Osuustoimintajärjestöjen yhteistyölle vihreää Pellervolta
Pellervo-Seuran ylimmät luottamusjohtajat ottivat myönteisen kannan esitykseen osuustoiminnallisten järjestöjen yhteistyöstä Pellervon Päivänä Helsingissä torstaina.    SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma kirjoitti osuustoiminnan voimien kokoamisesta hiljan Ilkka-lehdessä. Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä vastasi Heinäluoman esitykseen, että Pellervo-Seura ei aseta mitään ennakkoehtoja lisääntyvälle yhteistyölle ja voimien kokoamiselle.    Härmälä totesi, että osuustoimintaidean kehittämiselle antaa pohjaa se, että suurten aatteiden aikana syntyneet erimielisyydet ovat taaksejäänyttä elämää. ”Pellervolainen ja sen ulkopuolinen osuustoiminta on aloittanut yhteydenpidon Osuustoiminnan neuvottelukunnassa.”    Myös Pellervon johtokunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström otti myönteisen kannan Heinäluoman aloitteeseen. Borgström toimii Pellervon ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton yhteisesti perustaman Osuustoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtajana. Kokemukset yhteistyöstä ovat myönteisiä.    Borgström iloitsi siitä, että ensimmäistä kertaa vuoden 1914 jälkeen suomalainen osuustoiminta kokoontuu yhteisten asioiden taakse.    "Huikea kokemus, yhteistä on paljon ja olemme lähteneet liikkeelle vahvoilla teemoilla. Osuustoiminnan korkeakouluopetus ja tutkimus, kilpailu­politiikka ja kansainvälinen edunvalvonta ovat mainitsemisen arvoisia aiheita.”    Loppupuheenvuorossaan Borgström ehdotti myös uutta projektia, jolla Pellervo edistäisi nuorten ja naisten osallistumista osuuskuntien hallintoon. PTT varoitti huoltorasitteesta Tohtori Raija Volk muistutti Pellervon Päivän PTT:n seminaarissa, että huollettavien määrä yhtä työssäkäyvää kohti jopa kaksinkertaistuu nykyisestään joillakin alueilla 30 vuodessa. Volk paikallisti riskin Lappiin, Kainuuseen ja Etelä-Savoon Syynä on muuttoliike: vaikka eläkeikäisten määrä kasvaa Uudellamaallakin, muuttoliike hoitaa siellä huoltorasitteen kasvun pienemmäksi kuin muuttotappiokunnissa.    Volk etsi ratkaisuja: siirtolaisuuden lisääminen, äitien synnyttämisiän alentaminen, lapsiluvun kasvattaminen.    Volkin mukaan ollaan kuitenkin jo nyt myöhässä, jotta hänen ennakoimaansa huoltosuhteen kehitykseen vaikutettaisiin.    PTT:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää mahdollisena asettaa 70 prosentin tavoite työllisyysasteelle. Vihriälä huomautti, että Ruotsissa ja USA:ssa työllisyysaste on yli 70 prosentin. Eurooppayhtiöasetus luvassa Ylikansallisten osuuskuntien perustamisen mahdollistava SCE-asetus on odotettavissa vuoden 2002 aikana. Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen kertoi asiasta Pellervon Päivässä.    Espanja pyrkii Jauhiaisen mukaan asetuksesta poliittiseen ratkaisuun EU:n Sisämarkkinat-neuvostossa toukokuussa, minkä jälkeen asetus viimeisteltäisiin syksyllä.    Asetuksen odotetaan vastaavan huomattavalta osin Eurooppayhtiöasetusta. Osuustoiminnalla etsikkoaika Pellervon Päivän useammassakin esityksessä nähtiin osuustoiminnalla olevan juuri nyt hyvät lähtökohdat suosion lisääntymiseen.    "Osuustoiminnalla on selkeä etsikkoaika", tulkitsi toimitusjohtaja Ilkka Halava MDC RISC Internationalista tuoretta asennetutkimusta. Yhteisöllisyyden arvostus Suomessa on lisääntymässä, vaikka 45 prosenttia meistä ei arvosta seurakuntaa, kuntaa tai muutakaan yhteisöä, vaan haluaa korostaa yksilöllisiä asioita.    Ihmiset haluavat vaikuttaa, mutta eivät innostu vaikuttamisesta puolueissa, sen sijaan vaikuttaminen näkyy esimerkiksi ostoksissa: Reilun kaupan tuotteiden menekin lisääntyminen on ollut huimaa, eettisiä asioita nousee esiin tuotteita valittaessa, ja eräiden maiden valmisteita boikotoidaan.    Suomalaisilla on imu päällä kaikenlaiseen kansainvälisyyteen, Halavan mukaan globaalisuuden veto näkyy ainakin seuraavat 2-3 vuotta.    Suomalaiset ovat muutosvalmiita verrattuna esimerkiksi italialaisiin tai ranskalaisiin ja kokeilevat ennakkoluulottomasti asioita.    Työ on useimmalle edelleen itsensä toteuttamista ja kehittämistä. Muualla Euroopassa kilpailu ja suorittaminen ovat jo väistymässä, mutta meillä ne Halavan mukaan vain kasvavat. Siltala: Pääomalähtöisyys kuin torppariutta Professori Juha Siltala Helsingin yliopistosta pani kuulijansa miettimään maailman menoa ihmisläheisellä alustuksellaan, jossa hän esitti kriittisen näkemyksensä pääomalähtöisyydestä. Historian tuntijana Siltala kertasi, että osuustoiminnan lähtökohtia Suomessa olivat paitsi kansalliset edut, myös ihmisten elämänhallinnalliset tavoitteet ja tuottaminen pienissä yksiköissä. Torpparit halusivat itsenäistyä.    Nykyajan trendeissä on Siltalan mukaan tartuntapintaa osuustoimintaan.    Pääomalähtöinen ajattelu ei salli Siltalan mielestä ihmisten toteuttaa haaveitaan; olla perheen parissa, tehdä inhimillisen mittaista työpäivää, harrastaa.    "Mulla on se pelko, että se sosialisoi useimpien ihmisten työn", Siltala kuvasi. Hän puhui muun muassa uudenmuotoisesta palkkatyöstä, joka mahdollistaisi luovuutta edustavan osaamisen myymistä sen sijaan, että ihmiset antautuvat riistettäväksi palkkatyössä.
Holkeri ehdotti boikottia Aamupäivällä valtioneuvos Harri Holkeri puhui koulutuksesta ja naisten asemasta Hedvig-projektissa, joka painottaa naisten asemaa osuustoiminnassa.    Holkeri katsoo, että koulutus edistää hyvinvointia, demoratiaa ja rauhaa. Hän sanoi, ettei Suomikaan mikään hieno maa ollut 200 vuotta sitten ja mainitsi kirkon panneen naimahaluisen nuorison ottamaan aapiskirjan käteen. Saavutukset meillä perustuvat Holkerin mukaan hyvään koulutukseen, ja maailmalla vähä koulutus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä. Köyhyyden ohella vallitsee lapsityövoiman hyväksikäyttöä.    Valtioneuvos katsoi, lapsityövoimaa käyttävät maat	Valtioneuvos Harri Holkeri puolsi isojen kansainvälisten hankkeiden suuntaamista koulutukseen Pellervon Päivässä. Kuva Markku Nummi
voitaisiin panna boikottiin, kauppasaartoon. Paneli nosti esiin mielenkiintoisia kannanottoja Pellervo-Seuran vuosikokous valitsi uusia jäseniä järjestön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2002–2005.    Pellervon Päivän 2002 paneli olisi monen mielestä voinut kestää pidempään, mutta panelin vetänyt toimittaja Jarmo Hyytiäinen sai varatussakin ajassa alustajista ja yleisöstä irti syvänoloisia vastauksia.    Panelin ainoa nainen joutui vastaamaan naiskiintiökysymykseen: "En halua mitään kiintiönaisia osuuskuntiin, sillä loukataan naista, pitää valita asiantuntija", edellytti Saini Jääskeläinen, Metsäliiton valtuuskunnan jäsen.    Jääskeläinen hyväksyisi mahdollisesti hallitukseen ulkopuolisen asiantuntijan. Hänellä oli myös uusi ehdotus nuorten saamiseksi hallintoon: otetaan hallintoon mukaan noviiseja ja koulutetaan heitä, eräänlainen kisällijärjestelmä.    Matti Lehtinen katsoi, että joihinkin erityishankkeisiin voitaisiin ottaa ulkopuolista apua. Lehtinen on Tuottajain Maidon hallintoneuvoston johdossa.    "En usko, että siitä mitään lisäarvoa on jos jonkun eläkejohtajan kaappaa", Reino Penttilä kommentoi ulkopuolisen asiantuntijan ottamista yrityksen hallintoon. Penttilä on Atrian hallituksen puheenjohtaja. Osin samaan kallistui Tuomo Lähdesmäki: ei heillä sen enempää viisautta ole, mutta ellei omasta takaa ole sopivaa henkilöä, ei ole syytä olla ottamatta ulkopuolista. Lähdesmäki on ollut HK Ruokatalon hallituksessa.    Marcus H. Borgström puolestaan kysyi, minkä takia osuuskunnat antaisivat pois mahdollisuuden käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Yksityisissä yrityksissä heitä saa käyttää vapaasti.    Salon Seudun OP:n toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen muistutti, että säännötkin voivat kieltää muun kuin jäsenen osallistumisen hallintoon.    Yleisö sai äänestää, tarvitaanko ulkopuolisia asiantuntijoita hallinnossa. Tulos oli: kyllä 33,7 prosenttia ei 54,7 prosenttia.    Pitäisikö hallintoon sitten houkutella kyvykkäitä ihmisiä rahalla?    Penttilän mielestä palkkiosta ei saa tulla palkka, jonka takia hallintoon pyritään ja siellä pysytään.    "Isoissa osuustoimintayrityksissä hallinnon palkkio on kilpailukykyinen muiden yritysten palkkioihin nähden", huomautti yleisöstä Matti Kavetvuo. Hän ei puolla optioita hallituksen jäsenille eikä tulospalkkiota hallinnolle.    Elannon hallituksen puheenjohtaja Veijo Lehto myönsi, että nuorten saaminen vaaleihin on kovan työn takana, eikä siihen mitään viisasten kiveä ole olemassa. "Mutta meillä on alle kolmekymppinen henkilöstön edustaja. Siitä on hyvä lähteä." Lehto katsoi, että rasitteena pitkään hallinnossa istumisesta lienee se, että siinä väkisinkin "luutuu".    Taisto Koposen (Lähivakuutus) mielestä ikä ei ole ongelma, vaan vähäinen vaihtuminen hallinnossa. Asiantuntemuksen tarjonta ja kysyntä vain eivät kohtaa.    Hulkkonen irtautui myös ikävaatimuksesta, hänestä pitää asettaa rima korkealle ja ratkaista, miten saada parhaat henkilöt oikeille paikoille.    Esa Härmälä heitti panelisteille mietittäväksi luottamushenkilön erorahan. Asiasta on puhuttu pohjoismaisella tasolla.    Pauliina Haijanen Lähivakuutuksesta sanoi osuustoiminnallisten yritysten olevan liikkeellä matalalla profiililla, mentoirointi on hyvä asia, ja sitä pitäisi kehittää.    Osuuspankkimies Hulkkonen korosti, että yrityksen pitää olla hyvä ja houkutteleva, sekin innostaa mukaan sen hallintoon.    Leena Luhtasta ihmetytti, pitääkö olla nuori tai nainen, oleellista on, että hallinnon jäsen ymmärtää asiansa, sitoutuu tehtäväänsä ja on tullut mukaan luonnostaan. Kun on tiukka paikkaa kuten Elannossa muutama vuosi sitten (Luhtanen on Elannon hallituksen puheenjohtaja ja osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen), katsotaan miten kyvykkäitä ja vastuuta kantavia ihmisiä hallinnossa on.    Osuustoiminta rupeaa Luhtasen mielestä kiinnostamaan nuoria kunhan esimerkiksi globalisaatioidea menee perille. "Tämä on tulevaisuuden aate."    Matti Lehtinen piti tärkeänä, että sai aikanaan hyvää opastusta vanhemmilta hallinnon ihmisiltä: hänet otettiin tasavertaisena hallinnon jäsenenä.    Penttilä oli luottavainen yrittäjäsukupolven arviointeihin ja sanoi todenneensa kerta toisensa jälkeen, miten tarkka on se seula, jonka läpi hallinnon edustajat tulevat valituiksi. Hänestä ikää suurempi hallinnon ongelma on naisnäkökulman puute.    Saini Jääskeläinen arvioi, että Pellervo-Seurallakin saattaisi olla roolinsa kasvattaa hallintoon nuoria - jopa lapsesta alkaen.    Pari yleisön kantaa ehdittiin vielä selvittää. Hallinnon jäsenet tuntevat tarvitsevansa talouden ja juridiikan taitoja enemmän kuin strategista silmää (52,3 ja 45,3 prosenttia). Hallinnon yläikärajaksi yleisö äänesti eri vaihtoehdoista 65 vuotta. Pellervo-Seuran valintoja Pellervo-Seuran vuosikokous valitsi uusia jäseniä järjestön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2002–2005. Osuuspankit:    Uusina jäseninä valittiin varatj. Valvatti Remes-Siik Oulusta ja tj. Jouko Juntunen Kuusamosta sekä agrologi Hannu Uitto Laihialta 1.1.2003 alkaen vuoden 2004 vuosikokoukseen saakka. Osuusmeijerit:    Erovuorossa olleet mv. Matti Lehtinen Tammelasta, mv. Matti Turunen Lieksasta ja mv. Tauno Uitto Tyrnävältä valittiin uudestaan. Lihatalot:    Erovuorossa ollut mv. Pekka Laurila Huittisista valittiin jatkamaan edelleen. Lisäksi uusina jäseninä vuoden 2003 vuosikokoukseen saakka valittiin mv. Seppo Seppälä Kannonkoskelta ja mv. Ilkka Yliluoma Ylistarosta. Lähivakuutus-ryhmä:    Uutena jäsenenä valittiin varatuomari Pauliina Haijanen Laitilasta ja erovuorossa ollut mv. Esko Mielikäinen Savonlinnasta valittiin uudestaan. Metsäliitto Osuuskunta:    Erovuorossa ollut mv. Heikki Asunmaa Alavudelta valittiin uudelleen. Kotieläinjalostusryhmä: Erovuorossa ollut ekonomi Yrjö Kerkola Siilinjärveltä valittiin jatkamaan. Munakunta:    Uutena jäsenenä valittiin mv. Mika Munkki Vehmaalta vuoden 2003 vuosikokoukseen saakka. Hankkija-Maatalous Oy:    Uusina jäseninä valittiin agronomi Janne Tiiri Oripäästä ja mv. Mikko Shemeikka Tohmajärveltä. Finlands Svenska Andelsförbund:    Uutena jäsenenä valittiin mv. Bengt-Johan Skullbacka Kruunupyystä vuoden 2004 vuosi­kokoukseen saakka. Osuustoiminta yleensä:    Erovuorossa ollut agronomi Esa Härmälä Helsingistä valittiin uudelleen. Nimitykset astuivat voimaan heti lukuun ottamatta Hannu Uittoa, jonka toimikausi alkaa 1.1.2003.    Osuustoiminnan yhteistyöjärjestönä toimivan Pellervo-Seuran valtuuskunnassa on vuosina 2002-2003 kaikkiaan 36 jäsentä. Atria hioo yrityskauppoja LRF:n kanssa Pörssiyhtiö Atria on ilmoittanut neuvottelevansa Ruotsin tuottajajärjestön LRF:n kanssa kahden liha-alan yrityksen omistamisesta.    LRF on sekä Spiran pääomistaja ja Sardus AB:stä se omistaa 34 prosenttia. Atria on aiemmin hankkinut omistukseensa Lithells AB:n, joka tuottaa noin kolmasosan Atrian tuloista. Vast´ikään Atria vahvisti asemiaan ruotsalaisilla pikaruokamarkkinoilla ja on pitkään ilmaissut halunsa laajeta lisää Ruotissa, toisilla kotimarkkinoillaan. Valiolta osinkoa 8 prosenttia Valion yhtiökokous päätti maksaa osinkoa 8 prosenttia osakkeen nimellisarvosta, yhteensä 7,97 miljoonaa euroa.    Hallintoneuvostoon yhtiökokous valitsi kaksi uutta jäsentä. He ovat emäntä Merja Keisala Töysästä ja Sauli Lähteenmäki Ruskolta. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hakola ja varapj:ksi Jaakko Rouhiainen Juvalta. Tiedote Valion kotisivulla. Yli puolet uusia Karjaportin edustajista Karjaportin edustajiston ensimmäisessä postivaalissa äänestysprosentti nousi yli 63:een aktiivijäsenten määrästä. Edustajisto uusiutui vahvasti, sillä 41 edustajasta 23 on uusia, naisia valittiin 8. Keski-Suomessa äänestysprosentti ylitti 83.    Tarkemmin Portin kotisivulla.

Viikko-Pellervon alkuun