Osuuskunnan kokous myös uusi säännöt 
Munakunta toteuttaa kaksi rahastoantia
Munakunnan ylimääräinen osuuskunnan kokous päätti kahdesta rahastoannista.
   Osuuden nimellisarvo korotetaan 30 euroon ensimmäisessä annissa. Rahastoanti on 11,5 prosentti jäsenen vuoden 2004 alkuun mennessä maksetulle osuuspääomalle.
   Toisessa annissa jäsen saa rahastokorotusta osuuskunnalle vuoden 2004 toimittamansa kananmunamäärän perusteella. Annin suuruus on 1 sentti munakiloa kohden.
   Ensimmäisen annin yhteisarvo on 185 000 euroa ja toisen 200 000 euroa. Anneilla palkitaan sekä nykyisiä että tulevia jäseniä. Kummassakin annissa rahastokorotus oikeuttaa osuuspääoman korkoon tilivuodelta 2005.
   Osuuskunnan kokous hyväksyi Munakunnalle uudet säännöt toisessa käsittelyssä ja ne tulevat voimaan saman tien rekisteröinnin jälkeen. Osuuskunnan jäsenmäärä on kasvussa, minkä vuoksi hallintoneuvostoon lisättiin neljä paikkaa. Uusiksi edustajiksi tulivat Kari Laaksonen Mietoisista, Kari Lammi Koski Tl:stä, Kimmo Ratus Yttermakista ja Hannes Uusitalo Lopelta.

Pellervon toimitusjohtaja: Osuuskuntien kannalta pettymys
Hallitukselta esitys osuuskuntien verotuksesta
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus kertoi keskiviikkona esittävänsä yhteisöverokannan alentamista 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomaverokannan alentamista 29 prosentista 28 prosenttiin. Yhteisöjen omistamien suorasijoitusosakkeiden luovutusvoitot aiotaan tehdä verovapaiksi.
   Osuuspääoman korkojen verotuksesta hallitus esittää, että korot olisivat verovapaita 1 500 euroon asti vuodessa ja osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan verotusta verrattuna osakeyhtiöiden verotukseen seurataan.

"Hallituksen esitys on risiriidassa sen syksyllä 2003 antaman kannanoton kanssa", sanoo Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen.

   Esityksen mukaan osuuskunnalta saatu osuuspääoman korko ja eräät muut vastaavat suoritukset olisivat luonnolliselle henkilölle 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa kuitenkin niin, että luonnollisen henkilön saamat suoritukset olisivat veronalaisia vain 1 500 euron ylittävältä osalta. Yhteisöille tämän kaltaiset nykyisin yhtiöveron hyvityksen piirissä olevat suoritukset olisivat verovapaita.
   Osuuskuntien kannalta hallituksen esitystä pidetään pettymyksenä. Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen sanoo, että esitys on ristiriidassa hallituksen marraskuisen kannanoton kanssa: siinä osuuskuntien voitonjaon verotusta ilmoitettiin valmisteltavan erikseen pitäen lähtökohtana tavanomaisten osuuskuntien voitonjaon säilyttämistä yhdenkertaisen verotuksen piirissä.
   Pellervo-Seura ja sen jäsentahot ovat pääomatuloverotuksen uudistuksen eri vaiheissa esittäneet, että osuuspääoman korko tulee rinnastaa listaamattomien yhtiöiden maksamaan osinkoon. Verovapaan osingon ja osuuspääoman koron yhteismääräksi on esitetty 90 000 euroa.
   Hämäläinen toteaa, että osuuskunnat tarvitsevat pääomaa liiketoiminnan pyörittämiseen siinä missä muunkin muotoiset yritykset.
   Osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot hallitus ehdottaa säädettäväksi lähtökohtaisesti verovapaiksi. Verovapaus ei kuitenkaan koskisi kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöiden osakkeita eikä eräitä ulkomaisten yhtiöiden osakkeita.
   Hallituksen esityksen mukaan säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa, joiltakin osin kuitenkin jo vuoden 2004 verotuksessa. Alennettuja verokantoja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Osinkoverotusta koskevia muutoksia sovellettaisiin vuonna 2004 ja sitä ennen tapahtuneeseen osingonjakoon. Vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa luonnollisten henkilöiden osinkotulojen veronalainen osuus olisi 70 prosentin sijasta 57 prosenttia. Hallituksen tiedote verotusesityksestä on valtiovarainministeriön kotisivulla.

Simo Palokankaasta vuorineuvos

Vuorineuvos Simo Palokangas

Tasavallan presidentti on myöntänyt vuorineuvoksen nimen ja arvon HK Ruokatalo Oyj:n toimitusjohtajalle, agronomi Simo Palokankaalle, 59.
   Vuorineuvos Palokankaan 35-vuotinen ura painottuu elintarviketeollisuuteen. Ennen HK Ruokatalon toimitusjohtajuutta hän oli Lännen Tehtaiden toimitusjohtaja ja sitä ennen Munakunnan toimitusjohtaja.
   Palokangas tuli HK Ruokatalon johtoon vuonna 1994 juuri voimakkaan EU-sopeutumisvaiheen kynnyksellä. HK Ruokatalosta on kasvanut kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt pörssiyhtiö, jonka toiminta on laajentunut Suomesta Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä viimeksi Puolaan.
   Yrityksen toimintojen kehittämisessä Palokangas on korostanut erityisesti henkilöstön merkitystä.
   Presidentin esittelyssä 19. toukokuuta osuustoimintasektorille tuli muitakin arvonimiä. Hallintojohtaja Heikki Halkilahdelle Valiosta myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi, asianajaja Jukka Huiskoselle (Osuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvoston pj.) laamannin arvonimi ja Pekka Kivelälle Metsäliitosta lehdistöneuvoksen arvonimi.

Valio sai kansainvälisesti tunnetun tutkimusjohtajan
Valiolle uusi tuotekehitysjohtaja
Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtajaksi on kutsuttu eläinlääketieteen tohtori Tiina Mattila-Sandholm, 46.

Tiina Mattila-Sandholm

   Sandholm on VTT:n biotekniikan teollisen mikrobiologian professori. Hän on tutkimustyössään paneutunut terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan mikrobiologiseen laatuun ja turvallisuuteen.
   Väitöskirjansa Mattila-Sandholm on tehnyt lehmien utaretulehduksen diagnostiikasta.
   Valion tiedotteessa Mattila-Sandholmin ja toimitusjohtaja Harry Salonahon mielipiteet verkottumisesta loksahtavat yksiin:
   "Tavoitteenani on hyödyntää kokemustani kansainvälisten monitieteellisten verkostojen rakentajana. Mielestäni strategisten kumppanien kanssa verkottuminen on välttämätöntä nykyimaailmassa myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Tavoitteeni on myös pystyä edelleen innovoimaan maidon hyviä ominaisuuksia hyväksi käyttäen uusia tuotteita, Mattila-Sandholm sanoo.
   Uusi tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja onkin kansainvälisesti ansioitunut. Hän oli loppusuoralla kolmen ehdokkaan joukossa kun EU:n elintarvikevirastolle valittiin pääjohtaja 400 hakijasta. Mattila-Sandholm on mm. eurooppalaisen tutkimuksen sisältöä ja suuntaa valmistelevan EU:n puiteohjelman 25-jäsenisen tiedeasiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Hän on myös Euroopan suurimman elintarvikealan tutkimusverkoston Proeuhealth- hankkeen koordinaattori, hankkeessa on 64 osapuolta 16 maasta ja 50 jäsenen teollisuusverkosto.

HK Ruokatalon logistiikka tehostuu
HK Ruokatalon tuotteiden keräily keskittyy jatkossa omien tuotantolaitosten terminaaleihin Vantaan Pakkalassa ja Tampereella.
   Vantaalla HK Ruokatalo laajentaa nykyistä terminaaliaan ja perusparantaa sen. Työ valmistuu 2005. Terminaalin pinta-ala nousee noin 10 000 neliömetriin ja sen automaatiotoiminnot lisääntyvät.

Emännät lähtivät mukaan markkinointiin
Grillikausi vauhdittaa kalkkunan menekkiä 
Järvi-Suomen Portin kalkkunantuottajat vauhdittavat kalkkunan menekkiä Etelä-Suomen suurissa myymälöissä. Portin hankintajohtajan ja 

Rauni Laitinen esittelee tilaansa ruokatoimittajille Helsingissä. Takana Anneli Kettunen. Järvi-Suomen Portin nimikkokokki Jaakko Kolmonen tarjoilee. Vieressä Portin myyntijohtaja Matti Saarikorpi.

kalkkunaliiketoiminnasta vastaavan Kari Tillasen mukaan aiemmasta sianlihantuottajien vastaavasta viljasian kasvattajien tempauksesta saatiin hyvät kokemukset.
   Portti nostaa omaa kalkkunanlihan tuotantoaan noin kolmanneksen viime vuoden määrästä vuoden 2004 aikana. Tillasen mukaan entiset tuottajat lisäävät tuotantomääräänsä.
   Järvi-Suomen kalkkunantuotanto on täyttänyt neljä vuotta. Vuonna 2000 kulutus henkeä kohden oli Suomessa 1,4 kiloa, nyt se on noussut 2,7 kiloon. 
   Myyntijohtaja Matti Saarikorpi Järvi-Suomen Portista kertoo, että kuluttaja ei oikein osaa käsitellä kalkkunanlihaa. Kalkkunajauhelihan kysyntä oli hyvä Portin aloittaessa sen markkinoinnin, mutta pian alkoi syntyä hävikkiä pakkausten jäätyä myymälöihin.
   "Kalkkunaleideiksi" nimetyt juvalaiset kalkkunatilojen emännät ryhtyivät parantamaan tilannetta. He esittelevät myymälöissä kalkkunaruokien valmistusta ja kalkkunantuotantoa tilallaan.
   Kalkkuna on kuitenkin nopea valmistaa ja terveellistä. Tillanen muistuttaa, että kotimainen kalkkuna on myös turvallista ruokaa: siinä ei ole salmonellaa. Se kilpaileekin edullisen tuontikalkkunan kanssa laadun voimalla. Kalkkunatiloilla on laatukäsikirjat, joita myös noudatetaan.
   Järvi-Suomen Portti lisää jatkossa kalkkunanlihan jalostusta. Tavoite on, että mahdollisimman suuri osa linnusta tulee markkinoille. Kalkkunakanat kasvatetaan noin viisikiloisiksi 12 viikossa, kukkoja pidetään 16 viikkoa, jolloin ne lähentelevät kymmenen kilon painoa.
Uutuuksia grilliin
Kaikki lihatalot ovat tuoneet markkinoille uutuuksia yrityksille taloudellisesti tärkeän kesän grillauskauden käynnistyessä. HK Ruokatalon maustamislinjassa korostuvat itämaiset maut ja uutuuksissa on suoraan nuorille grillaajille ajateltuja tuotteita. HK Ruokatalo on myös pakannut eri tuotteita samaan pakkaukseen. Atria julkisti grillikauden kynnyksellä kokolihagrillattavaa sekä markkaroiden kevytversioita, joihin kuuluu muiden muassa uusi Benecol kalkkunalenkki. Järvi-Suomen Portti toi markkinoille useita kalkkunanlihaa olevia tuotteita sekä grilliin sopivia makkaroita.
   Keittiömestari Heikki Salonen varoittaa kuivattamasta kalkkunanlihaa. Esimerkiksi grillatessa ei pidä päästää lihasnestettä ulos, vaan käännellä lihaa ahkeraan, jolloin neste pysyy sisällä. Ennen grilliin panoa liha pitää kuivata marinadista ja öljytä myös grillin ritilä tai muu alusta, jolla liha kypsennetään.