Jo noin 24 000 ihmistä käynyt koulutuksessa Pellervo-Instituutti kehittyy hyvin verkostoituneeksi osaamiskeskukseksi
"Osuustoiminnallisten yritysten luottamusjohtajina on pirun päteviä ihmisiä", ihailee heitä kouluttavan Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Heikki Juutinen.    Asiat yritystoiminnan ympärillä vellovat koko ajan ja osaavienkin on ammennettava uutta tietoa ja näkemystä. Juutinen sanoo, että jopa 3-4 vuoden väliajoin tietynlainen tasokurssi hallintohenkilölle on tarpeen ja ainakin kerran vuodessa tarvitaan keskustelutapahtumia.    Toimitusjohtajan silmissä Pellervo-Instituutti siintääkin tulevaisuudessa osaamiskeskuksena, joka on verkostoitunut paljon tehokkaammin kuin nyt. Instituutti sentään marssittaa tänäänkin yli sata huippuasiantuntijaa luovuttamaan osaamistaan kurssilaisille.	Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Heikki Juutinen kehottaa yrityksiä laatimaan oppimis- ja koulutussuunnitelmia. Kuva Markku Nummi
Toisten kouluttajan on osattava tutkia myös itseään.   "Hyvin paljon meillä Instituutissa mietitään, mikä on meidän oma koulutusstrategiamme, jotta pystymme ohjaamaan hallintoihmisiä oikeaan suuntaan." Kaksikolmasosaa instituutin koulutuksesta liittyy yrityskohtaiseen strategiaan.    Myös meneillään oleva Pellervo-Seuran strategiatyö saattaa antaa instituutille uusia eväitä. Juutilainen toivoo, että osuustoiminnan arvomaailma ja liiketoiminta pystytään hienosti yhdistämään, siinä asiassa koulutuksessa on vielä hiomista. Mahdollista on, että myös osuuskuntien jäsenasiat tulevat jatkossa entistä perusteellisemmin esille.    Pellervo-Instituutin suurin yksittäinen urakka on metsänhoitoyhdistysten 6000 valtuutetun kouluttaminen tämän ja ensi vuoden aikana. Vast´ikään päättyi ensimmäinen HLJ-kurssi, hyväksytty luottamusjohtajatutkinto, joka on instituutin tuore ja laaja koulutus kaikille tahoille. Juutisen näkemys on, että yrityksestä pitäisi saada 2-3 hengen ryhmiä, jossa on sekä yritysjohtoa että hallintoa, jolloin voidaan ruotia asioita aloilla ja yritykseen palaava ryhmä olisi tehokas joukko vaikuttamaan työpaikalla - yksi ihminen siihen ei yleensä riitä.    Ihmiset eivät kuitenkaan noin vain voi irtautua muutamaksi päiväksi mm. oman maatilayrityksen pyörittämisestä. Osaltaan ongelmaa tulee helpottamaan vuorovaikutteinen Internet-toiminta.    Juutinen kehottaa yrityksiä laatimaan koulutus- ja oppimissuunnitelmia henkilökunnalle. Ihmisten johtamiskoulutuksessa on vielä toivomista. Häntä askarruttaa, miten saada ihmiset yrityksissä motivoiduiksi. Yritykset kuitenkin käyttävät reippaasti rahaa koulutukseen.    Kymmenen vuotta sitten Pellervo-Instituutti oli juuri aloittanut toimintansa. Sen perustava kokous oli ollut 4. tammikuuta 1991 ja kaupparekisteriin yhtiö kirjattiin 12:na kesäkuuta. Noveralaisetkin olisivat vielä ehtineet hallintokursseille, mutta Noverassa kavahdettiin sitä, että luottamusjohto ryhtyisi yrityksen kriittiseen tarkasteluun ja pääsy kursseille evättiin. Ja huonosti kävi kesällä 1992. Edellisenä vuonna osuusteurastamot purkivat keskusjärjestönsä TLK:n. LSO:n tilanteesta kantautui huolestuttavia tietoja.    "Instituutin alkuaikoina ryhdyttiiin ajattelemaan elintarvikesektorin arvoketjun tulevaisuutta ensi kertaa. Corpore governance (omistajaohjaus ja valvonta yrityksissä) on nyt Pellervo-Seuran ansiosta esillä, mutta itse asiassa me olemme tehneet sitä jo kymmenen vuotta", sanoo Juutinen.    Pellervo-Instituutin omistavat Pellervo-Seura ja MTK, joilla ei ole yhtiöstä osinko-odotuksia. Yhtiön liikevaihto on 4,5 miljoonaa markkaa, josta 1,5 miljoonaa on muuta kuin koulutusta; majoitusta, ruokailua ja muuta palvelua.    Eipä taida olla elintarvikepuolen tuotannonalaa, jonka ihmisiä ei olisi Pellervo-Instituutissa opiskellut. Visioita, strategioita, taseanalyyseja ja hallinnon taitoja nauttineina Pellervo-Instituutista on palannut työhön jo noin 24 000 ihmistä toteuttamaan kykyjään. Yrityskoulutuksen lisäksi instituutti hoitaa MTK:n järjestö- ja metsäkoulutuksen. Yrityskoulutuksessa on ollut yli 10 000 ihmistä, järjestökoulutuksessa 12 000 ja metsäkoulutuksessa 1 800.    Juutinen selaa tuoretta järjestäjiä mairittelevaa kurssipalautepinoa. "Tämän takia sitä jaksaa ja innostuu."

Ruotsalaiset tulossa mukaan kansainväliseen käytäntöön Jalostusosuuskunnille yhteinen sonnipihatto
Keinosiemennyssonnien pidossa siirrytään yleisesti eri maissa käytössä olevaan menetelmään Suomessakin.    Sonnit tullaan pitämään hengissä niin kauan kunnes niiden jälkeläisten ominaisuudet tiedetään. Sitten parhaiden sonnien spermaa voidaan ottaa talteen lisää sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin.    Tähän asti sonnit on tapettu kun niiltä on ensin otettu siementä: yhtä paljon hyviltä ja huonoilta. Kaikki on säilytetty, mutta vain parhaita käytetään. Miljoonia siemenpillejä siis säilytetään turhaan - eikä siementä saada lisää parhailtakaan sonneilta.    Sonneille pitää olla paikka, jossa ne odottavat jälkeläistuloksia. Sitä varten Hollolaan Sisämaan Jalostuksen viereen nousee kylmäpihatto syksyyn mennessä. Siihen mahtuu 200 sonnia, ja toinen pihatto tulee viereen, mahdollisesti kolmaskin.    Suomen Kotieläinjalostuskeskus- FABA:n hallituksen puheenjohtaja Yrjö Kerkola arvioi, että ilmeisesti ei vielä yleisesti edes huomata niitä suuria muutoksia ja etuja, joita odotussonninavetan käyttöönotto tietää. FABA:ssa on laskettu, että uusi menetelmä tuo karjanomistajille 5-20 miljoonan markan vuosittaiset edut.    Kustannuksiakin syntyy siitä, että sonneja pitää elättää kunnes jälkeäistiedot saadaan. Pitopaikaksi valmistuu kylmäpihatto ensin 200 sonnille, mutta   jos siirrytään	Toimitusjohtaja Jouko Syväjärvi tunki päivän lehtiä peruskiven muovilieriöön. Yrjö Kerkola (oikealla) lisäsi sinne käytössä olevat kolikkorahat. Ensimmäinen 200 sonnin navetoista valmistuu syksyllä 2001. Viereen noussee kaksi navettaa lisää. Kuvat Markku Nummi
puhtaasti odotussonnimenetelmään, tarvitaan Suomessa 600 sonnipaikkaa. Navetta 400 sonnille maksaa noin 15 miljoonaa markkaa, lisäksi niitä pitää elättää paljon pidempään kuin nykyisessä menetelmässä. Kahden rakentamisesta on päätetty ja kolmanteen varauduttu.    Samalla Kerkola huomautti, että toisen asteen osuuskunta osoittautui väliinputoajaksi hankkeen järjestelyssä ja sen takia jalostusosuuskunnat muodostivat yhdessä elinkeinoyhtymän, jonka nimiin odotusnavettahanke sitten kirjattiin.    Ruotsalaisten kanssa on tehty sopimus siitä, että muutaman vuoden kuluttua kaikki sonnit ovat kummankin maan yhteisessä omistuksessa ja käytössä.

Japan ja Polarjalostuksen fuusio eteni
Jalostuspalvelun hallintoneuvosto hyväksyi torstaina Polarjalostuksen fuusioehdotuksen. Jalostuspalvelun toimitusjohtaja Seppo Lintukangas toteaa, että fuusioehdotuksen vastaanottavan puolelta riittää hallintoneuvoston päätös eikä osuuskunnan tarvitse kokoontua asiaa käsittelemään.
   Polarjalostuksen osuuskunta oli päättänyt tiistaina yksimielisesti fuusiosta Jalostuspalveluun. Toinen ja ratkaiseva osuuskunnan kokous on 26. huhtikuuta.
   Jalostuspalvelu aloitti tämän vuoden alusta uudistuneena, sillä Itäjalostus fuusioitui siihen viime vuonna.

Munaneuvottelut kesään
A-Munan tuottajien ehdot mukaantulosta Laitila-malliin eivät ole johtaneet sopimukseen Kanatalouden edunvalvontayhdistyksen kanssa.
   Edunvalvontayhdistyksen puheenjohtaja Jouni Tuomola Loimaalta sanoo, että koska A-Munan tuottajilla on ilmannyt yhteistyöhaluja, neuvotteluja ei lopeteta, vaan niitä jatkettaneen näillä näkymin kesällä.
   Edunvalvontayhdistyksessä on katsottu, että A-Munan tuottajien kilohintavaatimus ei ole toteutettavissa, koska markkinatilanne on muuttunut pääsiäisen jälkeen ja toukokuun ylituotanto on tiedossa.
   Ostosuositukset, jotka koskivat S- ja E-ryhmiä ja Hankkija-Maataloutta, on päätetty purkaa.

Muuta:
- Ilon siemeniä on Pellervo-Seuran kustantama seuraava kirja. Se on kooste Kodin Pellervossa julkaistuista Auli Sulinin pakinoista Elämäntilanteita-palstalla. Sulin työskentelee Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Henkisen hyvinvoinnin projektin vetäjä.
   Kirja sisältää noin 40 pakinaa. Ne keskittyvät itsehoito- ja ihmissuhde-ideoihin. Erityistä huolta Sulin kantaa elämänilosta, joka tänä päivänä tuntuu monelta kadonneen, mutta jonka Sulinin mielestä voi löytää monista arjen pikku asioista, jotka vaan pitää huomata.
   Kirja tulee myyntiin Pellervon kotisivujen julkaisuluetteloon ja sitä voi tilata myös Salli Oravaiselta puh. (09) 4767 5500. Kirja maksaa 129 markkaa, hinta sisältää alv:n ja postikulut.

ViikkoPellervon alkuun