Henkilökunta marssi ulos
perjantaina neljäksi tunniksi
Valio
turvaa hintoja ja kilpailukykyä
tehokkaalla keskittämisellä
Valio on valinnut, mitkä paikkakunnat säilyvät sen tuoretuotteiden eli maidon, kerman,
viilin, jogurtin) valmistajina ja jakelupisteinä.
Nykyisestä yhdeksästä paikkakunnasta jäävät jäljelle Oulu, Jyväskylä
ja Riihimäki. Valion mukaan tuoretuotteita valmistavien laitoksien käyttöaste on
painunut noin 50 prosenttiin ja tätä vääristymää korjataan laitoksia
vähentämällä.
Valion hallituksen keskiviikkoisen päätöksen mukaan tuoretuotteiden
pakkaaminen loppuu Seinäjoella 2001, Tampereen Lakalaivassa 2002, Turussa ja Sotkamossa
2003, Rovaniemellä ja Kouvolassa 2004 sekä Tampereella 2008.
Keskittäminen tietää noin 400 työpaikan poistumista. Lopputulos merkitsee
Valion mukaan noin 100 miljoonan markan säästymistä vuodessa. Valion toimitusjohtaja Olavi
Kuusela on ilmoittanut, että keskittämisen hyödyt alkavat näkyä tämän
vuosikymmenen puolivälissä (tv-uutiset 9.5.01). Keskittämisjakson aikana
investointeihin ja muihin järjestelyihin menee noin 300 miljoonaa. Keskittymisestä
kertyvällä säästöllä haetaan hyvää tuottajahintaa ja maidontuotannon turvaamista,
mutta myös tehostetaan teollisuuden ja tuotteiden kilpailukykyä.
Jakelun ja varastoinnin Valio aikoo keskittää Riihimäelle, Jyväskylään,
Ouluun, Helsinkiin ja pakasteet Tuusulaan.
Valion ja HK:n
pakkastevarasto Tiisulan Jusslassa tuli nopeasti täyskäyttöön
Pakastamologistiikkakin
keskittyy |
VPakastamo Oy:n viime vuoden
joulukuussa käyttöönottama pakastevarasto Tuusulan Jusslassa tuli nopeasti
täyskäyttöön. Pakastamologistiikkakin keskittyy.
Valion ja HK Ruokatalon omistama Pakastamo Oy toimii Tuusulan varaston
käyttöönoton jälkeen nyt neljässä eri toimipisteessä pääkaupunkiseudulla.
Pakastamolla on kuuluisan susirajan, kehä III:n, tuntumassa tai sen
sisäpuolella toimipisteet Tuusulan Jusslan teollisuusalueen lisäksi Helsingissä,
Vantaalla ja Sipoossa. Suurin yksikkö on ainakin vielä Vantaan toimipiste.
Tuusulan varasto toimii varastohotellien tapaan - varastoiden, keräillen ja
lähettäen elintarvikkeita - omistamatta itse käsiteltäviä tuotteita. Pakasteet
viipyvät Tuusulan pakastevarastossa keskimäärin kaksi viikkoa.
Käytettävät 25-30 vakioliikennöitsijää ovat itsenäisiä kuljetusalan
yrittäjiä. Tuusulan Pakastamoon tulee elintarvikkeita kaikkialta Suomesta, missä niitä
vain valmistetaan. Sieltä lähtevät rekat ajavat vuodessa 50 miljoonan kilon edestä
lasteja vaikka napapiirin pohjoispuolelle. |
Pakastamo
Oy:n Juslan yksikössä elintarvikkeet pinotaan kymmenisen metriä korkeaan halliin.
Pakastamo Oy:n kautta kulkee noin 50 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa.
Tilaa on 12000 lavapaikkaa. Noin prosentti toiminnasta liittyy vientiin. Kuvat Markku Nummi
|
"Asiakkaina on
yrityksiä teollisuuden, kaupan ja kuljetuksen piiristä", sanoo Pakastamo Oy:n
toimitusjohtaja Pekka Leppämäki. Pääkäyttäjiin kuuluvat yrityksen
omistajat.
"Teollisuus ja kauppa ovat puhuneet keskittämisestä jo ainakin
1980-luvun alusta lähtien ja nyt sille annetaan selvästi aiempaa parempi mahdollisuus.
Pakasteiden osuus elintarvikkeiden kuljetuksista on nelisen prosenttia. Pakasteiden
käyttö Suomessa lisääntyy 4-5 prosenttia vuodessa. Keskittäminen on etu nimenomaan
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Tällä keskittämisellä säästetään
kustannuksia pitkällä tähtäimellä 10-20 prosenttia", Leppämäki sanoo.
Keskittämisellä saavutetaan useita toiminnallisia ja taloudellisia etuja,
Leppämäki sanoo: Varastoituihin tuotteisiin, varastoihin ja niiden ylläpitoon sitoutuu
paljon pääomaa ja vajaat jakelukuljetukset ovat kalliita. Keskittämällä varastossa
olevia valikoimien "puskuria" ei tarvita pitää niin suurena kuin useassa
erillisessä pienemmässä varastossa olisi yhteensä ja lisäksi työvoiman käyttö on
tehokkaampaa ja kuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää paremmin.
Jusslan toimipisteen käyttöaste on noussut jo noin 85 prosenttiin, mihin
pääsyä tavoiteltiin alun perin vasta ensi syksyyn mennessä. Leppämäen mukaan se voi
nousta noin 90 prosenttiin, mutta sitä suuremmalla käyttöasteella alkaa tulla jo
toiminnallisia vaikeuksia.
Riittävätkö Pakastamo Oy:n tilat jatkossa, sen näyttää kehityksen
kulku. Tilanteen kehittymistä mahdollisen tilojen laajentamisen suuntaan seurataan
jatkuvasti, sillä alalla pyritään hakemaan koko ajan lisää synergiaetuja.
"Jos me suomalaiset emme kehitä itse tämän alan logistiikkaa, jää
toimintaan ulkomaisen kilpailijan mentäviä aukkoja", Leppämäki sanoo.
Pakastamo Oy:n naapurina Tuusulassa on toinen iso pakkasvarasto Finnfrost,
jonka omistaa SOK:n ja Tradekan Inex Partners sekä Tuko Logistics Oy, jonka takana ovat
Vihuri, Stockmann, Heinon Tukku ja Suomen Spar.
Pakastamon ja Finnfrostin yhteistyölle tarjoaa niiden keskinäinen läheinen
sijainti hyvän mahdollisuuden. Kumpikin voi tarvitessaan hyödyntää toistensa
varastotiloja silloin kun jommallakummalla itsellään on varastoissa täyttä.
Finnfrost Oy:n toimitusjohtaja Seppo Reunanen sanoo
yrityksensä olevan alansa Suomen suurin; sen perässä tulee aika lähellä Valio ja
kolmantena Kesko. Toisin kuin Pakastamo Oy, Finnfrost omistaa varastossaan olevat
elintarvikkeet ja liikevaihto olikin Reunasen mukaan viime vuonna noin 750 miljoonaa
markkaa. |
Kauppakamarin vetäjä puolustaa
alueellisia elinkeinoja
Karjaportista kuluttajavetoomus
Mikkelissä kerätty noin 3000 kuluttajan nimilista jätettiin Karjaportin ylimmälle
johdolle. Allekirjoittajat vetoavat Karjaportin säilymiseksi Etelä-Savossa. Listan
vastaanottivat Karjaportin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Harju,
hallintoneuvoston puheenjohtaja Kalervo Tulokas ja toimitusjohtaja Pekka
Kaikkonen.
Kerääjinä olivat Markku Kakriainen ja Pekka
Parkkinen. Parkkinen on maanviljelijä ja Kakriainen Mikkelin Kauppakamarin
toimitusjohtaja. Kakriainen on liikkeellä yksityishenkilönä, mutta on lienee
varmistanut monen paikallisen yrityksen tuen esiintymiselleen.
Kakriainen ilmoittautuu osuuskunta-aatteen kannattajaksi ja varoittaa siitä,
että päätösvalta yhä isonevissa liha-alan pörssiyhtiöissä saattaa jossakin
vaiheessa luiskahtaa ulkomaisille sijoittajille.
"Ei ole kysymys yksistään Karjaportista", Kakriainen huomauttaa,
mutta sanoo senkin vaikuttavan hyvin paljon eteläsavolaisessa elämässä. Jos
lihantuottajat harvenevat, se alkaa Kakriaisen mukaan tuntua maakunnan palveluissa aina
kesämökkiläisiä myöten.
"Vapaa-ajan asukkaita oli allekirjoittajissa ja moni kertoi alkaneensa
ostaa Portin tuotteita asuinpaikkakunnallaankin."
Kakriaisesta kysyy myös, mikä henkinen viesti Karjaportin lopettamisella
annettaisiin maakuntaan, sillä Portti on mukana elintarvikealan kehittämishankkeissa ja
maakunnan tuotantoa kehitetään myös alueella toimivien koulutus- ja tutkimusyksiköiden
työn tuloksilla.
Järkiintymistä ja yhteistyötä elintarvikealalle Kakriainen silti toivoo.
Hän ei pidä siitä, että alalla on kilpailtu epäterveesti kaupan pussiin.
Vuokraa
tärkeään hetkeen kartano!
Pellervo-Seuran omistuksessa oleva Fridhem-huvila Villingissä Helsingin itäsaaristossa
on vuokrattavissa Pellervon jäsenyrityksille ja sidosryhmille. Nyt myös ulkopuoliset
voivat päästä nauttimaan Villingin tunnelmasta ja tilata samalla muuta
saaristoelämään liittyvää ohjelmapalvelua kuten purjehtimista ja saaristoruokailua.
Tutustu historiallisen Villingin
ympäristöön.
Muuta:
- Gebhardi-mitaleita
jaettiin Osuuspankkikeskuksen vuosikokouksen yhteydessä. Gebhard-mitalin saivat ekonomi Ossi
Halonen Hämeenlinnasta, tohtori Heikki Pirinen Kiteeltä ja
ekonomi Heikki Yli-Juuti Helsingistä.
- Osuustoiminta-lehti 3/2001 ilmestyy
keskiviikkona 16. toukokuuta. Lehden kantavana teemana on 25. huhtikuuta ollut Pellervon
Päivä. |