Tulos parani viime vuoden tammi-maaliskuisesta
Lännen tehtaat ostaa Kalatukun Kuopiosta
Lännen Tehtaat voimistaa elintarvikeryhmäänsä kalatuotteilla ja ostaa Kuopion Kalatukku Oy:n, joka on Suomen suurin kalanjalostusyritys ja alan markkinajohtaja.
   Toimitusjohtaja Erkki Lepistö arvioi, että yritysostolla on myönteinen vaikutus Lännen Tehtaiden liikevoittoon ja osakekohtaiseen tulokseen jo kuluvana tilikautena.
   Kuopion Kalatukun liikevaihto viime tilikaudella oli 40,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 1,6 ja voitto 0,9 miljoonaa euroa. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosittain parikymmentä prosenttia viime vuosina. Yrityksen omistaa Antti Räsänen. Säkylässä toimiva Lännen Tehtaat toteuttaa suunnatun osakeannin Antti Räsäselle.  
   Aluksi Lännen Tehtaat ostaa 51 prosenttia Kuopion Kalatukun osakekannasta ja loput elokuun 2007 jälkeen. Kuopion Kalatukku ostaa Tresco Fish Oy:n osakekannan ja Tresco yhdistetään Kuopion Kalatukkuun. Järjestely edellyttää kilpailuviranomaisen luvan.
   Kalatukulla on paitsi tuorekalan tukkumyyntiä myös kalanjalostusta ja Kalatori-liiketoimintaa. Kalatorilla on 52 kalamyymälää.
   Lännen Tehtaat kertoi samalla tammi-maaliskuun 2004 tuloksestaan. Liikevaihto oli 123,9 miljoonaa euroa (113,5 milj. e tammi-maaliskuussa 2003), liikevoitto 0,5 (0,1) ja tulos ennen satunnaisia eriä -0,3 miljoonaa euroa (-1,1 miljoonaa euroa).
   Tulosta nosti maatalousryhmä. Sen liikevoitto oli 1,4 miljoonaa euroa. Machinum-ryhmän liiketappio on kasvanut 1,7 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Elintarvikeryhmän liikevoitto oli saman kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä 0,8 miljoonaa euroa.

Akatemian Globaalimuutos-teoksessa
Neljä vaihtoehtoista Suomea
Suomen Akatemian globaalimuutoksen tutkimusohjelman Figaren pohjalta tehty Globaalimuutos-teos hahmottelee Suomelle neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta: maailmanmarkkinoihin integroitunut Suomi, uusliberaalinen teollisuus-Suomi, kestävästi suuntautuva Suomi ja paikallisesti ohjattu Suomi.
   Figaressa oli kahdeksantoista hanketta, joissa oli mukana yli 200 tutkijaa vuosina 1999-2000. He totesivat, että ihmisen vaikutus maapallon muutoksiin on lisääntynyt.
   Globaalimuutos laajentaa ilmastoasioiden vaikutukset aina kehitysmaiden ongelmista lainsäädäntöön tai talouteen.
   Maailmanmarkkinoihin integroituneessa Suomessa Suomi hyötyy Venäjän voimistumisesta, väkiluku kasvaa, yhteiskunnallinen eriarvoisuus kärjistyy, markkinavoimat toimivat tehokkaasti. Yksilöllisyys kukoistaa. Uusliberaalisen teollisuus-Suomen vaihtoehdossa suuryritykset ja yksityistäminen jylläävät ja palvelut ovat kalliita. Eriarvoisuus on voimakasta, väestö vähenee, koska maahanmuuttosäädökset ovat tiukat, työttömyys pahenee.
   Kestävästi suuntautuvan Suomen ominaisuuksiin kuuluvat vahva julkinen sektori, kansalaisten hyvinvointi ja tasa-arvo sekä tasapuolinen alueellinen kehitys. EU tukee kestävän kehityksen toimintoja.
   Paikallisesti ohjatun Suomen ruohonjuuriliikkeillä on valtaa, sillä EU on heikko, samoin maailmantalous, ja paikalliset yhteisöt ovat verkottuneet. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä kansalaisille, osallistumalla helpottaa elämäänsä.
   Bruttokansantuotetta eri vaihtoehdoissa on hahmoteltu vuoteen 2100 asti. Maailmanmarkkinoihin integroituneen Suomen bkt-kehitys on vahvin, muita heikommaksi jää paikallisesti ohjatun Suomen kansantuote.
   Globaalimuutos-teoksen ovat kirjoittaneet suomeksi dosentti Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta ja dosentti Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Noin 170-sivuinen teos keskittyy ympäristöön ja ilmastoon selkeällä tavalla avaten ymmärrettävästi sellaisia käsitteitä kuten hiilinielu, kasvihuonekaasu, maapallon metaanipieru tai Kioton sopimus. Tältä osin teosta voi pitää tietokirjana, mutta talousasioissa siitä ei ole oppaaksi, paitsi jos ne liittyvät otollisen ilmaston vaalimiseen.

Kotitalousvähennystä ei käytetä
Vain kuusi prosenttia suomalaisista hyödynsi kotitalousvähennyksen täysimääräisesti vuoden 2003 verotuksessa, ilmeni Suomen Jobs and Society ry:n Taloustutkimukselta tilaamassa kyselyssä. Osittain kotitalousvähennystä hyödynsi kymmenen prosenttia suomalaisista.
   Vastaajista 77 prosenttia arvioi vähennysoikeuden laajentamisen ja määrän nostamisen lisäävän palveluyritysten määrää. Kyselyn mukaan suomalaisista 66 prosenttia olettaa tämän vähentävän harmaan eli verottoman työn teettämistä.
   "Jos palveluyrittäjyyttä halutaan merkittävästi lisätä, niin kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksia on syytä laajentaa siivous- ja korjauspalveluista myös muihin käyttötarkoituksiin", katsoo Suomen Jobs and Societyn toimitusjohtaja Tuomo Haavisto.