Suomen Rehun kaupalle ei esteitä
Kilpailuvirasto ei salli Avenan myyntiä Hankkija-Maataloudelle
Kilpailuvirasto katsoo, että Avena Nordic Grainin myyminen Hankkija-Maataloudelle synnyttäisi vahvan markkina-aseman. Näin kertovat kaupan osapuolet kotisivuillaan, mutta Kilpailuvirasto ilmoittaa antavansa päätöksen asiasta viikolla 23.
  Hankkija-Maatalous ja Lännen Tehtaat kertovat kotisivuillaan Kilpailuviraston kannasta. Osapuolet tiedottivat kauppasopimuksesta tammikuussa. Sopimuksen mukaan Suomen Rehun ja Avena Nordic Grainin osakkeista 51 prosenttia siirtyisi Lännen Tehtailta Hankkija-Maataloudelle.
  Osapuolten tiedottamisen perusteella Kilpailuvirasto sallii siis vain Suomen Rehua koskevan kaupan. Avena Nordic Grain jatkaisi viljakauppaliiketoimintaa aikaisempaan tapaan osana Lännen Tehtaat -konsernia.
  Lännen Tehtaat ja Hankkija-Maatalous ovat sopineet, että kauppa toteutetaan Suomen Rehun osakkeista.
  Suomen Rehun koko liiketoiminnan velattomaksi arvoksi on sovittu 71 miljoonaa euroa. Osakekauppahinta 51 prosentista myytävien yhtiöiden osakkeita on noin 24 miljoonaa euroa. Lisäksi ostaja ottaa vastatakseen Suomen Rehulle toteuttamishetkellä kuuluvat nettovelat.
  Osakkeiden tarkka kauppahinta määritellään myytävien yhtiöiden 31.5.2007 varojen ja velkojen perusteella. Tarkka kauppahinta määritellään kesäkuun loppuun mennessä. Suomen Rehun osake-enemmistön kaupasta arvioidaan syntyvän noin 6 miljoonan euron myyntivoitto.
  Lännen Tehtaat Oyj:llä on oikeus enemmistökaupan toteutuksen jälkeen halutessaan myydä loput 49 % Suomen Rehu Oy:n osakkeista Hankkija-Maataloudelle. Hankkija-Maatalous Oy:llä on puolestaan näihin osakkeisiin osto-optio, jonka toteuttaminen on mahdollista aikaisintaan 15 kuukauden kuluttua enemmistökaupan toteuttamisesta.
Lisää sopimuksesta>>


Osalle irtisanottavista työ voi jatkua Tikkalassa
Portti teurastaa ja leikkaa kalkkunoita
Juvalla vielä vuoden loppuun asti
Järvi-Suomen Portti Osuuskunta lopettaa kalkkunan teurastuksen ja leikkuun Juvalla vuoden lopussa.
  Juvan toimintoja koskeneet yt-neuvottelut ovat päättyneet ja kaikkien työsuhteet päättyvät 31. joulukuuta 2007. Juvan tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 26 vakituista ja 8 määräaikaista työntekijää.
  Logistiikkajohtaja Pekka Hirvonen kertoo, että Mikkelin Tikkalan tehtaalle töihin haluaville nyt irtisanottaville henkilöille annetaan tieto mahdollisesta työn jatkumisesta lokakuun loppuun 2007 mennessä. Tuolloin tiedetään syksyn valikoimat ja arviot kevään 2008 valikoimista.



Valtio myi osuutensa
Norjalaisfirma ostaa Kemira GrowHow´n
Norjalainen lannoitealan yritys Yara on ostanut Suomen valtiolta 30,05 prosentin osuuden Kemira GrowHow'sta. Valtio tienaa osakekaupasta 207 miljoonaa euroa.
  Yara on ilmoittanut tekevänsä julkisen tarjouksen lopuistakin Kemira GrowHow'n osakkeista. Valtio sai 12,12 euroa osakkeelta ja Yaran arvioidaan tarjoavan saman hinnan lopustakin osakkeista. Ne ovat suomalaisessa omistuksessa.
  Kemira GrowHow puolestaan omistaa esimerkiksi Hankkija-Maatalouden osakkeista 19 prosenttia.


Senet-hankkeella loppuseminaari
Senet-hankkeen loppuseminaari järjestetään syyskuussa Mikkelissä.
  Hankkeen ensisijainen tavoite on ollut löytää sopivia uusia malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.
  Projektia on toteuttanut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyötahojensa kanssa.
  Toimialueena on ollut ensisijaisesti Etelä-Savo, mutta yhteistyötä on tehty myös valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Senet pyrkii hyödyntämään tässä tehtävässä yhteisötalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Lisää aiheesta Senetin kotisivulla >>


S-johtajien strategiat kirjana
S-ryhmä on julkaissut näyttävän kirjan muutamasta avainjohtajastaan.

S-tunnus kirjan kannessa syntyy ihmisistä. Arto Hiltunen, pääjohtaja 1.8.2007 lähtien.

  Tältä näyttää ensiselaamalla Kohti omaa kauppaa -kirja, mutta teokselle juuri nyt on syitään: S-ryhmä on noussut 1980-luvun alennustilastaan päivittäistavarakaupan voittajaksi ja 1,6 miljoonan asiakasomistajan liikkeeksi. Nousun päätähti Kari Neilimo on väistymässä pääjohtajan paikalta ja uusi pääjohtaja Arto Hiltunen hivuttautumassa tilalle. Ryhmästä löytyy useita maakuntansa osuuskaupan tai oman toimialansa hyvään vetoon kiihdyttänyttä johtajaa.
  Korostamisen arvoista on myös, että yhdeksi menestyneen liiketoiminnan ja asiakkaiden sitoutumisen tukipylväistä osoittautuvat osuustoiminnalliset keinot. Ne syntyivät erilaisiin yhteiskuntaoloihin, mutta toimivat nyt vahvan taloussyklin aikana niin Helsingissä kuin maakunnissa.
  Millä keinoin nousu tapahtui? Kirjaan valitut johtajat selittävät strategiansa. Ne paljastavat, miksi S-ryhmä on ottanut voittoja kvartaalitaloutta edustavista kilpailijoistaan.
  Kun Eero Saukkonen sai vetääkseen PeeÄssän tai Leo Laukkanen Suur-Savon, heillä oli suorastaan konkurssikypsä firma allaan. Kirja kertoo, että kumpikin otti hyvin määrätietoisen kehitysotteen. Tulevana kesänä eläkkeelle jäävän kauppaneuvos Laukkasen ehdot jopa torjuivat SOK:n edustajan tulon Suur-Savon hallitukseen. Luottamusjohto piti saada - ja saatiin - valitun strategian taakse.
  Strategioita valotetaan sekä kaavioin että kertomalla. Kirjan kiistattomia sankareita on myös S-Etukortti.
  Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja SOK:n halllintoneuvostojen puheenjohtaja, kauppaneuvos Otto Mikkonen nostaa esiin myös yritysmuodon ja omistajahallinnon.   "Strategia lähtee asiakkaan tarpeista", Mikkonen tiivistää menestystä. Yritysten tehtävä on arvioida suuria megatrendejä ja hiljaisia signaaleja ja uudistua ajan mukana, hän kirjoittaa.
  Kirjaan kuvatut liikkeenjohtajat esiintyvät joko edustamansa alan töissä tai vapaa-ajan harrastuksissa. Niinpä maanviljelysneuvos Ensio Hytönen karsii kaatamaansa kuusta moottorisahalla, kauppaneuvos Leo Laukkanen esittelee verkkoon uineita haukia, marketkaupan johtaja Antti Sippola palvelee asiakasta kassalla, matkailuneuvos Matti Pulkki kärrää matkalaukkuja hotellissa. Entä pääjohtaja Neilimo? Hän tutkii sihteerinsä Sinikka Laitisen kanssa toimintaympäristökalvoa.


Naisyrittäjyyttä edistävä Karellikeskus hakeutui konkurssiin
Naisten yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävä Karellikeskus Oy Joensuussa on hakeutunut konkurssiin.
  Karellikeskus on toiminut noin kahdeksan vuotta ja saanut paljon aikaan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti - kansainvällisestikin.
Yhtiön hallituksen mukaan yrityssaneeraukseen ei löytynyt halukkuutta, joten konkurssiin hakeutuminen oli ainoa vaihtoehto.
  ”Työ ei ole mennyt hukkaan", painottaa hallituksen puheenjohtaja Kyllikki Vänskä. "Karellin kehittämistyö jatkuu kaikkien mukana olleiden naisten elämässä ja yrityksissä. Myös valtakunnallisena mallina ja edelläkävijänä kehitetty toiminta jatkuu erittäin vahvana muissa resurssikeskuksissa ja mallitettuina koulutuksina ympäri valtakuntaa.”


Metsäliiton koivuvaneritehdas
Suolahdessa jo rakenteilla
Metsäliiton Puutuoteteollisuuden uuden koivuvanerin jalostustehtaan päärakentaja Porrokki Oy on aloittanut tehtaan rakennustyöt.
  Vuoden 2008 alussa toimintansa aloittavan jalostustehtaan tuotantokapasiteetti on 25 000-30 000 m³ erikoispinnoitettuja ja erikoissuuria vanerituotteita teollisten asiakkaiden tarpeisiin. Investointihankkeen arvo on 15 miljoonaa euroa.


Lasiyrittäjien osuuskunnalla avajaiset Nuutajärvellä
Taidelasialan yrittäjien tuore osuuskunta Nuutajärven Galleria ryhtyi rivakasti pönkittämään jäsenyritystensä liiketoimintaa. Nuutajärven 200 vuotta toimineessa lasikylässä vietetään helatorstain alla ensimmäisen kesänäyttelyn ja lasimyymälä Gallerian avajaisia.
  Nuutajärven Lasikylässä Urjalassa on siis tänä kesänä uusi myymälä ja hyönteisaiheinen kesänäyttely tukemassa alueen matkailua ja yrittäjyyttä. Yrittäjien tavoite on lisätä kävijämäärää.
  Lasimuotoilijoiden toiveena on yrittäjä Anu Penttisen mukaan ollut pitkään saada perustetuksi myymälä. Kullekin yksittäiselle yrittäjälle myynnistä huolehtiminen on työlästä. Penttinen valittiin osuuskunnan puheenjohtajaksi.
  Nuutajärvi kuuluu Iittala Groupiin. Nuutajärven Lasitehdas työllistää noin 80 ihmistä. Kylässä on lähes 500 asukasta. Aiheesta lisää Viikko-Pellervossa viikolla 21.


Koron noususta myötätuulta
POP-ryhmän alkuvuoden tulokselle
Paikallisosuuspankkien liikevoitto kasvoi 36 prosenttia vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä edellivuoden liikevoittoon verrattuna. Liikevoitto oli nyt 15,3 miljoonaa euroa.
  Myös koko vuoden 2007 tuloksesta Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala odottaa hyvätasoista ellei toimintaympäristössä tapahdu ennakoimattomia muutoksia.
  Erityisesti korkokatteen vahva kasvu nosti tulosta. Yleinen korkotaso nousi ja ryhmän talletukset ja luotot lisääntyivät; talletukset 7,3 prosenttia ja esimerkiksi asuntoluotot 12,9 prosenttia.
  Paikallisosuuspankkien jäsenmäärä lisääntyi 3,8 prosenttia, asiakasmäärä yli 5 000 jäsenellä ja oli maaliskuun lopussa 308 000 asiakasta.


Väitös yritysten arvojulistuksista käytännössä
Arvot toimivat kun henkilöstö mieltää ne
oman työnsä kautta
Lähes kaikki yritykset julkistavat ja korostavat virallisia arvojaan, mutta arvojen todellinen vaikutus jää usein vähäiseksi, toteaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa yritysten arvoprosesseista väitellyt joutsenolainen KTM Merita Mattila.

Merita Mattila

  Vasta kun henkilöstö ymmärtää arvojen merkityksen oman tehtävänsä kautta ja on sitoututunut niihin, voidaan Mattilan mukaan olettaa arvojen toimivan käytännössä.
  Mattilan väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin ja korostaa yksilön kokemusta virallisten julkilausumien ja arvoprosessien keskellä. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 75 yritysten johdon, keskijohdon ja työntekijätason henkilöä.
  Tutkimus tehtiin paikallisten metsäyrityksen, osuuspankin ja osuuskaupan case-tutkimuksena, osa haastateltavista oli pääkonttorilta. Tammelasta syntyisin oleva Mattila lienee päässyt seuraamaan läheltä arvokeskustelua myös yritysten hallinnossa, sillä hänen isällään on ollut merkittäviä luottamustehtäviä järjestöissä ja osuustoiminnallisissa yrityksissä.
  Mattilan tutkimuksen mukaan osa yritysten ihmisistä kokee arvot tärkeiksi yrityksen ja henkilöstön menestykselle, osa pitää niitä ohimenevänä muoti-ilmiönä. Paikallistasoilla arvoprosessin toteutustapa vaikutti arvojen myönteiseen tai kielteiseen kokemiseen. Tärkeiksi tekijöiksi haastatteluissa tulivat esille organisaatiokulttuuri, yritysmuoto, johdon merkitys ja henkilön oma rooli osana arvoprosessia.
  Vuorovaikutus, kunnioitus ja luottamus ihmisten välillä osoittautuivat tärkeiksi arvojen prosessoimisessa. Virallisilla arvojulistuksilla ja suunnitelmilla ei ole merkitystä, jos niihin ei paneuduta kunnolla. Ihmisten pitää ymmärtää arvojen merkitys oman työnsä kautta. Se vaatii koko organisaation sitoutumista. Johto voi toimia esimerkkinä, mutta vastuu arvoista on tutkimuksen mukaan jokaisella yksilöllä hierarkiatasosta riippumatta.


Korttiyhteistyö Keskon kanssa alkoi
OP-ryhmä ennätysvauhdissa
Ensimmäinen vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen tulos oli OP-ryhmän kaikkien aikojen paras neljännesvuositulos. Tulos ennen veroja parani 16 prosenttia viimevuotisesta 246 miljoonaan euroon.

Reijo Karhinen

  Pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan hyvään tulokseen kiidättivät vahva kasvu ja korkokate, hallittu kulukehitys sekä luottotappioiden puuttuminen. Ryhmän kaikki kolme liiketoiminta-aluetta paransivat selvästi tulostasoaan. Asiakkaille myönnetyt bonukset lisääntyivät yli 70 prosenttia.
  "Haastavassa kilpailuympäristössä kasvuvauhtiamme niin rahastosäästämisessä, luotonannossa kuin talletuksissakin voi luonnehtia erittäin myönteiseksi. Markkinoihin nähden myös henkivakuutuksen maksutulokehitys oli hyvä", arvioi Karhinen.
Erityisen ilahduttavaa oli Karhisen mukaan markkinaosuuden vahvistuminen suurimpana asuntorahoittajana.
  Pohjolan integroiminen OP-ryhmään eteni sekin suunnitellusti. Tammi-maaliskuussa ryhmän pankki- ja vahinkovakuutuspalveluja käyttävien yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi 22 000:lla.
  OP-ryhmän kasvuluvut olivat vaikuttavat. Esimerkiksi asuntoluottojen kasvu oli 15 prosenttia, talletusten 9, sijoitusrahastojen pääoman kasvu oli 28 prosenttia, vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi 9 prosenttia, oman pääoman tuotto käyvin arvoin nousi 15,5 prosenttiin.
  OP-ryhmän tuloksen vuonna 2007 ennen veroja arvioidaan muodostuvan suuremmaksi kuin vuonna 2006.
K-yhteistyö alkaa näkyä
Vuosi sitten Op-ryhmä ja K-ryhmä sopivat pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja todensivat sitä huhtikuussa Plussa-tunnuksella OP-Visa-korteissa ja K-Plussa MasterCardilla. Näin kummankin ryhmän palveluja käyttävä selviää yhdellä kortilla.
  Toukokuun alussa Pohjola liittyi osaksi Plussa-kanta-asiakasohjelmaa, joten myös Pohjolan vakuutuksista kertyy Plussaa.
  K-ryhmä houkuttelee Plussa-ominaisuuden liittämistä OP-Visa-kortteihin myöntämällä kaksinkertaiset Plussa-peruspisteet K-ruokaostoksista vuoden 2007 aikana ja lisäksi kolmella kymmenen euron lahjasetelillä.


PTT:n tutkimuksen mukaan vienti vaikeutuisi
Vientitukien poisto veisi useita prosentteja maitosektorin tuloista Suomessa
WTO:n jäsenmaat ovat periaatteessa sopineet vientitukien poistamisesta maatalouskaupassa. PTT:n tutkimuksen mukaan Suomen maitosektorilla se tietäisi tilityshinnan ja maidontuotannon alentumista noin neljällä prosentilla.
  Ekonomisti Meri Virolaisen mukaan tilityshinnan ja maidontuotannon määrän muutos yhdessä alentaisivat maidontuottajien myyntituloja noin kahdeksan prosenttia. Rahassa se vastaa 66 miljoonaa euroa.
  Kuluttajille vientitukien poistamisella ei juuri olisi merkitystä.
  Suomen maitotuotteiden sekä viennin määrä että sen arvo alentuisivat noin viidenneksellä. Noin joka kolmas tuotetuista maitolitroista Suomessa ohjautuu vientiin.
  Suuret nettovientimaat kuten Uusi Seelanti, Australia ja Kanada nostaisivat vientinsä volyymia arviolta seitsemällä prosentilla, mutta koska vientitukien poisto nostaisi maitotuotteiden hintoja, näiden maiden viennin arvoa lisääntyisi vielä enemmän.
  Maitotuotteiden tuojamaissa tukien poisto lisäisi kustannuksia. Tästä syystä esimerkiksi Venäjän tuonnin PTT arvioi vähenevän noin viidenneksellä.