Farman johtaja Mikko Lindberg:
Riskivaraa tuottajan sopimuksiin
jalostuslaitosten kanssa
Tuottajien pitäisi pystyä neuvottelemaan riskivaraa jalostusyritysten kanssa tekemiinsä sopimuksiin, esittää Farma maaseutukeskuksen johtaja Mikko Lindberg.
   Lindberg käsitteli asiaa Turussa Suomen Rehun tilaisuudessa, jossa hän kartoitti lihanjalostuksen näkymiä.
   Tuottaja on Lindbergin mukaan entistä enemmän perusalihankkijan roolissa. Siinä kuitenkin menee hyvin mikäli jalostusyrityksellä menee hyvin, mutta yhteistyö saattaa olla ohi, jos tilanne muuttuu. Hän kehottaa miettimään sopimuksia pitkälle ja mahdollisesti käymään papereita läpi tuomarin kanssa. Lindberg myöntää, että hintatasotakuita yritykset eivät hevin sovi.
   Tuottajan kannalta suuret investoinnit voivat olla riski: Lindberg toteaa syrjässä sijaitsevien suurten tuotantoyksikköjen olevan vaikeasti hyödynnettävissä, jos tuotantosopimus katkeaa.
   Tällä hetkellä tilanne näyttää Lindbergin esittämien lukujen valossa hyvältä: suuret lihatalot ennustavat tuotantonsa kasvavan tänä vuonna noin viisi prosenttia (Pouttu vähemmän). Siipikarjanlihan tuotanto suurissa osuusteurastamoissa lisääntynee 10-15 prosenttia, Saarioisilla 5 prosenttia.
   Lindbergin mielestä aihe vaatii osapuolilta uudenlaista asennetta. Hänestä kuviossa ei ole merkitystä sillä, kuka on jalostusyrityksen omistaja.

Tammilehto viittaa Hansa-rajoihin
elintarvikealan kilpailun tarkastelussa
Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto on puuttunut kilpailupolitiikkaan Osuuspankin 18. maaliskuuta ilmestyvässä Kultajyvä-lehdessä 2/2002. Lehti on luettavissa Farmit.netin Talous-osastossa. Vahvaa keskittymistä yhteiskunnassa ei voi Tammilehdon mukaan kokonaan estää ministeriön tai viranomaisten toimin. Ministeri pitää pahana, että keskittyminen näkyy yhteiskunnan perusrakenteissa ja palveluissa alueella, joilta on muutettu.
   "Asialla on toinenkin puolensa", Tammilehto muistuttaa. "Toisaalla se on tuonut Pohjois-Savoon vahvoja maitoalueita, samoin Keski-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaalla taas Atrian laajentuminen on ollut erittäin keskeinen maatalouden generaattori."
   "Ja koska me tarvitsemme vahvoja jalostavia yksiköitä, olenkin vähän patistanut elintarvikeyrityksiä yhteistyön, tai fuusioiden kautta tukevoittamaan nykyisiä asemiaan. Eikä siitä suunnasta ainakaan vielä ole rutinaa kuulunut."
   "HK-ruokatalo ja Atriahan jo tekevät hyvää yhteistyötä, lihateollisuus on jo mennyt valtakunnan rajan yli, juomateollisuus samoin. Meijeripuolella meni kansallisessa pystypainissa aikaa, mutta nyt sielläkin on tilanne selkiytymässä."
   Ministeri Tammilehto kertoo Vuokko Pajalan kirjoittamassa haastattelussa aikovansa puhua paljon elintarviketeollisuuden toimialajärjestelyistä ja maantieteestä kilpailuviraston ylijohtajan Matti Purasjoen kanssa. Varsinkin maidonjalostuksen teollisuusjärjestelyjä kilpailuvirasto on tarkastellut kotimaan kilpailun perusteella, ja kotimarkkinat on vedetty Suomen rajojen mukaan. Tammilehdon mielestä ei olisi mahdotonta unionin aikakaudella tarkastella asiaa vaikkapa Hansa-kaupan aluerajojen mukaan.

"Oy Sähläys Ab Suomen suurin yritys" Elintarvikealan kilpailukyvyn kehittämisohjelma valmis kesäkuussa
Suomi ajaa elintarvikealan paalupaikalle Euroopassa vuoteen 2010 mennessä, uskoo toimitusjohtaja Timo Silén. Silénin mukaan Suomi on nyt hyvää keskitasoa - muilla tosin ei ole edes mitään selvitystä.    Silén sanoo elintarvikealan osoittavan melkoista yhteistyöhalua jo itse projektilla, eikä alan väitetystä keskinäisestä tappelusta voida enää puhua.    "Olisiko rakennusalalla valmiutta tähän?", Silén hieman toivoo paljon arvostelua saaneesta alasta.    Elintarvikkeiden laatujohtoryhmä maa- ja metsätalousministeriössä teettää Silénin johtamalla Innovation Networks Oy:llä elintarvikeklusterin laatuun perustuvan kilpailukyvyn kehittämisohjelmaa vuosille 2002-07. Se julkistetaan 7. kesäkuuta	Suomalaistunut kokki Gero Hottinger ylistää suomalaisia raaka-aineita.  Taustalla Sirpa Karjalainen ja Helena Tahvanainen kuulevat muun muassa, että liha laitetaan vasta pannun kuumettua, ja että sipulin maku kärsii jos sitä pienii hakkaamalla. ©Markku Nummi
2002 Helsingissä.    Suomalaisilla on tavattoman hyvää osaamista, ja tämä on yksi perusteista, jotka saavat Silénin uskomaan paalupaikkaan 2010. Hän toteaa, että meillä ei ehkä huomata, miten hyviä menestyjiä on jo kansainvälisillä markkinoilla sekä ruoka- että juomatuotteissa.    Jatkossa elintarvikealalla tähdätään voimallisesti Benecolin tai Gefiluksen kaltaisiin kärkituotteisiin sekä hyödynnetään korkeaa teknologiaa.    Myös turhia kustannuksia on. Silén kysyy, mikä onkaan Suomen suurin yritys ja vastaa, että Oy Sähläys Ab. Tällä hän ei viittaa elintarvikealaan, sillä koko bruttokansantuotteesta sähläykset kuulemma vievät noin 20 prosenttia.    "Se ei ole paha luku, Yhdysvalloissa se on 15 ja Japanissa hieman vähemmän", Silén kertoo.    Markkinointiviestinnässä Silén sanoo elintarvikealalla olevan vielä työtä. Samaan yhtyy Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen EELA:n ylijohtaja Tuula Honkanen-Buzalski. Hänen mielestään suomalaiset elintarvikeyritykset eivät hyödynnä puhtaiden tuotteiden valtteja. Hän arvioi, että tällä on yhteyttä eräänlaiseen itsestäänselvyyden käsitteeseen, eikä puhtautta näin erikseen osata kuuluttaa.    Honkanen-Buzalski muistuttaa, että missään muualla kuin meillä, Ruotsissa ja ehkä Norjassa ei ole mahdollista ilman salmonellariskiä käyttää raakaa kananmunaa elintarvikkeena. "Mikä vientiartikkeli!" hän sanoo kananmunasta ja toteaa, että monet ulkomaiset tuotteet sisältävät erilaisia -free -merkintöjä, jotka ilmaisevat haitallisten laatuominaisuuksien vapaudesta.    Kotimaiset Kasvikset puolestaan kampanjoi kasvisten ja vihannesten lisäämisen puolesta suomalaisten ruoassa. Toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo, että tavoite on saada päivittäiseen ruokavalioon puoli kiloa kasviksia, siinä ovat mukana hedelmät ja marjat, mutta ei peruna.    Kasviksia syödään nyt 350 grammaa henkeä kohden päivässä. Kasvissyöjät peruskelevat niitä 1,5 kiloa.    Elintarvikealan laatutietoa on koottu www.laatuketju.fi -sivuille.

Muuta
- Farmit Website Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut MMM Ari Toivonen (kuvassa) 1. maaliskuuta. Yritys tuottaa www.Farmit.net -verkkopalvelua. Tätä ennen Toivonen oli koulutuspäällikkönä Oy Rastor AB:ssä. Verkkopalvelut tulivat tutuiksi jo hänen kehittäessään rakennusalan www.housenet.fi -sivustoa.

- Kodin Pellervon viikolla 12 ilmestyvä numero keskittyy pääsiäisaiheisiin. Siinä ohessa kansanedustaja Inkeri Kerola on tentattavana, saadaan kukanhoidon ohjeita, muistellaan vanhoja aapisia, pohditaan ruokaa ja geenitekniikkaa.