Karjaportin Pekka Kaikkonen ennakoi lisää tulosparannusta Onnistuminen parantanut henkistäkin ilmapiiriä
Rajuimmat kuntokuurin toimet Karjaportissa on tehty, ja osuuskunnalla alkavat olla menestymisen kaikki pelivälineet käytössä kun uusi ruokatehdas tehostaa lisää positiiviseen tuloksentekoon päässyttä yritystä jo vuoden kuluttua.    Vuosi 2001 oli Karjaportille tappiovuosien jälkeen merkittävä, sillä ennakkotiedot osoittavat 2,8 miljoonan euron liikevoittoa. Se on viisi kertaa edellisvuotista enemmän.    Toimitusjohtaja Pekka Kaikkosen mukaan kuntokuurin jäljet näkyvät: tulos paranee edelleen vuonna 2002. Ohi ovat myös raskaat yt-neuvottelut, henkilökunnan vähennykset jatkossa koskenevat määräaikaisia työntekijöitä. Henkinen ilmapiiri onkin Kaikkosen mukaan hyvä nyt sekä tuotannossa että hallinnossa.    Myös tuottajiensa uskomuksen Portti näyttää voittaneen puolelleen, sillä lihanhankinnan luvut ovat selvässä kasvussa.    Vuoden 2002 alussa Karjaportti myi nykyisen tehtaansa Mikkelin kaupungille. Myös tämä erä nostaa sekä tulosta että kuittaa 24 miljoonaa euroa maksavan investoinnin rasitetta.    Heti loppiaisen jälkeen 2003 kalustoa aletaan siirtää nykyisestä Mikkelin toimipaikasta uuteen ruokatehtaaseen 5-tien varteen Tikkalaan. Maaliskuun lopusta lähtien valmistus tapahtuu Tikkalassa. Mitään katkoksia toimintoihin ei muuton vuoksi tule, sillä toimintoja siirretään vähin erin. Uusia tuotteita ilmestyy markkinoille Kaikkosen mukaan ensimmäisen neljänneksen jälkeen.	Karjaportin toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen kertoo Portille kertyneen vuonna 2001 noin kymmenen miljoonaa markkaa hullun lehmän taudin kuluja. ©Markku Nummi Karjaportin uuden tehtaan töissä on päästy jo sisätöihin. Toiminnot uudessa rakennuksessa ovat erillään toisistaan. Tekniikka tulee siististi ullakolta.
Portin uuden ruokatehtaan investointiatukenut valtiosihteeri Raimo Sailas hehkuttaa Portin sidosryhmälehdessä yrityksen tuottajaomisteisen organisaation eduiksi muiden muassa sitä, että tuottajilla on suuri intressi toimia yhteisen yrityksen onnistumiseksi ja lisäksi, että tuottajilla on elintarviketeollisuuden laatuketjussa harvinaisen selvä intressi myötäillä kuluttajien vaatimuksia.    Alan uusin tehdas tietää alan nykyaikaisinta tekniikkaa, se mahdollistaa tarkkuuden, säästöjä, vähentää hävikkiä. Uuden ruokatehtaan tekniikalla tuotteita tehdään entistä joustavammin ja tarkemmin kuluttajan tarpeisiin. Logistiikkakeskus rytmittää jakelua niin, että valmistevarastoja ei tarvita kuin sesonkituotteille.    Karjaportin tulosta on tukenut hyvin myyvä Järvi-Suomen Kalkkunan tuotevalikoima, jolla Portin valtakunnallinen osuus vähittäiskaupassa on noin kolmannes. Keskimäärin Karjaportin markkinaosuus oli noin 11 prosenttia viime vuonna.    Jatkossa Karjaportissa aiotaan vähentää tuotevalikoimaa ja keskittyä vahvoihin tuotteisiin. Yrityksellä on jo kärkisija joissakin valmisteissa.    Taustalla muhii lisäksi Venäjän kaupan nousuodotus. Venäjä on Karjaportin viennin pääkohde. Vuodeksi 2002 Karjaportti on budjetoinut 25 prosenttia lisää Venäjän vientiin, joka viime vuonna kasvoi yhdeksän prosenttia. Pietarissa Zao Portti Spb myy tullatut tuotteet yhteistyökumppanilleen Parnas M:lle.    Elintarvikealan tilaa Kaikkonen luonnehtii positiiviseksi. Karjaportilla on itäisessä Suomessa erinomaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä elintarvikealan muiden yritysten kanssa ja sillä on tarjota yhteistyökumppaneilleen valtakunnallinen jakelukanava kaikkiin ketjuihin.    Elintarvikealan kaikinpuoliseen yhteistyöhön Portti on Kaikkosen mukaan valmis kun siihen on mahdollisuus, ja esimerkiksi kalkkunayrityksensä Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n Portti omistaakin muiden muassa Saarioinen Oy:n kanssa. Vast´ikään Karjaportti ja Tuottajain Maito sopivat tuottajapisteidensä yhdistämisestä Mikkelissä. Uudesta tehtaasta voi syntyä myös ketjujen merkkipakkauksiin tehtäviä privat label -tuotteita, vaikka tehtaaseen ei siitä näkökulmasta ole investoitukaan.    Teurastamoalan yhteistyöstä Kaikkonen toteaa, että jalostuksen alkupää on vielä käymättä läpi; hankinnan ja leikkuun valtakunnallisia voimavaroja olisi hänestä hyvä tarkastella kokonaisuudessaan.

Reilun kaupan lisärahalla tuottajille paremmat olot
Osta opettaja banaaninviljelijän lapsille
Norsuaiheisella kuvalla merkittyjen Reilun kaupan tuotteiden ostamisella voi omalta pieneltä osaltaan parantaa köyhien maiden ihmisten elämää. Tuotteiden hinnasta osa ohjautuu kehitysmaihin tuottajien ja heidän perheidensä hyväksi.
   Tuloilla parannetaan yhteiskunnallisia oloja sekä ympäristön tilaa - ja itse ostamiemme tuotteiden laatua,  koska koulutus auttaa vähentämään kemikaalien käyttöä.
   Pellervo-Seura kuuluu Reilun kaupan edistämisyhdistykseen. Vierailleessaan Pellervossa yhdistyksen tiedottaja Tuulia Syvänen kertoi, että rahoilla on saatu aikaan näkyviä yhteiskunnallisia muutoksia.
   Kansainvälinen organisaatio on FLO, Fairtrade Labelling Organiszations International.
   Suurin osa Suomeen tulevista norsubanaaneista on lähtöisin El Guabo -osuuskunnasta Ecuadorista. Osuuskunnan puheenjohtaja Jorge Ramierez vieraili tämän vuoden alussa tutustumassa Reiluun kauppaan. Tuottajien rahastoon  Reilun kaupan lisähintaa tulee tuotteista keskimäärin kymmenesosa, kahvista noin kolmasosa.
   Ramierezin osuuskunnan saama takuuhinta banaaneista vuoden 2002 alusta lähtien on 7 dollaria laatikolta, siinä 1,75 dollaria on Reilun kaupan lisähintaa.
   Tuulia Syvänen kertoo, että osuuskuntiin järjestäytymisellä on myös saatu tietoon syrjäisillä alueilla asuvien ihmisten lukumäärä. Siitä on hyötyä viranomaisillekin, jotka tietävät siten palveluiden tarpeesta. Seuraavia El Guabon hankkeita on palkata opettaja lapsille ja neuvoja tuottajille.
   Kahvi, tee, banaanit, suklaa, hunaja, sokeri - siinä lienevät tunnetuimmat Reilun kaupan norsulla merkityt tuotteet Suomessa. Syväsen mukaan tavoitteena on lisätä eri hedelmien määrää, joissakin maissa myydään esimerkiksi kukkia, jalkapalloja, mehuja, pipareita. 
Norsu on Reilun kaupan merkki Suomessa, muita merkkejä voi katsella FLO:n kotisivulla. Eri maiden osuuksissa huomaa, miten merkittäviä osuuskunnat ovat kehitysmaiden elinkeinotoiminnassa. Reilun kaupan liikkeeseen kuuluu vuoden 2002 alussa noin 800 000 tuottajaa.

Johtajuus DG VI:ssa alkoi vuoden 2002 alusta Timo Summa osuustoimintatehtävään EU:ssa
Tohtori Timo Summa sai tehtäväkseen vastata osuustoiminnallisista asioista Euroopan unionin osastossa DG VI tämän vuoden alusta lähtien.    Summa on aloittanut tehtävänsä perehtyen alaan: hän kartoittaa parhaillaan osuustoiminnan asemia EU:n jäsenmaissa.    Summa vieraili Pellervo-Seurassa kuluneella viikolla.    Summan esimies komissiossa on komissaari Erkki Liikanen, joka vastaa yritystoiminnasta ja tietoyhteiskkunnasta.	Timo Summa kädessään maailman tuorein osuuskuntalaki. Kuva Sami Karhu
Rajuimmat kuntokuurin toimet

Internetissä
otetaan käyttöön uusi domain-tunnus .eu, päätti Euroopan Unionin komissio. Tunnus kuvaa Euroopan laajuisesti toimivia verkkopalveluja, kertoo verkkouutispalvelu Digitoday. Ratkaisulla pyritään edistämään mantereen viime vuonna noin 13,4 miljardin euron online-kauppaa.
   Ensimmäisiä .eu-päätteisiä verkkopalveluja odotetaan saataville vuoden 2002 loppupuolella, kunhan sitkeimmät yritykset ovat selvittäneet muun muassa rekisteröintiin liittyvät byrokratiat.