OP-ryhmä vahvisti asemiaan
Osuuspankkiryhmä on vahvistanut markkina-asemiaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ryhmän markkinaosuus talletuksista kasvoi 33,7:ään ja luotoista 31,7 prosenttiin.
   Osuuspankkeille karttui liikevoittoa 115 miljoonaa euroa. Se supistui 24 prosenttia vuoden takaisesta, mutta vain kolme prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Koko vuoden tuloksen arvioidaan kuitenkin yltävän viime vuoden tasolle.
   Ryhmän vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana: 15,1 prosentissa. Pääoman tuottoprosentti supistui osin kertaluonteisista syistä 0,84 prosenttiin, kun vuotta aiemmin päästiin 1,7:ään.
   Osavuosikatsauksen mukaan osuuspankkiryhmän talletuskanta oli maaliskuun lopussa 19,8 miljardia euroa. Luottokanta kasvoi 24,9 miljardiin euroon.
   Henki- ja eläkevakuutusten maksutulosta osuuspankkiryhmä nosti osuuttaan 24:ään ja rahastojen pääomista 14,8 prosenttiin. Osuuspankit ovat onnistuneet purkamaan järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisiaan 15 miljoonalla eurolla vuoden takaisesta. Nyt niitä oli 231 miljoonaa euroa.
   Maaliskuun lopussa osuuspankeilla oli 1,05 miljoonaa omistajajäsentä. Alkuvuoden aikana pankkiryhmä on saanut noin 7000 uutta jäsentä, ja vuodessa jäsenmäärä on lisääntynyt 37 000:lla. Asiakkaita osuuspankeilla on yli kolme miljoonaa ja konttoreita 691.
Aurumin myynti nosti OKOa
OKO-konsernin alkuvuosi näyttää tuntuvaa tulosparannusta: 76 miljoonan euron liikevoitto on liki kaksinkertainen edelliseen verrattuna. Tulosparannus selittyy Henkivakuutusyhtiö Aurumin osakkeiden myyntivoitolla. OKO alensi omistustaan Aurumista helmikuussa 49,9 prosentista 15:een.
   Vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 11,6 prosenttia ja oman pääoman tuotto koheni 18 prosentista 34,8:aan.
   OKOn perusliiketoiminnan voitto oli 25 miljoonaa euroa. Liikevoitot paranivat Yrityspankki- ja Vähittäispankkitoiminnassa, mutta alenivat Keskuspankkitoiminnassa ja varainhallinnassa sekä investoinneissa vaikeiden markkinaolojen seurauksena.
   OKO markkina-asema vahvistui sekä yritysten että henkilöasiakkaiden rahoituksessa ja luottokanta kasvoi kaksi prosenttia 6,9 miljardiin euroon. Talletukset pysyivät vuodenvaihteen tasolla: 1,9 miljardina eurona.

Ruotsin Lithells lihotti Atriaa
Atria-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 14,8 prosenttia 173,8 miljoonaan euroon. Lisäys syntyi lähinnä Ruotsin toimintojen kasvusta, kun viime kesänä ostettu Samfood liitettiin Lithellsin liiketoimintoihin. Ruotsista karttuu jo yli 40 prosenttia Atria-konsernin liikevaihdosta.
   Atrian alkuvuoden tulos oli 2 miljoonaa euroa, 0,2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tulosta heikensi etenkin sianlihan alhainen hinta, mikä johtuu suuresta ylituotannosta koko Euroopassa. Atrian käsittelemän sianlihan määrä kasvoi 11,6 prosenttia. Koko sianlihaketju kärsi heikoista markkinoista ja alhaisista hinnoista. Naudanlihapuolella näkyivät vielä BSE-kriisin vaikutukset, vaikka ne ovatkin pienentyneet.
   Atria-konsernin tulos syntyy perinteisesti ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Osavuosikatsauksen mukaan loppuvuoden kehitystä on vielä vaikea ennustaa, koska lihamarkkinat erityisesti sianlihan osalta ovat epävarmat. Ylituotanto sekä dollarin ja jenin heikko kurssi uhkaavat lisäksi heikentää kannattavuutta merkittävästi. Atrian valmiste- ja siipikarjateollisuuden kannattavuuden odotetaan kehittyvät suotuisissa merkeissä.
   Atria otti maaliskuussa osittain käyttöön 20 miljoonaa euroa maksaneen siipikarjatehtaan laajennuksen. Lopullisesti tehdas saadaan käyttöön syksyllä ja sen odotetaan tuovat merkittäviä rationointietuja ja lisäävän tarjontaa kasvavilla siipikarjamarkkinoilla.
   Samfood AB:n osto kasvattaa Lithells AB:n liikevaihtoa tuntuvasti tänä vuonna. Liikevaihdossa arvellaan päästävän 350 miljoonaan euroon, ja samalla konsernilta odotetaan merkittävää tulosparannusta.
Nimi muuttuu Atria Yhtymä Oyj:ksi
Atria Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti keskiviikkona muuttaa yhtiön nimen Atria Yhtymä Oyj:ksi. Yhtiökokous päätti lisäksi maksaa osakepääomalle korkoa 25 prosenttia (0,425 euroa/osake). Atrian suurimmat omistajat ovat Itikka ja Lihakunta.
   Kaikki hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen.

Paikallisosuuspankit ripeässä kasvussa
Paikallisosuuspankit ovat kasvattaneet selvästi sekä talletus- että luottokantaansa. Tammi-maaliskuussa ryhmän yhteenlasketut talletukset kasvoivat 10,5 prosenttia yli kahteen miljardiin euroon. Luotonanto kasvoi 13,4 prosenttia 1,7 miljardiin euroon.
   Paikallisosuuspankkien alkuvuoden liikevoitto oli 7,4 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin päästiin hieman parempaan 7,7 miljoonaan. Vakavaraisuus säilyi nopeasta kasvusta huolimatta erinomaisena eli 21,4 prosentissa.
   Yhteenlaskettu rahoituskate oli 19,8 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 20,0. Muista tuottoeristä palkkiotuotot kasvoivat 17,6 ja liiketoiminnan muut tuotot 10,3 prosenttia. Osakekurssien hiipuminen pudotti sen sijaan arvopaperi- ja valuuttatoiminnan tuoton miinukselle. Kaikkiaan tuottoja kertyi alkuvuonna 24,2 miljoonaa euroa, saman verran kuin viime vuonna.
   Paikallisosuuspankkiryhmä arvioi yleisen talouskehityksen jatkuvan hitaana, mikä heijastuu myös pankkien tulokseen: järjestämättömien luottojen ja luottotappioiden ennakoidaan kasvavan. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso sekä kireä pankkikilpailu heikentävät lisäksi perinteisen pankkitoiminnan tuloksentekokykyä. Paikallisosuuspankit arvioivatkin tämän vuoden yhteenlasketun tuloksen jäävän alhaisemmaksi kuin vuonna 2002.
   Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluu 42 osuuspankkia ja maaliskuun lopussa sillä oli 140 toimipaikkaa. Uusin tulokas on Nurmes, jonne Siilinjärven Osuuspankki avasi konttorin alkuvuodesta. Verkosto laajenee lähiviikkoina, kun Laihian Osuuspankki avaa konttorin Poriin ja Reisjärven Osuuspankki Haapajärvelle.
   Paikallisosuuspankkien asiakasmäärä on lisääntynyt vuoden aikana noin 11 000:lla yli 281 000:een. Myös jäsenmäärä on edelleen kasvussa: maaliskuun lopussa jäseniä oli 74 524.

Pääomalle 10 prosentin korko LSO:lta
HK Ruokatalo ryhtyy palkitsemaan
tuottajia sitoutumisesta
LSO-osuuskunta maksaa kymmenen prosenttia korkoa osuuspääomalle viime vuodelta. Osuuskunnan edustajisto vahvisti asian 90-vuotisjuhlavuoden kokouksessaan Turussa.
   Hallintoneuvoston puheenjohtajan Pekka Laurilan mukaan lihantuotanto on ollut viime aikoina kasvussa. HK Ruokatalo -konserni on hänen mukaansa hallinnut hyvin tilanteen ja kaikki liha on saatu kannattavasti markkinoille.
   "Lihantuottajien sitoutuminen auttaa lihavirtojen ennakoinnissa ja sitä kautta koko ketjun hallinnassa. HK Ruokatalo aikookin ottaa käyttöön palkitsemisjärjestelmän, jossa tuottajien pitkäaikaisesta sitoutumisesta maksetaan lisäpalkkiota", Laurila sanoi.
   Osuuspääoman kasvattamiseksi LSO-osuuskunta haluaa edelleen kehittyä kilpailukykyisenä sijoituskohteena. Osuuskunta haluaa varmistaa säilymisensä HK Ruokatalon suurimpana yksittäisenä omistajana, jotta se pystyy turvaamaan jäsentensä tuottaman lihan markkinoinnin tulevaisuudessakin. LSO-osuuskunta haluaa kasvattaa osuuspääomansa määrää vapaaehtoisilla lisäsijoituksilla. Viime vuosina omistus on tuottanut jäsenille kilpailukykyisen osuuspääoman koron.
   Edustajisto uudisti myös LSO-osuuskunnan hallintoneuvostoa ensi vuoden alussa alkavalle toimikaudelle. Uutena hallintoneuvostoon valittiin sianlihantuottaja Tiina Teperi-Saari Alastarosta. Erovuorossa olleista valittiin uudelleen Heikki Kankare Marttilasta, Pekka Laurila Huittisista, Kalevi Pukara Honkajoelta, Kari Puttaa Vehmaalta, Mirja Rouhiainen Somerolta ja Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista.

GrowHow jarrutti Kemiraa
Kemira-konserni kirjasi alkuvuonna voittoa 17 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Lasku aiheutui pääosin Kemira GrowHow´n heikentyneestä tuloksesta. Koko konsernin liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa seitsemän prosenttia ja päätyi 700 miljoonaan euroon.
   Lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin keskittynyt Kemira GrowHow (entinen Agro) pysyi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana voitollisena, vaikka tulos putosi 4,1 miljoonaan euroon. Vuosi sitten voittoa kirjattiin 27 miljoonaa euroa. GrowHow´ta vaivasivat alhaiset hinnat, ammoniakin tuotantovaikeudet ja luottotappiot.
   Kemira arvioi GrowHow´n tilanteen paranevan vuoden vanhetessa, ja koko vuoden tuloksesta odotetaan viime vuoden veroista. Tuotehinnat ovat nousseet ja alkavat parantaa tulosta ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Lisäksi Euroopan lannoiteteollisuuden rakennemuutoksen arvioidaan vakauttavan GrowHow´n liiketoimintaa. Maailman viljavarastojen vähäisyys näkyy myös lannoitteiden hinnoissa.

Raisio painui miinukselle
Raisio Yhtymän tulos painui alkuvuonna miinukselle. Tammi-maaliskuun tulos ennen satunnaisia eriä jäi 9,2 miljoonaa euroa tappiolle, kun vuosi sitten päästiin 4,6 miljoonaa euroa plussan puolelle.
   Pääjohtaja Rabbe Klemetsin mukaan alkuvuosi oli vaikea kaikissa kolmessa toimialaryhmässä. Raisio Chemicalsin tulosta painoivat kohonneet raaka-aineiden hinnat, RavintoRaisiota työrauhaongelmat ja toimitusvaikeudet sekä Raisio Life Sciencesia se, että uudet asiakkaat ovat päässeet hitaasti markkinoille.
   "Myönteistä ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli liikevaihdon kasvu ja varastojen pieneneminen", Klemets sanoi. Raisio Yhtymän liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia 201 miljoonaan euroon. Kasvu johtuu pääasiassa viime elokuussa tehdystä Latexia-yritysostosta.
   Pääjohtajan mukaan Raisio Yhtymän näkymät ovat kuitenkin jo paranemassa. Kohonneita raaka-ainekustannuksia on saatu puretuksi ja Raisio Chemicalsin rationalisointitoimet tuntuvat jo tänä vuonna. Lisäksi uusien perunatuotteiden kehittäminen ja kilpailukykyisen tuotannon aloittaminen Venäjän margariinimarkkinoilla enteilevät parempaa loppuvuotta.