kodin Pellervon lukijamäärä on lisääntynyt 2,1
prosenttia. Kodin Pellervolla on 147 000
lukijaa. Lehti on saanut 3 000 uutta lukijaa.
Kansallisen Mediatutkimuksen KMT:n lukijatiedot sekä taustatiedot kerätään puhelinhaastatteluina. Haastatteluja tehdään vuodessa yhteensä 30 000 ja niissä kerätään valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten lehtien lukemistietoja sekä perustietoja vastaajista.
Uitto
haluaa tiivistää elintarvikealan yhteistyötä
Tauno Uitto ProAgrian
hallituksen puheenjohtajaksi
Tauno
Uitto |
ProAgria -yhtymän hallitus
on valinnut puheenjohtajakseen Valio Oy:n hallituksen varapuheenjohtajan maanviljelijä
Tauno Uiton Tyrnävältä. Uitto on myös mm. Pellervo-Seuran
valtuuskunnan jäsen.
Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbundin (SLF) hallituksen puheenjohtaja, maanviljelijä
Bengt Sohlberg Siuntiosta.
ProAgrian hallituksen puheenjohtaja haluaa painottaa yhtymän kehityksessä entisestään tiivistyvää yhteistyötä koko elintarvikeketjussa. - Alan kilpailukyky riippuu siitä, miten hyvin ketjun kaikki osat linkittyvät toisiinsa, tunnistavat roolinsa ja miten alan vahvuudet saadaan osaksi liiketoimintaa.
ProAgria on keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden muodostama yhtymä.
Yhtymän jäseniä ovat ProAgria Maaseutukeskukset, ProAgria Svenska Lantbruks- och hushållningssällskap (Suomen ruotsinkieliset Maaseutukeskukset), Faba Jalostus, ProAgria Jalostuspalvelu, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus, ProAgria Kotieläinjalostuskeskus-FABA, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund, Valio Alkutuotanto ja ProAgria Maaseutukeskusten Liitto.
Valio
Kerma -klubi jäsenlehtineen aloitti
Valio
innostaa kokkaajia myös netti-tv:llä
Valio
on perustanut uuden Valio Kerma -klubin ruokaa valmistaville ja
harrastaville suomalaisille.
Klubi yhdistää Valion verkkopalvelut sekä postitse jaetun Valion Kodin ruokavuosi -julkaisun yhdeksi palveluksi. Valion verkkopalvelu on todella suosittu:
sillä on yli 100 000 rekisteröitynyttä kävijää.
”Kerman tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi ruokayhteisöksi. Ideana on tarjota maistuvia ja helppoja vastauksia kysymykseen, mitä ruoaksi arkena ja
viikonloppuna”, kertoo Valion brändijohtaja Hanna Hiekkamies.
Valio Kerma -klubin jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän noin 40-sivuisen jäsenlehden, rahanarvoisia klubietuja ja jatkuvasti uudistuvia verkkopalveluja.
Klubin jäsenyys maksaa 12 € vuodessa. Jäsenlehti
Kerma sisältää useita kokeiltuja ruokaohjeita sekä artikkeleita ja henkilökuvia ruoan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin aiheista. Kerma kertoo myös ruokauutisia ja jakaa tuotetietoutta.
Vaihtoehtona maksulliselle jäsenyydelle ovat kaikille avoimet verkkopalvelun ruokaohjeet sekä Valio
netti-TV Internetissä. Jatkuvasti täydentyvässä sarjassa ruokaohjelmia näytetään ja kerrotaan erilaisten ruokien valmistus vaihe vaiheelta osoitteessa
www.valio.tv.
Valio Kerma -klubiin voi liittyä osoitteessa www.valio.fi/kerma tai soittamalla Valion kuluttajapalveluun.
Längelmäen
uusi keskuskoeasema valmistui
Sikojen
koetoiminta tehostuu
Sikojen
uusi keskuskoeasema avattiin Längelmäellä tiistaina.
Asema koostuu 14 erillisestä osastosta, jossa kussakin on
kahdeksan karsinaa. Asemalle mahtuu kerrallaan 1500 sikaa ja sen testauskapasiteetti on 5000 sikaa vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa.
Koeasema mahdollistaa sikojen luotettavan vertailun yhtenäisissä kasvatusolosuhteissa. Tärkeitä mitattavia ominaisuuksia ovat kasvunopeus, rehuhyötysuhde, ruhon lihakkuus ja lihan laatu. Lisäksi arvostellaan testattavien sikojen rakenne ja liikuntaominaisuudet.
Porsaat haetaan koeasemalle 25 kilon painoisina ja varsinainen koe kestää 12 viikkoa. Koejakson jälkeen parhaat karjut valitaan keinosiemennysasemille ja muut siat teurastetaan ruohon- ja lihan laadun arvostelemiseksi. Koeasema tulee työllistämään täysitehoisesti
toimiessaan neljä henkilöä.
Avajaisissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Juha
Korkeaoja katsoo, että kotimaisen sikatalouden ylläpitämiseksi tarvitaan kotimaista jalostusta.
Hän muistutti, että suomalaista kotieläintuotantoa ja sikataloutta harjoitetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Oppia on haettava maailmalta ja otettava parhaita käytäntöjä muualta, mutta
Korkeaojan mukaan emme voi hukata sitä pääomaa, joka kotimaisella jalostuksella on saavutettu.
Kantakoeaseman on rakennuttanut Längelmäen Kantakoekiinteistö Oy, jonka omistavat Längelmäen kunta (60%), Suomen Sianjalostus Oy (25%) ja Kotieläinjalostuskeskus-FABA (15%).
Keskuskoeaseman toiminnasta vastaa Suomen Sianjalostus Oy.
Suomen Sen hallituksen puheenjohtaja Tomas Gäddnäs arvioi,
että uuden keskuskoeaseman myötä avautuvat mahdollisuudet yhä parempaan
sianjalostukseen.
Professori Asko Mäki-Tanila MTT:sta korosti
aseman hyötyä.
”Jalostus parantaa sikapaikan vuosikatetta 1.5 eurolla. Kantakokeen vaikutus näkyy tuotannossa keinosiemennyksen ansiosta 2-4 vuoden kuluttua. Parannuksen pitkäaikainen vaikutus on nykyhetkeen verrattuna 2.5 % korkokannalla vajaa 7
euroa. Laskettuna Suomen sikapaikkojen koko kapasiteetilla on yhden vuoden jalostustyön arvo 3,4
miljoonaa euroa ja 20 vuoden aikajänteellä 9.3 miljoonaa. Jalostuksen ytimenä olevan kantakoetestauksen pyörittäminen maksaa vuodessa vajaa puoli miljoonaa euroa”, hän sanoi.
Koeaseman hyödyntämisen kannalta keskeisen tietojärjestelmän on suunnitellut ja toteuttanut ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy yhdessä suomalaisesta sianjalostuksesta vastaavan Faba Jalostuksen kanssa. Hankkeessa on ensi kerran laajamittaisesti sovellettu uusinta syksyllä 2005 julkaistua Microsoftin tekniikkaa.
“Hanke on myös erittäin merkittävä koko Suomen sianjalostukselle sekä Faba Jalostukselle. Hankkeessa sovellettu uusin tekniikka tuo monia etuja”, toimitusjohtaja
Esa Hannula kertoo.
Keskuskantakoeaseman ja Faba Jalostuksen ja teurastamoiden henkilökunta sekä sikatilat käyttävät tietojärjestelmää noin 30 erilaisen Web-näytön avulla. Kaikki tiedot tallennetaan Vantaalla sijaitsevaan tietokantaan. Yksi yhteinen tietokanta hyödyttää kaikkia osapuolia ja mahdollistaa monipuoliset ja ajantasaiset palvelut. Eläinten kaikki polveutumis-, rehunkulutus-, elopaino-, rakenne-, testaus ja muut tiedot ovat yhdessä tietokannassa.
50
euron arvoseteli ja alennusta vakuutusmaksuun
Lähivakuutus
haluaa tiivistää
maatilojen sähkötarkastusväliä
Lähivakuutus
pitää viranomaisten edellyttämää 15 vuoden väliä maatilojen
sähkötarkastuksessa liian pitkänä ja kannustaa asiakkaitaan
sähkötarkastukseen 5 vuoden välein.
Maaliskuussa alkaneessa ja vuoden 2007 loppuun
kestävässä kampanjassa Lähivakuutuksen kumppaneita ovat MTK ja
tarkastuksia tekevä Inspecta Oy.
Lähivakuutus kannustaa maatiloja sähkötarkastukseen
muun muassa 50 euron arvokupongilla, jonka MTK:n jäsenenä olevat
Lähivakuutuksen asiakkaat voivat hakea Lähivakuutuksesta. Kupongilla
saa vastaavan alennuksen tarkastuksesta. Lisäksi Lähivakuutus
myöntää 20 prosentin alennuksen Turvatila-asiakkailleen Farmi maatilavakuutuksen
maksuista.
Jos pääsulakkeen koko on yli 35 ampeeria, edellytetään kaikilta sen takana
olevilta rakennuksilta viranomaisvaatimuksena sähkölaitteiden määräaikaistarkastusta 15 vuoden välein.
Lähivakuutuksessa katsotaan, että 15 vuotta ei takaa
riittävää turvaa eikä edistä maatilojen riskinhallintaa.
Kehittämispäällikkö Juha Helander Lähivakuutuksesta
sanoo, että maatilayrittäjille suunnattua sähkölaitteiden tarkastuspalvelua ei juurikaan ole ollut saatavilla. Toisaalta
on yrittäjiä, jotka pitävät tarkastusten hintaa liian kovana.
Helander kertoo maatilojen suurvahingoista valtaosan olevan sähkölaitteista tai
-asennuksista alkaneita tulipaloja. Erityisen suuri sähköpalojen
riski on maatalouden tuotantorakennuksilla.
"Vialliset sähköasennukset aiheuttavat lukuisan joukon henkilövahinkoja. Itse tehdyt
sähköviritykset ovat turhan yleisiä maatiloilla. Virityksen tekijä itse tietää
ja useimmiten muistaa tekemänsä asennukset, mutta vieras työntekijä
ei", Helander sanoo.
Lähivakuutus on kehittänyt sähkötarkastuspalvelunsa maatiloja varten ja
niiden lähtökohdista. Maanlaajuisesti sähkötarkastuksia tekevät Inspectan
tarkastajat on perehdytetty maatilojen olosuhteisiin ja sähköasennuksiin.
Sähkötarkastuksen jälkeen maatilayrittäjä saa yksityiskohtaisen tarkastus- ja
mittausraportin tilan sähkölaitteista ja -asennuksista. Tarkastuksen ja
mahdollisten korjausten jälkeen sähköasennukset täyttävät viranomaisten ja
vakuutusyhtiön vaatimukset.
Tuoreimmat nimitysuutiset
Nimityksiä-linkistä.
|