Osuuspääomalle 17 prosentin korko
Lihakunta jakoi yli miljoona euroa omistajilleen
Osuuskunnan erinomainen taloustilanne pani Lihakunnan maksamaan huippukorkoa osuuspääomalle. Tilikauden maksettua osuuspääomaa Lihakunta hyvittää 17 prosentin korolla. Omistajat saivat yli miljoona euroa.
   Lihakunnan edustajisto oli koolla Kuopiossa. Korkopäätös sisältyi hallintoneuvoston esitykseen edustajistolle. Edustajisto myös hyväksyi hallintoneuvoston ehdotuksen, jonka mukaan vararahastoon siirretään 137 000 euroa ja osa edellisten vuosien ylijäämätilille. Tilivuoden ylijäämä oli kaikkiaan noin 2 730 670 euroa.
   Lihakunta omistaa Atria Yhtymä Oyj:stä yli 28 prosenttia ja on yhtymän suurin osakkeenomistaja. Lihakunta sai hyvän tuoton Atrian osingosta.
   Lihakunnan hallinnossa on arvioitu, että myös jatkossa on hyvät edellytykset korkean tuloksen jakamiselle.
   Hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen. Uutena jäsenenä hallintoneuvostoon tuli Jukka Mikkonen Nurmeksesta.

Svein E Skogstad vt:ksi
Coop Nordenin toimitusjohtaja erosi
Erimielisyys pohjoismaisen päivittäistavarakauppakonserni Coop Nordenin hallituksen enemmistön ja toimitusjohtaja Svante Nilssonin välillä on johtanut Nilssonin eroon. Hallitus piti tällä viikolla ylimääräisen kokouksen.
   Nilsson oli Coop Nordenin toimitusjohtajana kaksi ja puoli vuotta. Konserni perustettiin vuonna 2002. Sen omistavat ruotsalainen Kooperativa Förbundet (42 %), tanskalainen FDB (38%) ja norjalainen Coop NKL (20%).
   Konsernin vt. toimitusjohtajaksi on nimitetty varatoimitusjohtaja ja konsernin vähittäiskaupasta vastaava Svein E Skogstad.
   Helmikuun puolivälissä Coop Norden kertoi vuoden 2004 tuloksestaan. Konsernin tulot lisääntyivät edellisvuotisista prosentilla 86,5 miljardiin Ruotsin kruunuun (SEK), mutta tulos putosi 179 miljoonaan kruunuun, kun se edellisenä vuonna oli ollut 457 miljoonaa kruunua. Konsernin tulos ennen veroja oli -224 miljoonaa kruunua.
   Erityisen heikosti meni Ruotsissa, missä myyntikin putosi neljä prosenttia. Tulos jäi 111 miljoonaa kruunua tappiolliseksi. Tanskassa myynti lisääntyi kolme prosenttia, mutta sielläkin tulos väheni lähes puolella 149 miljoonaan kruunuun.
   Poikkeuksen tekivät norjalaiset: Norjassa NKL:n myynti lisääntyi useilla prosenteilla ja liiketulos nousi 214 miljoonaan Norjan kruunuun.

Jordan: Kannattavuuden nostamistoimet jatkuvat
Metsäliiton tulos parantui
Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto tammi-maaliskuussa 2005 oli samaa tasoa kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Neljänneksen liikevoitto oli 74,0 miljoonaa euroa (69,7). Tulos ennen veroja oli 18,3 miljoonaa euroa.
   Metsäliitto-Yhtymän sijoitetun pääoman tuotto oli tammi-maaliskuussa nousi 4,9 prosenttiin ja oman pääoman tuotto oli 1,5 prosenttia, kun se vertailujaksolla oli miinumerkkinen.
   Toimitusjohtaja Kari Jordan pitää tulostasoa epätyydyttävänä, vaikka kannattavuus paranikin vertailujaksosta.
   ”Toimet hintojen nostamiseksi samoin kuin rationalisoinnit ja kustannussäästöohjelma jatkuvat”, Jordan sanoo.
   M-real nosti liikevoittonsa 115 miljoonaan euroon vertailujakson 24 miljoonasta, mutta ilman kertaluontoisia eriä liikevoitto oli 30 miljoonaa euroa.
   M-realin tulos ennen veroja oli 76 miljoonaa euroa kun se viime vuoden vertailujaksolla oli 42 miljoonaa miinuksella. Ilman kertaluontoisia eriä tulos oli -8 miljoonaa. Sijoitettu pääoma tuotti 9,9 prosenttia. Omavaraisuus oli 38,6 prosenttia maaliskuun lopussa.
   Finnforest teki vertailujakson kaltaisen liikevaihdon, mutta tulos heikkeni. Tulos ennen veroja oli -11,4 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 29,0 miljoonaa euroa prosenttia maaliskuun lopussa.
   Metsäliitto Osuuskunnan liikevoitto tammi-maaliskuulta nousi 13,6 miljoonaan euroon, mutta tulos rahoituserien jälkeen 33,2 miljoonaa euroa oli vertailujakson tulosta vähemmän. Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuusaste oli 56,3 prosenttia.

KTM:n nettisivujen kuukauden kolumnin aihe:
Pienten yritysten tilintarkastus
Hallituksen esitys tilintarkastuslain muuttamisesta pyritään antamaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2005. KTM:stä todetaan, että aikatauluun vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi se, milloin EU hyväksyy tilintarkastusdirektiivin. Se on parhaillaan parlamentin käsittelyssä.
   Hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva ja hallitussihteeri Sanna Salonen kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osastolta käsittelevät pienten yritysten tilintarkastuksen valmistelutilannetta KTM:n toukokuun nettikolumnissa.
   Rinkineva ja Salonen pitävät hyvänä, että asiasta keskustellaan ja että erilaiset näkökulmat tulevat esille jo valmistelun tässä vaiheessa, jolloin mitään päätöksiä tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta pieniltä yrityksiltä tai maallikkotilintarkastuksen lakkauttamisesta ei ole tehty.

Paatelainen: Tuotteen alkuperämaa selväksi kuluttajalle
Atria ilmoittaa ennen lomia
Venäjälle laajenemisen selvityksistään
Atrian toimitusjohtaja Seppo Paatelainen sanoo Atrian kertovan yrityksen Venäjälle laajenemisen selvityksistä ennen kesälomia. Tässä vaiheessa vuorineuvos Paatelainen toteaa vain, että ratkaisu voi olla joko positiivinen tai negatiivinen.
   Paatelainen käsitteli Venäjä-asiaa esitellessään lehdistölle Atria Yhtymä Oyj:n tämän vuoden tammi-maaliskuun tulosta Helsingissä.
   Paatelainen sanoi, että liiketoimintojen kehittymiselle Venäjällä on hyvät mahdollisuudet: Kansantalous kasvaa seitsemän prosentin vuosivauhtia. Tuoreen lihan ja lihajalosteiden kysyntä kasvaa, vähittäiskaupan rakenne kehittyy voimakkaasti ja kauppaketjut investoivat nykyaikaisiin myymälöihin, joiden vaatimuksiin läheskään kaikki alan sikäläiset toimijat eivät pysty vastaamaan.
   Venäjällä menevästä liharaaka-aineesta noin puolet tulee ulkomailta. Paatelainen arvioi, että ennen pitkää Venäjällä investoidaan myös maatalouteen, joskaan siihen ei ole tällä haavaa kiinnostusta. Atrialla olisi myös raaka-aineen hankintaan tarvittavaa osto-osaamista.
   Kilpailu myös Venäjällä on kuitenkin kiristymässä ja suuret kauppaketjut ovat neuvotteluosapuolina vahvoja.
   Kotimaassa Atria on vahvistanut markkina-asemaansa ja Atrian kasvu vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on ollut 6,6 prosenttia, kun alan kokonaismarkkinat kasvoivat 4,4 prosenttia. Yksin Atrian osuus markkinoista on 23,4 prosenttia, mutta Paatelainen korostaa, että kun mukaan otetaan yhtymään kuuluvan forssalaisen Liha ja Säilykkeen osuus sekä  privat label -tuotteet eli kaupan merkkituotteet, Atrian osuus vähittäiskaupan toimituksista nousee 27,3 prosenttiin. Sillä arvolla pääsee markkinajohtajaksi.
   Atria Yhtymä Oyj:n liikevaihdon arvioidaan nousevan 900-950 miljoonaan euroon tänä vuonna.
   Konsernin liikevaihtoon lasketaan tänä vuonna myös As Valga Lihatööstus Eestistä ja A-Tuottajat Oy, joka tuntuu lähinnä liikevaihdossa, mutta ei juuri tuloksessa.
   Tammi-maaliskuussa yhtymän liikevaihto nousi 19,5 prosentilla 221,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto siitä irtosi 6,3 miljoonaa euroa ja tulosta ennen veroja 5,8 miljoonaa.
   Atrian tulosta on tukenut Pirkka-tuotemerkkisopimus Keskon kanssa. Paatelainen arvioi, että kaupan merkkien osuus saattaa Suomessa nousta noin 20 prosenttiin, mikäli kaikki kaupparyhmät päättävät panostaa niihin.
   Atria on Paatelaisen mukaan myös lisännyt sekä naudan että sian hankintaosuuksiaan. Naudan hinta saattaa olla nousussa, mutta sianlihan hinnan lasku Tanskassa heijastunee Suomenkin markkinoille.
   Broilerinlihan vähittäiskaupassa tapahtunut noin kymmenen prosentin hinnan lasku johtuu lähinnä pakastebroilerin tuonnista broilerintuotannon jättimaasta Brasiliasta.
   Paatelainen kritisoikin alkuperämaamerkintää: tuontibroileri lisää kuluttajan vaihtoehtoja, mutta kun sulatetun tuontibroilerin kuluttajapakkauksessa on suomalaisen pakkaajayrityksen merkinnät, kuluttaja ei hevin erota tuontilihaa kotimaisesta.
   Ruotsissa seitsemässä vuodessa vahvaksi markkinakakkoseksi kehittynyt Lithells on menestynyt kilpailijoitaan paremmin alkuvuodesta. Lithells AB:n toimitusjohtajan Matti Karppisen mukaan Lithellsin pääkilpailijat ovat kertoneet isoista miinusmerkkisistä tuloksista tammi-maaliskuulta.
   Seitsemässä vuodessa Atria Lithellsin tuotannon volyymi on noussut kolminkertaiseksi 56 miljoonaan kiloon. Karppinen ei sulje pois edelleen tapahtuvaa ulkoista kasvua eli yritysostoja.
   Lithells-konsernin liikevaihdon kasvu tammi-maaliskuussa oli noin 10 prosenttia edellisvuotisesta. Lithells on kärsinyt siitä, että raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, mutta korotuksia ei ole pystytty siirtämään vastaavasti myyntihintoihin. Toisaalta hinnat eivät enää juuri nousse ja tuloskehitys on hallinnassa.
   Karppinen ei veikkaa konsernin vuoden 2005 tulosta, mutta suuria tulosongelmia hänen mukaansa ei ole.
   Pikaruokamarkkinoilla toimiva Lithellsin Nordisk Fast Food lopettaa Fyrkanten-yksiköt ja siirtää niitä Sibylla-ketjuun. Uusi toimitusjohtaja ryhtyy kehittämään konsernin pikaruokatoimialaa.

Yrittäjien työkyvystä kysely ensi kertaa, tekijänä PTT
Palkansaajilla muita myönteisempi
kuva työkyvystään
Lähes kaikkien työntekijäryhmien työkyvyn taso on hyvä, vaikka iän karttuessa työntekijöiden työkyvyssä tapahtuu luonnollista heikkenemistä.
   Sukupuolella ei ole oleellista vaikutusta työkykyyn, vaikka naisilla on omien arvioidensa mukaan jonkin verran useammin lääkärin toteamia sairauksia kuin miehillä.
   Maatalousyrittäjillä on hieman palkansaajia ja yrittäjiä heikompi työkyky, sillä heillä on muun muassa muita ammattiryhmiä enemmän pitkäaikaissairauksia.
   Tiedot ilmenevät Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijan Ari Peltoniemen tutkimuksesta Työllisten työkyky vuonna 2004. Tutkimus on julkaistu PTT:n raportteja-sarjassa. Lisätietoja saa PTT:n verkkosivuilta.
   Peltoniemen tutkimuksessa palkansaajien ja maatalousyrittäjien lisäksi ensimmäistä kertaa myös yrittäjille on tehty koko maan tasolla työkykyindeksikysely.
   Tulosten mukaan palkansaajilla on myönteisimmät käsitykset omasta tämän hetkisestä työkyvystään suhteessa elinaikaiseen parhaimpaan. Kuitenkin palkansaajat ovat enemmän poissa työpaikalta sairauden takia kuin yrittäjät ja maatalousyrittäjät.
   Palkansaajat eivät nähneet juurikaan eroa oman työkyvyn tasossa arvioitiin sitä työn henkisten vaatimusten tai sitten työn ruumiillisten vaatimusten kannalta. Sitä vastoin yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät pitävät ruumiillista työkykyään selvästi huonompana kuin henkistä työkykyään.

Vilkaise myös tuoreimmat nimitykset linkistä yllä