Yritysjohdolle Kesäfoorumi
13.6. Kirkkonummella
Pellervo-Instituutti järjestää Johdon Kesäfoorumin JTO-Campuksella Kirkkonummen Aavarannassa 13. kesäkuuta. Foorumin teemana on Muutoksen johtaminen - johtajan muutos.
Tapahtumassa esiintyy sekä ylimmän yritysjohdon visionäärejä että ylintä valtiojohtoa. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen aiheena on, miten suomalaiset ottavat vastaan talouden rakenteen muutokset. SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo puolestaan kysyy, onko meillä rohkeutta suuriin visioihin.
Tapahtumaan tulee toimitusjohtajia ja muuta yritysjohtoa, hallitusten johtoa ja yritysten muita avainhenkilöitä osuuskunnista ja muista järjestöistä.
Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautuminen Johdon Kesäfoorumiin Pellervo-Instituutin kotisivulla.
Professori Salme Näsi osuus-
toiminnan neuvottelukuntaan
Salme Näsi
Kuva Erkki Karén |
Professori Salme Näsi Tampereelta on valittu yhdeksi Suomen Osuuskauppojen Keskusliiton SOKL:n edustajista Osuustoiminnan neuvottelukunnassa.
Liiton muut edustajat neuvottelukunnassa ovat SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, teollisuusneuvos Otto Mikkonen ja Osuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvoston puheenjohtaja, laamanni Jukka Huiskonen.
Salme Näsi työskentelee taloustieteen professorina Tampereen yliopistossa. Hänen luottamustehtäviinsä kuuluu mm. hallintoneuvoston jäsenyys Pirkanmaan Osuuskaupassa.
HKScan nimiuudistus virallisesti käyttöön
HK Ruokatalo Group Oyj:n nimiuudistus on merkitty kaupparekisteriin ja yhtiön nimi on nyt virallisesti HKScan Oyj. Ruotsiksi nimi on HKScan Abp ja englanniksi HKScan Corporation.
Helsingin Pörssissä uusi yhtiötunnus on HKS ja kaupankäyntitunnus HKSAV. Muutokset tulivat voimaan kaupankäyntijärjestelmässä 2.5.2007. ISIN-koodi on entinen FI0009006308.
Nimenmuutos näkyy myös Internetissä. Konsernin emoyhtiön kotisivu www.hkscan.com tulee käyttöön toukokuun ensimmäisellä viikolla. Entinen www.hkruokatalo.fi säilyy Suomen liiketoiminnasta vastaavan HK Ruokatalo Oy:n nettiosoitteena.
Valiolle kolmen sarjan voitto
Kauraleivästä Vuoden Elintarvike
Elintarviketeollisuuden innovatiivisten uutuuksien Vuoden Tähtituote -kilpailussa sarjojensa voittajiksi eli Vuoden Tähtituotteiksi 2007 nousivat viljatuotteiden sarjassa Ehon Leipomon Kaura 100 -kauraleipä, leivänpäällisten sarjassa Valio Oltermanni + rypsi, alku- ja pääruokien sarjassa Kasvis Gallerian röstisarja, jälkiruokasarjassa Valio ProFeel cottifrutit sekä juomasarjassa Valio HeVi Shot -välipalajuomat. Lisäksi viljatuotteiden sarjassa kunniamaininnan saivat Kymppi-Maukkaiden Kymppi-taikinat sekä Pielispakarin Pirkka Karjalanpiirakka.
Järvi-Suomen Portti selviytyi finaaliin eli kolmen parhaan joukkoon alku- ja pääruokasarjassa Portti Sauce Demi Glace -valmiskastikkeilla. Sarjan finalistit olivat Järvi-Suomen Portin lisäksi HK Ruokatalo ja Kasvis Galleria Oy.
Koko kilpailun voittajaksi eli Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi raati nosti Ehon Leipomon Kaura 100:n. Kaura 100:aa varten on kehitetty erityinen kauralle soveltuva raskitus- eli hapatusmenetelmä.
Elintarviketeollisuusliiton järjestämän Vuoden Tähtituote -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi laajan kaupallistamismahdollisuuden omaavia elintarviketeollisuuden tuoteuutuuksia ja innovaatioita.
Vuoden Tähtituote 2007 -voittajat julkistettiin Suomen suurimman elintarvikealan koulutustapahtuman Elintarvikepäivän yhteydessä. Palkinnot voittajille luovutti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Jalostuspalvelu ja Sisämaan Jalostus fuusioituvat
Uuden Faba Palvelun
toiminta yltää Hangosta Utsjoelle
Yhden valtakunnallisen keinosiemennysosuuskunnan toteutuminen on astetta lähempänä kun kaksi maan suurinta osuuskuntaa hyväksyi sulautumisen torstaina. Uusi osuuskunta aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2008 alussa.
Osuuskunta Jalostuspalvelun ja Osuuskunta Sisämaan Jalostuksen sulautumisen tuloksena syntyy uusi osuuskunta, jonka nimeksi tulee Faba Palvelu.
Sillä on 76 prosentin osuus maan keinosiemennystoiminnasta.
Pohjanmaalla toimii lisäksi kaksi itsenäistä osuuskuntaa, Pohjanmaan Jalostuskeskus ja Keski-Pohjan Jalostus.
Faba Palvelun päähallintopaikka tulee Hollolaan. Toimiston lisäksi sinne keskitetään myös sonninsiemenen markkinointi ja tiedotus.
Hollolaan rakennetaan lisää toimistotilaa. Keskustoimisto rakennetaan vuosina 2007-2008.
Fuusioituvien osuuskuntien toimintojen yhdistäminen käynnistyy välittömästi. Uuden hallituksen tehtävänä on laatia yhteinen toimintasuunnitelma ja budjetti vuodeksi 2008.
Faba Palvelun hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Kari Tahvanainen Pyhäselästä ja varapuheenjohtajaksi Aarne Hopeasaari Sysmästä. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Tiina Mitikka Iitistä ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Lintunen Kuopiosta.
Uuden Faba Palvelun hallitukseen valittiin kuusi jäsentä ja hallintoneuvostoon 24 jäsentä. Hallitukseen valittiin puheenjohtajien lisäksi Veijo Leinonen Simosta, Erkki Meuronen Lappeenrannasta, Anna-Maija Pohjola Mynämäestä ja Heimo Säteri Köyliöstä.
Faba Palvelun toimitusjohtajaksi tulee sulautumissuunnitelman mukaan Jalostuspalvelun toimitusjohtaja Seppo Lintukangas. Sisämaan Jalostuksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Mikko Kommeri jää eläkkeelle ensi syksynä.
Sulautuvien osuuskuntien muun henkilöstön on määrä siirtyä työsuhteen katkeamatta uuden osuuskunnan palvelukseen entisin palkka- ja työsuhde-eduin.
Sardus vastaa paremmin ydinliiketoimintaa
Atria luopuu Svensk Snabbmatista
Atria myy 57,2 prosentin omistusosuutensa ruotsalaisesta tytäryhtiöstään Svensk Snabbmat för Storkök AB:stä. Ostaja on ravintoloiden ruokapalveluyritys Euro Cater A/S. Atria kirjaa kaupasta 34 miljoonan euron voiton.
Svensk Snabbmat för Storkok AB on HoReCa-lähitukkuliike, jolla on 18 toimipistettä Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 147 miljoonaa euroa ja Q1/2007- jaksolta 47,4 miljoonaa euroa.
Svensk Snabbmat tuli osaksi Atria-konsernia vuonna 1997 Lithells AB:n yritysoston yhteydessä.
Svensk Snabbmatin liiketoiminta ei kuitenkaan kuulu Atrian ydinliiketoimintaan, Atria perustelee myyntiä. Hankittuaan omistukseensa Ruotsista AB Sardusin Atria päätti luopua Svensk Snabbmatista.
Kaupan toteutuminen edellyttää, että Euro Cater saa sille Ruotsin kilpailuviranomaisen luvan, minkä arvioidaan tapahtuvan toukokuun loppuun mennessä.
Juha Korkeaoja ProAgrian puheenjohtajaksi
Edellinen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja Juha Korkeaoja on valittu ProAgria Maaseutukeskusten Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
Korkeaoja puheenjohtajuus alkaa vuoden 2008 alusta. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton puheenjohtajana on toiminut vuosina 1991–2007 kansanedustaja, maanviljelysneuvos Klaus Pentti Hämeenkyröstä.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila arvioi ProAgria liiton edustajakokouksessa, että hallitusohjelman kannalta ProAgrialla on merkittävä rooli kehittää suomalaista elintarvikeketjua ja –tuotantoa.
Hajautetun bioenergian tuotannon aikaansaamisen taloudellisesti Anttila sanoi vaativan tuekseen osaajien verkoston, joka ProAgrialla Anttilan mukaan on jo valmiina.
Munakunnan alkuvuoden liikevaihto kovassa kasvussa
Jouni Tuomola toivoo kananmuna-alalle
yhteistä näkemystä
Munakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jouni Tuomola kaipaa kananmuna-alalta yhteistä näkemystä tulevaisuudesta.
Munakunnan osuuskunnankokouksessa Nokialla Tuomola kiinnitti huomiota kananmuna-alalla perustettuun uuteen yhdistykseen.
Maaliskuussa osaksi Siipikarjaliittoa perustetussa Kananmunayhdistyksessä on tuottajien, tuottajajärjestöjen, kananmunapakkaajien sekä rehuteollisuuden ja Siipikarjaliiton edustajia.
Tuomola sanoi, että tällaista foorumia on kaivattu ja yhdistykseltä odotetaan paljon.
"Jotta jotain positiivista voisi syntyä, toivon, että kaikki siinä mukana olijat olisivat maltillisia, kunnioittaisivat toistensa mielipiteitä ja välttäisivät toistensa syyttelyä. Tällaisessa yhdistyksessä voi syntyä uusia toteuttamiskelpoisia asioita vain yhteisymmärryksen kautta.
Kananmuna-alalle olisi tärkeää löytää pahasti hukassa ollut yhteinen näkemys tulevaisuudesta", Tuomola sanoi.
Tuomola kuitenkin huomautti, että Suomeen on samaan aikaan syntymässä uusi munapakkaamo eikä alan ylikapasiteetin lisääminen entisestään voi tietää hyvää kananmunan hintatasolle.
Munakunnan Tuomola sanoi asettaneen toiminnallisten kustannusten osalta 800 000 euron säästötavoitteen vuositasolla ja pyrkii näin varmistamaan kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.
Konsernin liikevaihto oli vuoden 2007 tammi-maaliskuussa 12 miljoonaa euroa, missä on kasvua 40 prosenttia.
"Alkuvuonna tilitimme tuottajille kananmunista keskimäärin hieman yli 80 s/kg, mikä on 22 s/kg enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana."
Osuuskunnankokous päätti, että vapaasta omasta pääomasta jaetaan 5 prosentinn suuruinen korko jäsenten tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille.
Uusina jäseninä Munakunnan hallintoneuvostoon valittiin Juha Pihanperä Uudestakaupungista ja Jussi Takala Alajärveltä.
Elannon Matti Niemi SOK:n hallitukseen
Otto Mikkonen jatkaa SOK:n
hallintoneuvoston johdossa
Teollisuusneuvos Otto Mikkonen Joensuusta jatkaa SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan osuuskunnan kokous pidettiin Helsingissä keskiviikkona 25.4.ja järjestäytymiskokouksessaan hallintoneuvosto valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Jouko Vehmaksen Kouvolasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Simo Kutinlahden Keuruulta.
Helsingin Osuuskauppa Elannon tuleva toimitusjohtajan Matti Niemi tulee mukaan SOK:n hallitukseen ensi elokuun alusta, päätti SOK:n hallintoneuvosto.
Erovuoroiset hallintoneuvoston jäsenet valittiin uudelleen ja
uutena jäsenenä hallintonevostoon tuli maanviljelijä Kimmo Koivisto Perttelistä. Kauppaneuvos Leo Laukkasen tilalle valittiin hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen Joensuusta.
SOK:n henkilöstön edustajana valittiin kaksivuotiskaudeksi uutena jäsenenä markkinointiassistentti Marja Aho Helsingistä.
Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL r.y., joka on osuuskauppojen aatteellinen keskusjärjestö, piti myös vuosikokouksensa Helsingissä 25.4.2007.
Kokouksessa valittiin SOKL:n hallitukseen laamanni Jukka Huiskonen Mikkelistä, kansanedustaja Ulla Karvo Rovaniemeltä, koulutussuunnittelija Maija-Liisa Lindqvist Lahdesta, kauppaneuvos Jorma Niiniaho Haminasta, professori Salme Näsi Tampereelta, toimistopäällikkö Raili Palmi Parikkalasta, talouspäällikkö Leena Pelkonen Vantaalta, toimitusjohtaja Jorma Sieviläinen Raumalta, koulutusjohtaja Hanna Valtari Seinäjoelta, varatuomari Juha Vuorenhela Porista sekä SOK:n edustajina toimitusjohtaja Arto Hiltunen ja kehitysjohtaja Jorma Koistinen Helsingistä.
Atria Suomen talousjohtajaksi Sanna Piipari
Atria Suomi Oy:n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1. toukokuuta 2007 alkaen on nimitetty KTM Sanna Piipari. Hän on aiemmin toiminut Atria Suomi Oy:n johdon controllerina. Sanna Piipari raportoi Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juha Gröhnille.
Erkki Roivas jatkaa Atria-konsernin talousjohtajana.
167:n työntekijän työ loppuu Turussa
HK:n nakkilinja Turusta Vantaalle
HK Ruokatalon Turun tuotantolaitoksen tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut johtavat 155 työntekijän ja 12 toimihenkilön työsuhteen päättymiseen.
Kuorettomien nakkien valmistuslinja siirretään lihavalmistetuotannon keskittämisen myötä Vantaalle. Tuotanto Turun lihavalmistetehtaalla päättyy lokakuun lopussa 2007.
Henkilöstövähennykset eivät koske Turussa olevaa taloushallintoa eikä myyntihenkilöstöä.
Yhtiön uudeksi nimeksi tulee HKScan
Borgström ja Aalto jatkavat
HK Ruokatalon hallituksen puheenjohtajina
HK Ruokatalo Groupin yhtiökokous on sujunut valmistelujen mukaisesti. Muun muassa yhtiön nimi muuttuu HKScan Oyj:ksi. Nimen ruotsinkielinen muoto on HKScan Abp ja englanninkielinen HKScan Corporation.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Johan Mattsson ja Karsten Slotte.
Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Marcus H. Borgströmin ja varapuheenjohtajaksi Markku Aallon.
Yhtiökokous päätti myös eräistä valtuuksista hallitukselle. Hallitus sai valtuudet mm. omien osakkeiden hankkimiseen sekä osakeantiin ja osakkeisiin liittyviin järjestelyihin.
20 prosentin korko houkutti lisäämään osuuspääomaa
Lihakunnalle loistotulos myyntivoittojen tuella
Lihakunnan tulos viime tilikaudelta oli verojen jälkeen 10,15 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna tulos oli 3,32 miljoonaa.
Tulosta nostivat satunnaiset tuotot. Lihakunta myi Oulusta 4,5 hehtaarin kaavoitetun maa-alueen sekä pääosan omistamistaan A-Tuottajien osakkeista viime tilikaudella. Hyvää tulosta täydensivät Atrialta saadut noin 3,5 miljoonan euron osingot sekä saadut vuokra- ja korkotuotot. Lihakunta on toinen Atrian pääomistajista.
Osuuskunnan osuuspääoman määrä nousi 6,4 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Reijo Flinkin mukaan osuuskunnan jäsenet ovat maksaneet osuuspääomaa runsaasti lisää, koska korkotaso on ollut huippuhyvä. Osuuskunta maksaa vuoden 2006 osuuspääomalle 20 prosentin koron.
Lihakunnan taseen loppusumma on 67,93 miljoonaa euroa ja osuuskunnan omavaraisuus on 94,6 prosenttia.
Osuuskunnan jäsenmäärä aleni 171 jäsenellä ja oli vuodenvaihteessa 5 554 toimivaa jäsentä. Osuuskunta erottaa vuosittain jäsenet, jotka eivät ole aktiivisia osuuskuntaan tai sen tytär- tai osakkuusyhtiöihin.
Lihakunnan edustajiston kokouksessa valittiin uusiksi jäseniksi hallintoneuvostoon eroa pyytäneen Markku Laitisen tilalle Ari Pirkola Pyhäjoelta ja Matti Olkkosen tilalle Ari Varis Pyhäjärveltä.
Kaivattu teos aiheesta
Keskinäisyydestä laajaan käyttöön
soveltuva kirja Tapiolalta
"Keskinäisyys on yritysmuoto, jota Suomessa esiintyy vain vakuutusalalla. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat erotuksena osakeyhtiöistä, joissa omistajia ovat osakkeenomistajat."
Arja Suomi Keskinäisyys-kirjan julkistamistilaisuudessa. Editan kustantaman 275-sivuisen kirjan
ovh. on 29 euroa. Kirja tulee
myyntiin kirjakaupoissa. Kuva M. Nummi |
Näin määritellään keskinäisyys Arja Suomen toimittamassa kirjassa Keskinäisyys - näkökulmia omistaja-asiakkuuteen. Suomi on yhteiskuntavastuukoordinaattori Tapiola-ryhmässä, joka julkaisi kirjan nyt toimintansa 150-vuotisjuhlavuonna.
Keskinäisyys on vakuutusalan vanhin yritysmuoto Suomessa, mutta tämä kirja on ensimmäinen keskinäisyydestä julkaistu kirja.
Kirjoittajista Raija Järvinen, vakuutustieteen professori aiemmin, korostaa kirjan ainutlaatuisuutta: "Tälle ei ole ollut esikuvaa ulkomailtakaan."
Teoksessa on viitisentoista kirjoittajaa. Suomen lailla moni muukin on Tapiola-ryhmästä, mutta ulkopuoliset kirjoittajat ovat joko vakuutusalan tai keskinäisyyden vahvoja asiantuntijoita.
Järvinen
sanoo kirjan olevan tervetullut oppikirjaksi ja suosittaa sitä yhtä lailla vakuutusalan ammattilaisille kuin alalle juuri tulleille. Kirja sisältää sekä vakuutusmatematiikkaa että selontekoa keskinäisyydestä ulkomailla.
Kirjoitusosuuksien yhteydessä on pitkiäkin kirjallisuusviitteitä kyseisestä aiheesta.
Tapiola-ryhmä jakaa teosta hallinnolleen ja henkilökunnalle.
Tiina Linnainmaa myös MTK:n
valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi
Tiina Linnainmaa |
Hämeenkyröläisen maatalousyrittäjän Tiina Linnainmaan luottamustehtävät lisääntyvät. MTK:n valtuuskunta valitsi Linnainmaan varapuheenjohtajakseen tällä viikolla Espoossa.
Linnainmaa on myös Pellervo-Seuran valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Siihen luottamustehtävään hänet valittiin viime joulukuussa.
Kotimaakunnassaan Pirkanmaalla Linnainmaalla on luottamustehtäviä muun muassa Osuuskunta Maito-Pirkassa ja
Pirkanmaan Osuuskaupassa.
Nimityksiä Pellervossa
Pellervo-Seurassa on nimitetty ihmisiä sekä toistaiseksi että määräaikaisiin työsuhteisiin.
Kaisu Räsänen
Riku-Matti Akkanen
Pasi Saarnivaara
Marika Koskinen
|
Kodin Pellervon päätoimittaja, MMK Kaisu Räsänen, 59, on nimitetty Kodin Pellervon ja Maatilan Pellervon päätoimittajaksi 1.9.2007 alkaen. Ennen nykyistä päätoimittajuutta Kaisu Räsänen on toiminut Pellervo-lehdessä vuodesta 1975 toimittajana, toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä.
Maatilan Pellervon päätoimittaja, yliagronomi Martti Seppänen, 60, jää pois Pellervo-Seuran palveluksesta 1.9.2007.
FM Riku-Matti Akkanen, 30, on aloittanut Osuustoiminta-lehden ja Pellervo-Instituutin yhteisenä asiamiehenä 16. huhtikuuta. Akkanen hoitaa OT-lehden levikki- ja ilmoitusmarkkinointia sekä kampanjoita ja osallistuu lehden toimittamiseen. Hän on aiemmin toiminut mm. Maaseudun Tulevaisuuden, Kauppalehden ja Taloussanomien toimittajana. Lehden päätoimittaja on osuustoimintajohtaja Sami Karhu ja toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.
Pellervo-Instituutissa Akkanen hoitaa kurssisihteerin tehtäviä toimitusjohtaja Kari Huhtalan johdolla.
Pellervo-Instituuttti Oy:n yrityskoulutus muuttaa Espoon Tapiolasta Helsingin ydinkeskustaan Pellervo-Seuran toimiston tiloihin Simonkadulle kesäkuun puolivälissä. Muutto ei vaikuta Instituutin yrityskoulutuksen sisältöön. Yrityskoulutuksen loppuvuoden koulutuskalenteri on nähtävillä yrityksen nettisivuilla www.pellervo-instituutti.fi.
Osuustoiminta-lehteen on valittu määräaikaiseksi yritysanalyytikoksi Pasi Saarnivaara, 27. Hän on viidennen vuoden elintarvike-ekonomian opiskelija Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Saarnivaara on myös opiskellut osuustoimintaa Co-op Network Studies -kursseilla ja työskennellyt pitkään mm. HOK-Elannon Kannelmäen Prisman eri tehtävissä. Saarnivaara aloittaa työnsä 23. huhtikuuta ja työskentelee lehden dokumenttiprojektissa ot-yritysten tilinpäätöstietojen parissa syyskuun loppuun asti.
Sihteerinä Pellervo-Seurassa työskentelee huhtikuun alusta lähtien kesäkuun alkuun asti Marika Koskinen.
Historian paras tulosvuosi 2006
Asiakasetuja 20 miljoonaa Lähivakuutukselta
Lähivakuutus teki historiansa parhaan tuloksen vuonna 2006. Tästä hyötyivät myös asiakkaat: ryhmä antoi asiakasomistajilleen erilaisia etuja 20 miljoonan euron edestä. Hivenen se näkyi myös markkinaosuudessa, sillä ryhmän osuus nousi 8,5 prosenttiin.
Harri Kainulainen (oikealla) jättää Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtajan tehtävät toukokuun lopussa Erkki Moisanderille. Kuva Markku Nummi |
Suomi on Euroopan alivakuutetuin kansa, mutta se ei estä Lähivakuutus-ryhmää menestymästä omalla strategiallaan. Samaan aikaan kun tunnusluvut vuodelta 2006 kauttaaltaan paranivat edellisvuotisista, ryhmä muuttuneissa olosuhteissa käynnistämään uusia yhteistyökuvioita kumppaniensa kanssa.
Ryhmän liikevoitto oli 43,2 miljoonaa euroa. Vahinkosuhde oli erittäin hyvä ja liikekulutkin jatkoivat alenemistaan. Vakavaraisuuspääoma parani 450 miljoonaan euroon. Vastuunkantokyky parani peräti 16 prosenttiyksiköllä.
"Tämä on suurin yksittäinen vakavaraisuuden parannus 30 vuoteen", toteaa Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Nikkonen.
Ryhmä onnistui myös sijoituksissaan. Sijoitusten tulos oli 34,3 miljoonaa euroa. Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö sai sijoituksistaan 10,4 prosentin tuoton. Yhtiön liikekulusuhde on 16,8 prosenttia, mikä oli alan huippua.
Sijoitustoiminnan hyvää tulosta kiittää myös kesäkuussa Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtajana aloittava Erkki Moisander, joka on myös verrannut sitä monien muidenkin toimialojen sijoitustoiminnan tuottoon.
Ryhmän toimitusjohtaja Harri Kainulainen sanoi olevansa erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Eläke-Fennian ja säästöpankkien kanssa. Muutamia yhteiskonttoreita on jo perustettu ja Kainulainen sanoo uusien yhteiskonttoreiden perustamisesta käytävän keskusteluja monin paikoin. Säästöpankkien kanssa puoliksi perustettu henkivakuutusosakeyhtiö Duo käynnistää parhaillaan toimintaansa ja toimii täysillä vuoden loppuun mennessä.
Kainulaisen mukaan Duon tavoitteena on saavuttaa 5-8 prosentin markkinaosuus alalla ja uusmyynnistä 10 prosenttia.
Valio maksaa osinkoa osakepääomalle viisi prosenttia
Valio pienensi hallituksen minimijäsenmäärää
Valio Oy maksaa osinkoa 5,0 prosenttia 31.12.2006 rekisteröidylle osakepääomalle eli 170 euroa osakkeelta. Yhtiön varsinainen yhtiökokous vahvisti asian torstaina Helsingissä.
Uusina jäseninä Valion hallintoneuvostoon tulivat valituiksi maanviljelijä Jarmo Juutinen Vieremältä, maanviljelijä Veikko Mitikka Iitistä, emäntä Anneli Santa-aho Lempäälästä. Hallintoneuvostossa on yhteensä 27 jäsentä.
Yhtiökokous muutti Valion yhtiöjärjestystä siten, että hallituksen jäsenten vähimmäismäärä muutettiin viidestä neljään. Viime vuonna yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että yhtiöjärjestys ei määrää valitsemaan toimitusjohtajaa hallituksen jäseneksi.
Hallintoneuvosto järjestäytyi saman tien. Sen puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta. Varapuheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta.
Vantaan tontille ehkä jotakin muuta käyttöä
SOK:n pääkonttori jää Vallilaan
SOK:n pääkonttori eli Ässäkeskus säilyy nykyisellä paikallaan Helsingin Vallilassa. SOK:n hallitus päätti asiasta torstaina.
Ässäkeskuksen nykyiseltä alueelta poistuu tulevina vuosina noin 400 autopaikkaa. Helsingin kaupunki mahdollisti omilla päätöksillään kuitenkin autopaikkojen rakentamisen nykyisen Ässäkeskuksen alle.
Vaihtoehtona on ollut siirtyminen Vantaan Pakkalaan. Vantaa kaavoitti SOK:lle sinne tontin. Pakkala olisi ollut SOK:n mukaan kalliimpi vaihtoehto. SOK:ssa pidetään mahdolllisena, että Pakkalan tontille löytyy jatkossa jotakin muuta käyttöä.
Pellervon Päivä 2007
Uusia jäseniä Pellervon valtuuskuntaan
Pellervo-Seuran vuosikokous 11. huhtikuuta Helsingissä valitsi neljä uutta jäsentä seuran valtuuskuntaan toimikaudeksi 2007-2010. Vuosikokous päätti pitää valtuuskunnan 25-jäsenisenä.
Pääjohtaja Kari Neilimolle (vas.) luovutettiin Osuustoiminnan I luokan ansiomitali Pellervon Päivässä 2007 Helsingissä. Kultaisen Gebhard -mitalin saivat ma. professori Tapani Köppä ja professori Juhani Laurinkari (oik.). Kuva Tapani Lepistö
|
Uusina jäseninä valtuuskuntaan tulivat
maatalousyrittäjä Päivi Kelkka (edustaa osuuspankkeja) Anjalankoskelta, maanviljelijä Olli Palmu (osuusmeijerit) Karkkilasta, maanviljelijä Tero Mölsä (Lähivakuutus) Orimattilasta ja toimitusjohtaja Risto Alanko (päivittäistavarakauppa) Juuasta.
Erovuorossa olleet kunnanjohtaja Rauni Nokela Yli-Iistä, maatalousyrittäjä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä, maanviljelijä Riitta Neitola Sodankylästä, varatuomari Pauliina Haijanen Laitilasta, filosofian tohtori Pekka Pättiniemi Helsingistä valittiin valtuuskuntaan uudelleen.
Valinnat astuivat voimaan heti.
Vuosikokouksessa puhunut Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen sanoi seuran keskeisen tavoitteen hallitusohjelmaneuvotteluille ja tulevalle hallituskaudelle olevan osuuspääomien verokohtelun korjaaminen sellaiseksi, että osuuskunnilla on verosäännösten sitä estämättä tai haittaamatta yhtäläiset kehittymismahdollisuudet listaamattomien osakeyhtiöiden kanssa.
Hallitusohjelmaneuvotteluja käyviltä Suomen Keskustalta, Kansalliselta Kokoomukselta ja Ruotsalaiselta Kansanpuolueelta on Hämäläisen mukaan olemassa lupaukset epäkohdan korjaamiseksi, eikä Vihreä liittokaan asiaa vastusta.
Hämäläinen muistutti, että tulevan hallituksen toiminnassa ei tule unohtaa myöskään alkavien osuuskuntayrittäjien asiaa. "Osuuskuntamuotoisessa yhteisyrittäjyydessä on paljon juuri sitä uutta potentiaalia, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Miten hyvin malli sopiikaan esimerkiksi biopolttoaineiden ja biolämpöenergian parissa tapahtuvaan yrittäjyyteen", Hämäläinen totesi. Yhteiskunnan on syytä hänen mukaansa panostaa myös osuuskuntayrittäjyyttä koskevaan neuvontaan ja osuuskuntien koulutukseen.
Vuosikokouksen avauspuheessaan Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Vähämaa Kajaanista sanoi vuoden 2006 jäävän taaksemme poikkeuksellisen hyvänä vuotena, jolloin talouskasvu oli lähes kuusi prosenttia.
"Noususuhdanteen korkeilla aallonharjoilla surffailtaessa on syytä muistaa, että todellisia rakenneongelmia
ei hurjinkaan talouskasvu ole poistanut. Se ei peitä lähivuosien uudenlaisia haasteita
- sitä, että juhlat ovat lopussa aika pian. Talouskasvun kynnyksiä tulevat olemaan väestön
ikääntyminen ja työvoimakapeikot. Kun väestö ikääntyy, tulee vastaan raja, jolloin passiiviväestön
ja julkisen hallinnon aiheuttama taakka voi olla liian raskas kantaa. Oikeastaan tulisi kantaa
enemmän huolta tuottavuudesta kuin väestön ikääntymisestä. Oikeastaan kukaan ei tiedä, mitä
kaikkea työikäisen väestön väheneminen yhteiskunnassa muuttaa, koska kenelläkään ei ole
siitä kokemusta. Yhtä vähän tiedetään, millainen talouspolitiikka tällaiseen tilanteeseen sopii.
Pitkissä talousennusteissa on epävarmuutta", Vähämaa sanoi.
Vähämaa totesi suomalaisen osuustoiminnan menestyneen hyvän talouskasvun myötä.
Monet osuustoiminnalliset
yritykset ovat muutoinkin viime vuosina olleet menestyjiä.
"Osuuskuntamuotoinen
yritystoiminta on ollut yrityksille vahvuus. Tätä vahvuutta selittää se, että osuustoiminnallisuus
korostaa pitkäjänteisyyttä. Tosin asiakasosuuskuntia ja tuotanto-osuuskuntia voidaan tarkastella
hieman erilaisista lähtökohdista. Nimenomaan asiakasosuuskunnat ovat hyvin tehokkaasti
pystyneet tekemään asiakasomistajuudesta toimintastrategian, jolla on hankittu uusia asiakkaita
ja jolla on sitoutettu heidät keskittämään asiakkuutensa. Mitä enemmän asiakasomistajia on,
sitä suurempi on kanta-asiakaspohja, ja tuloksen jakamisella voidaan edelleen vahvistaa asiakkuuden
keskittämistä", Vähämaa totesi.
Kaikessa on Vähämaan mukaan muistettava se, että aate on aatetta ja bisnes on bisnestä eikä niitä saa sekoittaa
keskenään. "Ihmisten paras kannustin on henkilökohtainen etu. Ihmiset osaavat laskea ja laskevat."
Vuosikokouspäivänä järjestettiin myös Pellervon Päivä 2007 -seminaari, jonka aiheena tänä vuonna oli johtaminen moniarvoistuvassa kilpailuympäristössä.
Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja, sipoolainen maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström katsoo ulkopuolisten hallituksen jäsenten sopivan myös osuuskuntien hallintoon.
"Yrityksen hallituksen muodolliset tehtävät on tarkkaan määritelty laissa ja asetuksissa. Missään sen sijaan ei ole kirjattu sitä, miten hallituksen pitää tehdä ympäristöanalyysia ja seurata sitä, mitä tapahtuu kansainvälisillä areenoilla", Borgström sanoi.
"Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat tärkeitä tietolähteitä ja asiallisia kriitikkoja. Tämä asetelma korostuu, jos yrityksellä on toimintaa ulkomailla. Silloin pitää olla joku, joka ymmärtää ulkomailla tapahtuvaa liiketoimintaa ja joka siten toimii hallituksen tietolähteenä.
Borgströmin mukaan kansainvälistyvän kulttuurin aiheuttamia paineita kannattaa rauhassa pohtia hallituksissa. Ei kelpaa, että todetaan meidän olevan "tällainen maakunnallinen osuuskunta".
Muuttuvan ympäristön seuraaminen ja huomioiminen tulee olla jokaisen hallituksen asialistalla useita kertoja vuodessa. Valistuneen hallituksen jäsenen osalta se on jokapäiväistä, sanoi Borgström.
Borgström jatkoi, että hallituksen ei tule jättää havainnointia vain yrityksen toimivan johdon varaan. Silloin jää asiallinen kriittisyys pois hallinnon keskustelusta.
|