Pellervon Päivän avannut ministeri Heikki Haavisto painotti osuuskunnilla olevan merkittävä ja kasvava tehtävä yksilön turvana.
   "Nykyisessä tilanteessa, jossa markkinavoimat ovat niin vahvat, että hallituksetkin antautuvat niiden edessä, tarvitaan ihmisten turvana vastuunsa tuntevia osuustoiminnallisia yrityksiä. Vahvat osuuskunnat, jotka ovat jäsentensä omistuksessa ja ohjauksessa, ovat edelleen tärkeitä suomalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon turvaajina", Haavisto sanoi.
   Pellervon Päivän aiheena oli Jäsenet ohjaavat osuuskuntaa. Haavisto sanoi osuuskunnissa tarvittavan jäsenten tiedostaman, strategisesti jäntevän, omistajatahtoon perustuvan omistajaohjauksen voimistamista ja selkiyttämistä. Hallitusten kokoonpanoon ja palkkioihin on kiinnitettävä Haaviston mukaan lisääntyvää huomiota.
   Haavisto kysyi, olisiko myös osuuskuntien hallituksiin valittava omistajien edustajien tueksi liikkeenjohtoon perehtyneitä asiantuntijoita niin kuin osakeyhtiöissä tehdään.

Pellervon johtokunnan jäsen Anne Kylmäniemi kiteytti jäsenen odotukset osuuskunnalta muutamaan perusasiaan: turvallisuuteen, taloudellisuuteen, tuloksellisuuteen ja vaikutusmahdollisuuteen.
   "Lisäksi odotuksia voi olla tässä ja nyt sekä odotuksia tulevaisuudelta. Kaikki mainitsemani odotukset ovat hyvin keskeisiä kaikilla elämän osa-alueilla, ei pelkästään osuustoiminnassa. Kuitenkin osuuskunta yritysmuotona antaa meille mahdollisuuden maksimoida nämä tavoitteet."
   Anne Kylmäniemi on posiolainen maidontuottaja ja kuuluu mm. Osuuskunta Lapin Maidon edustajistoon.

Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Tapani Kantola Laukaalta muistutti jäsenten odotusten kohtuullisuudesta.
   "Kun puhumme osuuskuntien johtamisesta, täytyy muistaa, että jäsenten odotukset ovat vain yksi, tosin tärkeä, reunaehto. Jäsentenkin odotuksineen on syytä muistaa ensiksikin, että kysymys on taloudellisesta toiminnasta, josta vastaa osuuskunnan hallitus jopa ääritapauksessa omalla omaisuudellaan. Periaatteessa vallan ja vastuun tulee olla samoissa käsissä. Toisekseen mikään taloudellinen toiminta ei voi olla jatkuvaa ellei se ole kannattavaa. Entisistä osuuskunnista ei jäsenen odotuksille ole mitään hyötyä."

Kansainvälistymiskeskustelussa Valion toimitusjohtaja Olavi Kuusela sanoi terveen kansainvälisen kilpailun toimivan kehityksen moottorina.
   "Lisääntyvä vähittäiskaupan keskittyminen valtioiden välisistä rajoista piittaamatta aiheuttaa paineita brandin rakentamiselle. Kauppa panostaa enenevässä määrin omiin merkkeihin. Menestyäkseen on osattava valita alueellisen operoijan tai kansainvälisesti liittoutuneen toiminnan välillä. Terve kansainvälinen kilpailu toimii kehityksen moottorina ja olemalla menestyjä varmistetaan jatkuva muutos ja osaava henkilöstö."
   Kuuselan mukaan vain menestyjä kykenee tyydyttämään jäsenten odotukset, ja olemalla myös muilla markkinoilla varmistetaan menestys kotimaassa.
   "Kyetäkseen osaltaan turvaamaan omistajiensa elinkeinon kehittymistä Valion on oltava osaamisessa Euroopan johtavia yrityksiä. Kansainvälistyminen luo jatkuvuutta koko alalle ja kansainvälistynyt Valio on valiolaisten maidontuottajien henkivakuutus."

 "Liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet ovat selvästi suuremmat, jos tuotteet ja tuotanto voidaan suunnitella useamman maan markkinoille", katsoo Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen. Se tukee myös koko toiminnan kehittämismahdollisuuksia.
   "Yrityksen osaamistaso markkinoinnissa, tuotekehityksessä ja monella muulla osa-alueella kasvaa, kun organisaatio joutuu työskentelemään myös Suomea vaativammilla markkinoilla. Tällöin myös pätevien henkilöiden rekrytointi helpottuu. Liha-ala koetaan helposti ns. "junttialana", jolle pätevimmät resurssit eivät ajaudu. Kansainvälistyvällä yrityksellä on huomattavasti parempi imago myös resurssienhankintamarkkinoilla", sanoi Paatelainen.
   Paatelainen kehottaa muistamaan myös vanhan sotasäännön:
"On parempi kohdata vihollinen sen omalla maaperällä kuin tehdä taistelutanner ainoastaan kotimaaperästä.

Osuuspankki-ryhmällä ei OKO:n toimitusjohtajan Mikael Silvennoisen mukaan ole varaa olla kansainvälistymättä, sillä nykypäivän pankkitoiminnan on oltava kansainvälistä – ainakin tiettyyn rajaan saakka.
   "Ympäröivä talous on muuttunut tavalla, joka ei anna mahdollisuutta rajata kansainvälistymistä pois Op-ryhmän strategiasta – ei ainakaan ilman, että rajaisimme samalla itsemme pois menestyvien pankkien joukosta. En kuitenkaan näe kansainvälistymistä ja suomalaisuutta keskenään ristiriitaisina. Op-ryhmän omistus, sen keskusyhteisö ja valtaosa asiakkaista pysyvät Suomessa. Tässä ryhmässä OKO on suomalainen kansainvälinen pankki, joka toimii asiakkaidensa ja omistajiensa – sekä Op-ryhmän jäsenten että OKOn osakkeenomistajien eduksi."

Lähivakuutus kilpailee kotimaisuudella ja läheisyydellä. Toimitusjohtaja Harri kainulaisen mielestä kansallinen pieni voi menestyä erikoistumalla. Keskinäisenä vakuutusryhmänä Lähivakuutus on erikoistunut omistajiensa palveluun paikallisesti. Kun päätökset tehdään omassa toimintaympäristössä asiakkaan paikkakunnalla, palvelu on joustavaa ja varmasti ihmisläheistä sekä henkilökohtaista.
   Ulkomaisten vakuuttajien tulo Suomeen on lisännyt kilpailua. Suomalaiset isotkin vakuuttajat ovat pieniä kansainvälisiin jätteihin verrattuna. Kun iso vakuuttaja voi kilpailla hinnalla.
   "Me keskitymme toimimaan meille sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa kotimaan markkinoilla ja niillä toimialueilla, jotka osaamme."
   Lähivakuutus tekee allianssi-yhteistyötä muiden itsenäisten ja omankokoistensa toimijoiden kanssa. Verkostoituminen on Kainulaisen mukaan voimavara, joka antaa uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita paikallisesti.

Johtaja Mika Ihamuotila Mandatun Pankista vertasi pörssiyhtiöitä ja osuuskuntia. Niiden hallituksilla on erilaiset roolit. Ihamuotilan mukaan pörssiyhtiön hallituksen asiaa halpottavat erilaiset ulkoiset hallinnonohjaustekijät, kuten pankkiiriliikkeiden analyytikot ja yrityksen menestys pörssissä. Ihamuotila kertoi esimerkiksi Nokian myöntäneen, että sen ratkaisua luopua aikanaan teknologian ulkopuolella olevista toiminnoista tukivat kansainväliset analyysit. Nyt kansainväliset pankkiiriliikkeet ovat jatkuvasti yhteydessä Nokiaan.
   "Jos yritys ei ole pörssissä, sen hallituksella on kovemmat vaatimukset: sen on itse ratkaistava kaikki kysymykset." Pörssissä olevan yrityksen valvonta on siis helpompaa kuin pörssin ulkopuolella olevan yrityksen valvonta.
   Joitakin vaikeita asioita tulee Ihamuotilan mukaan osuuskunnille jatkossa. Äänivaltaisista osakesarjoista tullaan luopumaan, yritysvaltaukset lisääntyvät. Metsäyhtiöiden veto pörssissä ei ole ollut merkittävä. Ihamuotila sanoo, että kansainvälisiä sijoittajia häiritsee esimerkiksi se, että Metsäliitto omistaa niin merkittävästi Metsä-Serlaa; sen pelätään ajavan liikaa metsänomistajien etua sijoittajien etuun nähden. Pörssiyritysten hallinnolla on valtava tarve maksimoida sijoittajien tulosta. Ihamuotila pitää tätä ehkä voimavarana osuuskunnille, joita ei arvioida ahneiksi toimijoiksi. Kun osakkeiden tuottoa maksimoidaan, saatavat esimerkiksi luontoon liittyvät asiat Ihamuotilan mukaan kärsiä.

SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi juuri valituksi tullut professori Kari Neilimo kiiruhti Ässäkeskuksesta Pellervon Päivään ja aloitti keskustelun osuuskuntien omistajaohjauksesta. Neilimo sanoi, SOK pitää tärkeänä osuuskuntamuotoisuutta.  Omistajastrategiassa on koko 1990-luvun painottunut pyrkimys lisätä omistajien painoarvoa sekä koko S-ryhmän että alueosuuskauppojen päätöksenteossa ja johtamisen valvonnassa.
   SOK-osuuskunnassa on mm. siirrytty omistajaenemmistöiseen hallitukseen, ryhmän strategisen päätöksenteon ja sen valvonnan sisäiset pelisäännöt on laadittu koko ryhmää ja alueosuuskauppoja varten. Omistajahallintoa on koulutettu useissa seminaareissa ja säännöllisissä koulutus- ja keskustelutilaisuuksissa yhdessä liikkeenjohdon kanssa.
   SOK:ssa on kiinnitetty huomiota myös siihen, valvooko kukaan strategian tarkoituksenmukaisuuutta. Lakien noudattamista ja tilinpäätöksiä sitä vastoin valvotaan tiukasti.
   Neilimo painotti, että omistajien pitää olla mukana riittävän varhaisessa vaiheessa jo liiketoiminnan suunnittelussa.
   Yleisarvio omistajaohjauksen vaikutuksista on Neilimon mukaan kiistatta positiivinen, mutta on omistajaohjauksessa myös monia uudelleen säädeltäviä asioita.
"Niitä ollaan parhaillaan suorittamassa. Mikään ohjausjärjestelmähän ei voi olla muuttumaton, vaan sen on palveltava liiketoiminnan ohjausta parhaalla mahdollisella tavalla."

Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik esitteli Pellervon toimintaa 2000-luvulla.
   "Aika on nyt otollinen yhteistoiminnalle. Sitä myötä kun yksilöiden epävarmuus yhä kansainvälisemmäksi ja siten etäisemmäksi koetussa taloudessa ja avuttomuuden tunne markkinavoimien puserruksessa lisääntyvät, myös tilaus ihmisläheiselle yhteisöllisyydelle vahvistuu. Meidän osuustoiminnan parissa työskentelevien tehtävänä on ottaa tuo haaste vastaan ja käytettävä tämä uusi etsikkoaikamme täysimääräisesti hyväksi", Skurnik sanoi.
   Pellervon toiminnan painopiste vuonna 2000 on järjestökampanja, jonka aikana Pellervon toimiston edustajat vierailevat lähes kaikissa yli 400:ssa jäsenyrityksessä. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat naisten ja nuorten tasa-arvoa edistävä Hedvig-projekti sekä osuuskuntien omistajaohjaus, johon paneutuu laaja luottamus- ja liikkeenjohdon sekä tutkijoiden työryhmä.
   Osuustoiminnan edunvalvonnassa jatkuu osuuskuntalain valmisteluun osallistuminen sekä kilpailulainsäädännön saattaminen osuuskuntien kannalta myönteiseen suuntaan. Niin ikään kehitetään osuustoiminnan korkeimman tason opetusta ja tutkimusta.
   Osuustoiminnan perinteiset arvot ovat nyt vahvuus, mutta Skurnikin mukaan ne on kyettävä avaamaan nykyihmisille ja niille on voitava antaa elävä sisältö niin, että ne muodostuvat käytännön toiminnaksi ja työkaluiksi myös nykyaikaiselle yhteistoiminnalle. Osuustoiminnalla vahvasti arvopohjaisena toimintana on tähän hyvät mahdollisuudet, kunhan se saadaan vain eläväksi.
   "Osuustoiminnan vahvuus on myös se, että siinä voivat kaikki halukkaat olla mukana. Osuustoiminta on 2000-luvun moderni kansanliike - paikallinen, suomalainen, eurooppalainen, globaali."

Uudenlaisesta yhteistoiminnasta on vuorineuvos Matti Kavetvuon mukaan nähtävissä hyviä tuloksia. Kavetvuo sanoi, että yleinen mielipideilmasto ei enää pidä osuustoimintayrityksiä vanhoillisina, poliittisesti värittyneinä menneisyyden jättiläisinä, ja markkinakilpailussa osuustoiminnalliset yritykset ovat kyenneet kilpailukykyisesti huolehtimaan tuotekehityksestä, markkinainnovaatioista ja pääomahuollostaan. Kavetvuo on Pellervon johtokunnan puheenjohtaja ja Pohjolan toimitusjohtaja.
   Kavetvuon mukaan tässä kehityskulussa on ollut keskeistä juuri se muutos, jolla yhteistoiminta on uudelleen suuntautunut. Hän sanoi sen näkyneen hänen aikanaan Valiossa.
   "Valiolaisten osuuskuntien yhteistyö alkoi voimakkaasti painottua Valion rakenteiden kehittämiseen kilpailukykyiseen suuntaan. Tuli ikään kuin ahaa-elämys – hei tämähän on meidän yrityksemme – meidänhän on huolehdittava siitä, että se on oikein resursoitu, tekee oikeita asioita ja pärjää!"
   Kavetvuo tulkitsi, että osuustoiminnallisen yhteistoiminnan uusheräämistä voisi verrata siihen asenneherätykseen, jota presidentti Kennedy peräänkuulutti 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Kennedy kehotti amerikkalaisia muuttamaan asenteitaan kansalaisina maataan kohtaan niin, etteivät kansalaiset kysyisi, mitä Amerikka tekee heidän hyväkseen, vaan mitä he voisivat tehdä Amerikan hyväksi.
   Myös yhtenäisyyteen Kavetvuo puuttui.
"Taloudellisista realiteeteista vieraantuneella politikoivalla hajaannuksella menetetään paljon jäsenten varallisuuden muodostumisen mahdollistavaa potentiaalia – näinhän voidaan monin osin nähdä esimerkiksi tapahtuneen meijerikentän 1990-luvun hajaannuksessa."

Pellervo-Seura vetää tasa-arvohanketta, joka Pellervon perustajan Hannes Gebhardin vaimon kunniaksi on nimetty Hedvigiksi. Hedvig ei ollut sivustakatsoja, vaan jätti jälkensä aikansa yhteiskunnan saavutuksiin.Eduskunnan varapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomi olisi tänään toisenlainen maa, jos naiset olisivat saaneet enemmän jalansijaa myöskin yrityselämässä.
   "Suomalaisen maaseudunkin mahdollisuudet olisivat paremmin hyödynnetyt, jos päätöksiä tehtäisiin enemmän maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta. Tänään aivan liikaa kaiken sanelee vain kannattavuus ja raha. Markkinatalous ajaa esim. maaseutua nyt uuteen asentoon tavalla, joka jättää liian vähän tilaa luovuudelle, kulttuurille, perinnearvoille, elämyksille. Suomalaisten on ruvettava paljon enemmän arvostamaan suomalaisuuttaan, omia juuriamme ja omaa identiteettiämme", Anttila vaati.
   "Meiltä hukkuivat 1980-luvun hulluina vuosina kestävät arvot. Meidän naisten tärkein tehtävä on omalla esimerkillämme toimien palauttaa elämisen kestävät arvot taas kunniaan. Itsekkyys ja pelkkä oman edun tavoittelu on kitkettävä pois. Tilalle on saatava yhteisvastuu, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja aitous."

Olavi Leppänen, Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja, kertoo olevan syytä odottaa, että hallituksen esitys uudeksi osuuskuntalaiksi saadaan ensi syksynä, ja että laki tulee voimaan 1.7.2001. Vaikka lain voimaan tuloon on vielä aikaa, varautumisen uuteen lakiin voi aloittaa jo nyt tutustumalla oikeusministeriön edellä mainittuun esitykseen. Viimeistään uuteen lakiin tutustuminen tulisi aloittaa jo silloin, kun hallituksen esitys julkaistaan ja annetaan eduskunnalle, siis ensi syksynä. Hallituksen esityksessähän lakiteksti (ja lain perustelut) on jo lähes lopullista lakia vastaava.
   "Vaikka laki on kokonaan uusi, osuuskunnan tavallisen rivijäsenen ”arkeen” se ei nähdäkseni vaikuta. Sen sijaan osuuskuntien hallinnon jäsenille, toimeenpanevalle johdolle ja toimihenkilöille korostaisin uuteen lakiin perehtymisen merkitystä", Leppänen sanoi. Lähimmät vuodet uusi laki on Leppäsen mukaan syytä pitää jatkuvasti ”työpöydällä”.

Uusosuustoiminnan neuvonta- ja tietopalveluprojektin ylläpitämässä uusosuuskuntarekisterissä on tuhannen osuuskunnan raja rikkoontunut. Virstanpylväs ohitettiin karkauspäivänä 29.2., jolloin Helsingin Ekorakentajat Osuuskunta rekisteröitiin.
   Projektia vetävä Hanna-Leena Asunta Pellervosta katsoo, että viime aikoina perustetuille ja vasta perustettaville osuuskunnille tohtii odottaa hiukan tasaisempaa tietä kuin edelläkävijöillä on ollut. Toisten vaikeuksista ja virheistäkin on varmaa otettu opiksi. On opittu mm. bisnessmaailman pelisääntöjä, vastuuta ja demokraattista päätöksentekoa, sisäistä yrittäjyyttä, sitoutumista ja ryhmässä toimimista.

Tohtori Eliisa Troberg Kauniaisista on tutkinut osuuskuntia, joiden valttina on asiantuntemus.
   "Osuuskunta on asiantuntijoille soveltuva yritysmuoto, mikäli jäsenet pyrkivät ensi sijassa työllistämään itsensä eikä oman omistusosuuden arvon kohottamiseen ja mikäli yritystoiminta ei edellytä suuria pääomainvestointeja. Globaaleille markkinoille pyrittäessä, esimerkiksi uusmedia-alueella, osakeyhtiö on rahoituksen kannalta toimivampi muoto. Osuuskunta voi olla kuitenkin alkavan yrityksen muoto. Tarvittaessa osuuskunta voidaan muuttaa osakeyhtiöksi. Asiantuntijaosuuskunnan toimintaedellytykset ovat hyvät, mikäli liikeidea on selkeä ja yhtenäinen ja vastaa asiakkaiden tarpeisiin."

Margit Lukkarinen kertoi tasa-arvoprojektista, joka juontuu CECOPin, Euroopan työ- ja sosiaaliosuuskuntien liiton, hankkeista.
   Hankkeiden tuloksia halutaan nyt hyödyntää tasa-arvoprojektissa, johon osallistuvat Coop Finland, osuustoiminnan kehittäjät ry, joka on CECOP:in ainoa suomalaisjäsen sekä Pellervo Seura. Ensimmäisessä osiossa käynnistetään ja toteutetaan Euroopan laajuinen tasa-arvokampanja. Tarkoituksena on luoda helppo ja tehokas väline tasa-arvoargumentointia varten, jota levitetään Euroopan osuuskunnissa.
   Toisessa osiossa kehitetään koulutuksen arviointimenetelmää Euroopan osuustoimintaliikettä varten. Tarkoituksena on löytää mahdollisimman hyvä tapa markkinoida luotua Tasa-arvon työkalupakkia. Työkalupakki integroidaan olemassa oleviin osuuskuntien koulutusohjelmiin.
   Kolmannessa osiossa testataan Tasa-arvon työkalupakkia useissa osuuskunnissa, pienyrityksissä sekä osuustoiminnallisissa rakenteissa.

Pekka Pättiniemi, kehittämispäällikkö Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutista, käsitteli osuustoiminnallisen yrittämisen sosiaalisia elementtejä.
   "Sosiaalinen yritystoiminta on kansalaisten omaehtoinen mahdollisuus silloin kun julkinen valta pyrkii, syystä tai toisesta, irrottautumaan sosiaalisista tehtävistään. Sen avulla voidaan myös täydentää ja jopa parantaa sosiaalisten palvelujen saantia. Sosiaaliset yritykset antavat kansalaisille mahdollisuuden suoraan osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja vaikuttaa palveluiden määrään ja laatuun, ne antavat heikommassa asemassa oleville mahdollisuuksia osallistua työelämään ja vaikuttaa omin toimenpitein elämänsä kulkuun ja näin saavuttaa ”kansalaisuus”. Sosiaaliset yritykset voivat olla yksi väline pyrittäessä hyvinvointivaltiosta, jossa kansalaiset ovat paljolti hyvinvointipalvelujen kohteita, hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa kansalaiset voivat suoremmin vaikuttaa ja osallistua oman hyvinvointinsa rakentamiseen", sanoi Pättiniemi.

Vuosikokousvalinnat
Pellervo-Seuran vuosikokous muun muassa päätti valtuuskunnan kokoonpanosta. Valtuuskuntaan kuuluu vuoden 2001 alusta 35 osuuskuntien edustajaa, yksi vähemmän kuin nyt, sillä valtuuskunnan puheenjohtajan, ministeri Heikki Haaviston jäätyä valtuuskunnasta pois ikäpykälän takia hänen tilalleen ei valita uutta jäsentä. Valtuuskunnan varapuheenjohtaja on Esa Härmälä MTK:sta.
   Vuosikokouksen avannut valtuuskunnan puheenjohtaja Heikki Haavisto muistutti, että osuuskunnat tulevat jatkossakin olemaan merkittäviä toimijoita suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Onnistunut 100-vuotisjuhlavuosi 1999 antoi Haaviston mukaan eväitä osuuskuntamuotoisen yrittämisen kehittämiseen, jäsenten tasa-arvoisuuteen perustuvana yhdessä yrittämisen muotona. Haavisto on Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja.
   Pellervolaiset palvelu- ja metsäsektorin yritykset menestyivät hyvin viime vuonna. Haavisto mainitsi, että Osuuspankki-ryhmä teki historiansa parhaan tuloksen, myös Lähivakuutus-ryhmä menestyi hyvin. Metsäliitto-Yhtymän tulos parani merkittävästi. Elintarviketeollisuudessa toimivat osuuskunnat järkeistivät toimintaansa ja menestyivät kohtuullisesti, erityisesti Atrian ja HK Ruokatalon tulokset paranivat.
   Haavisto totesi, että yhteisessä edunvalvonnassa ei edistytty, mutta on jatkettava mahdollisuuksien luomista sille, että myös kaikki palvelualalla toimivat osuuskunnat, erityisesti S-ryhmä ja uusosuuskunnat tai niiden ryhmittymät saataisiin mukaan yhteiseen työhön osuuskuntamuotoisen yrittämisen edellytysten parantamiseksi.
   Haavisto mainitsi Pellervo-Seuran tehostaneen kansainvälistä edunvalvontaansa, Uusosuustoiminnan neuvonta- ja tie-topalveluprojektista on tullut osuuskuntien keskitetty tietopalvelupiste, seura teki osuuskuntalain kokonaisuudistukseen merkittäviä korjausehdotuksia turvaamaan osuuskunnan nykyisen perusluonteen. Työn alla tänäkin vuonna ovat mm. osuustoiminnan korkean tason koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen ja omistajaohjauksen kehittäminen osuuskun-nissa sekä yhteinen edunvalvonta.
   Pellervo-Seuran vuosikokous valitsi seuraavat jäsenet Pellervon valtuuskuntaan vuosikokoukseen 2003 asti:
Osuuspankkiryhmä:
Kirsti Hernesaho, Anjalankoski
Onni Luoma-aho, Vimpeli
Erkki Vähämaa, Sotkamo (siirtyy Osuustoiminta yleensä -ryhmästä)
Osuusmeijerit-ryhmä:
Seppo Hakola, Kuortane
Harri Laamanen, Ylitornio
Matti Lehtinen, Tammela (siirtyy Osuustoiminta yleensä -ryhmästä)
Osuusteurastamoryhmä:
Juhani Mäki, Laihia
Kyösti Harju, Lappeenranta
Hankkija-Maatalous Oy:
Eero Norokorpi, Hämeenkyrö
Lähivakuutus-ryhmä:
Ilkka Juusela, Äetsä
Taisto Koponen, Espoo (ikäpykälän vuoksi eroavan Pertti Vuola jäljellä olevaksi toimikaudeksi)
Esko Mielikäinen, Savonlinna
Metsäliitto Osuuskunta:
Heikki Asunmaa, Alavus (johtokuntaan valitun Arimo Uusitalon jäljellä olevaksi toimikaudeksi)
Leo Autio, Huittinen
Päivittäistavarakauppa-ryhmä:
Eeva Ukkola, Anjalankoski
Munakunta
Markku Levomäki, Loimaa
Finlands Svenska Andelsförbund
Gustav Kass, Pedersöre

LYHYESTI

- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa on käynnistynyt strategiahanke "MTK uudella vuosikymmenellä". Tähtäin on vuodessa 2010. Syksyllä 2001 pidettävän liittokokouksen jälkeen uudenlainen toiminta alkaa käytännössä.
   Järjestöpäällikkö Jyrki Wallinin mukaan järjestöä kehitetään niin, että viljelijöiden lisäksi jokainen suomalainen metsänomistaja ja maaseutuyrittäjä voisi tulla mukaan nykyistä voimakkaammin järjestön toimintaan.

- HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen uudeksi jäseneksi on valittu toimitusjohtaja Kalle Tanhuanpää. Hän tulee hallitukseen Tuomo Lähdesmäen tilalle. Muut hallituksen jäsenet on valittu uudelleen HK Ruokatalon yhtiökokouksessa 27.4.2000.