PTT ennustaa viennin toipuvan hitaasti
Vienti talouskasvun tulppana
Vienti Suomesta kiihtyy hitaasti, ja se juuri olisi talouskasvulle hyväksi. PTT:n suhdannekuvan mukaan kansainvälisen talouden kasvuvauhti näkyykin jo Suomen viennissä, mutta kasvu jää PTT:n mukaan vain neljään prosenttiin vielä ensi vuonnakin. Euroalueella kasvu nimittäin junnaa - ja se on Suomen viennin ydinaluetta.

Tutkimusjohtaja ja PTT-katsauksen pää- toimittaja Raija Volk: Työllisyyden kehitys alueittain on muuttunut viime vuosina. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm: Työnantajan sivukulujen leikkaami- sessa ei tarvitse valita toimialoja. Kuvat Markku Nummi

   Tutkimusjohtaja Raija Volk toteaa, että hallituksen työllisyysohjelman toteutuminen ei ole kovin todennäköistä. Volkin mukaan vuonna 2005 on ehkä 15 000 työllistä enemmän kuin nyt.
   Alue-erojen tasoittuminen on PTT:n mukaan ehto työllisyyden paranemiselle. Volk sanoo, että yrittäjyyden lisääminen erityisesti heikon työllisyyden alueella pitäisi olla tärkeä osa hallituksen yrittäjyysohjelmaa.
   Volkin mukaan työvoimakysynnän laaja-alainen kasvattaminen on oleellisempaa kuin esimerkiksi  pitkäaikaistyöttömien sisääntulopalkka, josta viime aikoina on keskusteltu.
   Työllisyyden kuva on muuttunut viime vuosina alueellisesti katsottuna. Nyt työttömien määrä kasvaa sekä heikoimman että parhaan työttömyyden alueilla, mutta vähenee keskitason työttömyyden alueilla.
   Esimerkiksi palvelualojen on odotettu parantavan työllisyyttä. Volk sanoo, että palveluiden kysynnän lisääntymiseksi yksi vaihtoehtoisista keinoista voisi olla puuttuminen palveluiden arvonlisäveroon.
   PTT-katsauksen mukaan bruttokansantuotteen kasvu on tänä vuonna 2,8 ja 3,1 prosenttia vuonna 2005. Inflaatio pysyy matalana ja kotimaan kulutuskysyntä hyvänä.
   Elintarviketeollisuuden on tutkimusjohtaja Panu Kallion mukaan karsittava jatkuvasti kulujaan pitääkseen yllä kilpailukykyään. Hintoja ei pystytä kotimaassa nostamaan, sillä tuonti uusista jäsenmaista lisää kilpailua.
   Viljaa on maailmalla varastoissa vähän, mikä nostaa hintoja, mutta sadon lisääntyminen tulee kääntämään hinnat laskuun. Velvoitekesannoinnin pienentäminen EU:ssa väliaikaisesti viiteen prosenttiin peltoalasta lisää tulevan kasvukauden satoa Suomessakin. Myös tukien määrä nousee tänä vuonna.
   Maatalouden yrittäjätulo nousee viitisen prosenttia tänä vuonna, mutta jää prosentin verran miinukselle vuonna 2005, sanoo Kallio.
   EU:sta on tullut Kallion mukaan naudanlihan nettotuoja ainakin kuluvan vuosikymmenen ajaksi.
   Maatalouden tukipolitiikka on menossa uusiksi ja tuen kokonaispotti kasvaa.
   Rakenteelliset muutokset näkyvät myös metsätaloudessa. Pinta-alaverotus on voimassa viimeistä vuotta 2005. Tutkimusjohtaja Ritva Toivonen sanoo, että puun nimellishinta laskee sekä tänä että ensi vuonna ja loppuvuodesta 2005 hinnat saattavat notkahtaa. Mitään dramaattista Toivosen mukaan ei kuitenkaan tapahdu mikäli metsäteollisuuden suhdannetilanne menee kuten on ennakoitu.
   PTT:n mukaan niin paperin ja kartongin kuin sellun sekä sahatavaran määrä että hinta vientimarkkinoilla on plussalla vuonna 2005.
   Puun tuonti lisääntyy edelleen voimakkaasti. Toivosen mukaan myös haketta tulee entistä enemmän Suomeen Itä-Euroopasta ja Venäjältä.
   Toivonen olettaa, että energiapuulla alkaa olla 5-10 vuoden kuluttua merkitystä Suomessa ja EU:ssa metsäsektorilla. Toivosen mukaan se tietää Suomelle mahdollisuuksia myös alan teknologien kehittämisessä.

Valioon organisaatiomuutos
Valio Oy muokkaa organisaatiotaan. Toimitusjohtaja Harry Salonahon mukaan tavoite on pystyä nykyistä nopeammin reagoimaan muutoksiin toimintaympäristössä.
   Uusi organisaatio heijastaa myös laajennettua kotimarkkinaa, joksi Valiossa luetaan Suomen ohella Baltia, Luoteis-Venäjä ja Ruotsi.
   Valion kotimaan ja ulkomaan markkinointi yhdistetään konsernitasoiseksi toiminnoksi. Markkinointijohtajaksi on nimitetty Annikka Hurme, aiemmin kotimaan markkinointijohtajana.
   Tuotteiden myynti hoidetaan kotimaan myynnin ja kansainvälisen myynnin organisaatioissa. Kansainvälisen myynnin hoitavat tytäryhtiöt. Kansainvälisen myynnin organisaatio hoitaa myös teollisuustuotteiden myynnin Suomessa. Kotimaan myyntijohtajaksi on nimitetty Timo Kärnä ja vientijohtajaksi Veijo Meriläinen.
   Yrityssuunnittelujohtajaksi on nimitetty controller-toiminnon johtaja Liisi Myllykangas.
   Valion kotimaisten ja ulkomaisten tuotantolaitosten toiminnasta vastaavaksi tuotantojohtajaksi on nimitetty Arto Tikkanen, Valion Lapinlahden tehtaanpäällikkö tähän asti.
   Kotimaan tuotannosta vastannut johtaja Tuomo Keurulainen sekä kotimaan myynnistä ja markkinoinnista vastannut johtaja Pentti Paloranta siirtyvät eläkkeelle 1.1.2005 ja toimivat siihen saakka erityistehtävissä toimitusjohtajan alaisuudessa.

HK Ruokatalon tontille pakastamo Forssaan
HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksen alueelle rakennetaan pakastuslaitos erityisesti liharaaka-aineen sesonkivarastointia ja vientituotteiden pakastusta varten.

Valion ja HK Ruokatalon omistamalla Pakastamo Oy:llä on toimitilat Tuusulassa. Kuva Markku Nummi

   Uusi pakastamo palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita. Hankkeen kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa euroa. Pakastamon on määrä valmistua syyskesällä 2005.
   Hankkeen takana on Pakastamo Oy, joka on HK Ruokatalon ja Valion yhteisyritys. Pakastamo Oy on Suomen suurimpia yrityksiä alallaan, ja Forssan pakastuslaitos tulee olemaan sen ensimmäinen yksikkö pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
   HK Ruokatalon pakastustarpeet ovat viime vuosina kasvaneet erityisesti Forssassa. Pakastamon sijainti Forssassa mahdollistaa pakastuksen tuotannon yhteydessä, mikä vähentää siirtokustannuksia ja hävikkiä, mutta parantaa laatua.
   Pakastuslaitos työllistää arviolta 7-10 henkeä. Sen käytännön toiminnasta vastaa Pakastamo Oy.

Portti vähentämässä noin 50 toimihenkilöä
Järvi-Suomen Portissa neuvotellaan yhteensä noin 50 toimihenkilön vähentämisestä Mikkelissä, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Juvalla.
   Yritys on ilmoittanut, että vuoden 2003 toiminnallinen tulos ei vastannut odotuksia; hintojen lasku, uuden ruokatehtaan käyttöönotto ja siinä jakelutoiminnan viivästyminen aiheuttivat ennakoimattomia menetyksiä.
   Elokuussa 2003 päätettiin Järvi-Suomen Portin yt-neuvotteluissa, että toimihenkilöt tullaan lomauttamaan 1/3 työajasta puolen vuoden jaksolle. Lomautus koski noin 140 toimihenkilöä eri toimipisteissä.
   Järvi-Suomen Portilla on kaikkiaan noin 700 työntekijää.