Hankintaosuudet kasvoivat tammi-maaliskuussa
HK Ruokatalon tulosnousu ulkomailta
Koventunut hintakilpailu ja raaka-aineiden kallistuminen ovat heijastuneet HK Ruokatalo -konsernin kotimaan tulokseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, todetaan konsernin osavuosikatsauksessa.
   Konsernin liikevaihto nousi yli neljänneksellä verrattuna viime vuoden tammi-maaliskuun liikevaihtoon ja oli nyt 197,1 miljoonaa euroa. Siitä kotimaasta tuli 67,4 prosenttia, Baltiasta 13,2 ja Puolasta 20,3 prosenttia.
   Kotimaan liikevoitto väheni kymmenisen prosenttia, mutta Baltian ja etenkin nyt mukaan tulleet Puolan luvut nostivat konsernin liikevoiton kaikkiaan 5,8 miljoonaan euroon.
   Liikevoitosta 37 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta. Puolassa Sokolów teki budjetoitua paremman tuloksen.
   HK Ruokatalon tavoitteena kotimaassa on toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan vahvistaa markkinaosuutta lihavalmisteissa, missä HK Ruokatalon tunnetuilla brändeillä tulee olemaan merkittävä osuus.
   HK Ruokatalo kertoo tytäryhtiöineen vahvistaneensa osuuksiaan sianlihan, naudanlihan ja siipikarjanlihan hankinnassa tammi-maaliskuussa.
   Vahvistaakseen kilpailukykyään Baltiassa HK Ruokatalo hakee siellä yhteistoimintaetuja punaisen ja valkoisen lihan toimintaketjuista. Tiukka kilpailu pakottaa tehostamaan toimintoja.
   Konsernin koko vuoden liikevaihdon arvioidaan nousevan noin 900 miljoonaan euroon.

Atrialta osinkoa 35 prosenttia
Atria Yhtymän varsinainen yhtiökokouksessa tiistaina Kuopiossa päätettiin maksaa osinkoa 35 prosenttia osakkeiden nimellisarvolle.
   Kaikki erovuoroiset hallintoneuvoston jäsenet valittiin uudelleen. Eroa pyytäneiden Tarmo Joensuun ja Martti Selinin tilalle hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi tulivat Mika Asunmaa ja Heikki Panula.

PTT:n Tapio Tilli: Venäjän kehityksessä tosin piilee riski
Venäjän metsäsektorin kasvu ei riski meille
Metsäsektorin kasvu Venäjällä ei taannuta metsäteollisuutta tai -taloutta Suomessa. Näin päättelee Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tutkija Tapio Tilli tuoreessa tutkimuksessaan.
   Mutta - Tilli muistuttaa - ennakoitua heikompi talouskehitys Venäjällä tai rajoitukset raakapuun viennissä voisivat viedä metsäsektoria laskuun Suomessa.
   Tilli selvitti Itämeren maiden ja Venäjän metsäsektorin kehitystä vuoteen 2010 mennessä. Tillin perustulevaisuudennäkymässä Itämeren alueen metsäsektori kasvaa: Sahatavaran tuotannon ja hakkuiden kasvusta Venäjältä on lähes kaksi kolmattaosaa. Venäjä kasvattaa puun vientiä Itämeren maihin. Merkittävä osa tuotannon kasvusta muissa Itämeren maissa tapahtuu Venäjän puun turvin.
      Tilli olettaa, että Venäjän omat markkinat syövät kasvavan paperintuotannon vuoteen 2010 asti. Pääosin samoin käy sahatavaralle, mutta sen viennillä Venäjä kuitenkin tiukentaa kilpailua markkinoilla. Puun kysyntä kaiken kaikkiaan kasvaa ja hinnat Itämeren alueella nousevat, Tilli päättelee.
   Tuontipuun osuuden Suomessa arvioidaan nousevan noin 27 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Teollisuuden puun käytön kasvusta valtaosa koostuu tuontipuusta.
   Perusnäkymän rinnalla Tilli esittää kolme rinnakkaista näkymää. Jos Venäjän tuotanto nousee, mutta kulutus ei, se työntää tuotantoa lähimaihin laskien hintoja ja uhaten alan kehittymistä. Tilanne olisi taas päinvastainen, mikäli kysyntä Venäjällä kasvaa, mutta oma tuotanto ei pysty vastaamaan siihen.
   Suomi on Itämeren alueella suurin tuontiraakapuun käyttäjä. Niinpä suomalainen metsäteollisuus joutuisi puupulaan, jos venäläiset rajoittaisivat raakapuun vientiä.
   PTT:n työpapereita-sarjassa julkaistu Tillin tutkimus löytyy PTT:n verkkosivuilta.

Vilkaise myös tuoreimmat nimitykset linkistä yllä!