text2.gif (876 bytes)  07 | 06 | 2002  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
 

Osuuspankkikeskus täpärästi toiseksi
PTT ennusti parhaiten
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n talouden kehityksestä tekemät ennusteet osuivat lähimmäs toteutunutta BKT:n kasvua, viennin, tuonnin ja investointien kehitystä 2000 ja 2001 alussa.
   Tästä hyvästä PTT sai kristallipallon taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä 5. kesäkuuta. Yhdeksän talousennustajaa laittoi järjestyksen Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen.
   Edellisen kerran kristallipallon voitti Osuuspankkikeskus, joka nyt tuli toiseksi. Suomen Pankin ja Nordean ennustukset olivat eniten pielessä.
   Pehkosen mukaan voiton ratkaisi PTT:n varovainen pessimismi. Kaikki olivat kuitenkin tavanomaista enemmän väärässä, sillä noin kolmen prosentin kasvun ennustusten sijaan BKT kasvoi vain 0,7 prosenttia.

Tervolan OP Pellervon uusin jäsen
Tervolan Osuuspankki on liittynyt Pellervo-Seuran jäseneksi. Pellervon johtokunta hyväksyi pankinjäsenhakemuksen 7. kesäkuuta.
   Tervolan Osuuspankin hallintoneuvostoa johtaa Anja Ylimaunu, johtokuntaa Heikki Oja, toimitusjohtaja on Esa Vaarala.

 
Paul Evans suosittaa rekisteröimään verkkotunnuksia
dot.Coop yhteinen brandi osuuskunnille
Osuuskunnat ovat voineet rekisteröidä .coop-verkkotunnuksia kevättalvesta 2002 lähtien.
   dotCoop-tunnuksen markkinointia edistävä britti Paul Evans kertoo, että maailmalla on jo kaikkiaan noin 9000 rekisteröityä .coop-tunnusta. Yleensä yritykset rekisteröivät tunnuksen yrityksen nimelle, mutta yhtä hyvin sopivat oman brandin, tuotteen tai toimialan nimi - kunhan se selvästi liittyy yrityksen toimintaan.
   Evansin mukaan yrityksen kannattaa jättää voimaan entiset Internetissä käytetyt tunnukset, joihin asiakkaat ja yleisö ovat tottuneet.
   "Ja kävijöitä yrityksen sivuille tulee 

Paul Evans edistää .coop-domainin käyttöä ja vieraili Suomessa keskiviikkona 5. kesäkuuta. ©Markku Nummi
yhteensä enemmän jos käytössä on useita tunnuksia", Evans huomauttaa. Ennätys lienee eräällä amerikkalaisella yrityksellä, jolla on noin sata tunnusta.
   Evans perustelee .coop-tunnusten rekisteröintejä silläkin, että se antaa osuuskuntien toiminnasta nykyaikaisen ja dynaamisen markkinointikuvan. Näin myös eri puolilla maailmaa toimivat osuuskunnat löytävät toisensa nykyistä helpommin, mikä edistää yhteistyötä.
   Maailmalla on myös syntynyt tai syntymässä osuustoiminnan yhteisiä kansallisia verkkoportteja - tällainen kehitys on tosin vasta aluillaan.
   Pellervo-Seura on lupautunut toimimaan tarvittaessa verification partenrina eli todentamisosapuolena, mikäli nimen rekisteröinnin yhteydessä rekisteröijä pyytää lisätietoja. Lisätietoja saa Markku Nummelta, puh. (09) 4767 5558, markku.nummi@pellervo.fi

Järvi-Suomen Portti syntyy
Vuoden 2003 alusta lähtien aloittaa toimintansa Järvi-Suomen Portti Osuuskunta Mikkelissä. Osuusteurastamo Karjaportin uusi edustajisto päätti heti ensimmäiseksi muuttaa yrityksensä nimen - hanke on tosin ollut vireillä pitkään.
   Karjaportti perustettiin nimellä Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta vuonna 1914, siitä tuli Suur-Savon Osuusteurastamo 1939 ja Osuusteurastamo Karjaportti vuonna 1949. Nimi on peräisin Viipurin Karjaportinkadusta.
   Henkilövalintojakin tehtiin: Portin hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä Väinö Viljakainen Virtasalmelta ja Timo Kallio Virolahdelta.
   Toimitusjohtaja Pekka Kaikkosella oli hyvää kertomista Portin alkuvuoden tuloksesta. Liikevaihto kasvoi yli viisi prosenttia tammi-huhtikuussa, ja tulos ylittää selvästi viime vuoden tuloksen tuolta ajalta. Liha- ja valmistemyynti on lisääntynyt yli kymmenen prosenttia.

Antti Tanskanen varoitteli OP-ryhmän Metsäpäivässä:
USA:n talouden nousu epävarmaa
Osuuspankkiryhmän pääjohtajan Antti Tanskasen mukaan Yhdysvaltojen taloudella ei ole edellytyksiä selvään nousuun.
   USA:n edellisen kasvun aika perustui velkavetoisuuteen, ja Tanskanen muistuttaa, että taantuman taustoja kotitalouden velkaantuneisuutta ja kasvava ulkomainen velka ovat olemassa.
   Tanskanen sanoi, että USA pyrkiikin kasvuun ikään kuin oikotietä.
   Asialla on merkitystä muun muassa suomalaiselle metsäteollisuudelle, 

Paneelissa Ilkka Heikkinen, Harri Karjalainen, Jarmo Lähteenmäki, Olavi Peltola, Raimo Tammilehto ja Hannu Valtanen. Kuva Sami Helenius
sillä Tanskasen sanojen mukaan metsäala ei pääse karkuun USA:n talouden käänteitä.
Tanskanen esiintyi Osuuspankkiryhmän juhlavuoden Metsäpäivässä Tampereella.
   Tanskanen veti johtopäätöksiä reaktioista Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain keskuspankki ei ole nostanut ohjauskorkoa, minkä se olisi Tanskasen mukaan tehnyt, jos olisi varma talouden noususta.
  Monet analyytikot ja talouden ennustelaitokset ovat nähneet nousun merkkejä Yhdysvaltain taloudessa. Pääjohtaja Tanskanen kallistui sille kannalle, että pääjohtaja Alan Greenspanin varovaisuus rahapolitiikassa on perusteltua.
   Puun jatkojalostajat arvostelivat raakapuun hintaa, ja kaikkia askarruttaa verotuksen siirtymäkauden päättyminen vuonna 2005. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Rantanen Ahlström Oyj:stä kehotti valtiovaltaa käyttämään kaikki keinonsa, jotta metsätalous ja -teollisuus pysyisivät elinvoimaisina. Rantanen arvioi puun myynnin laskevan tasolle ennen veromuutosta 2005 ja senkin alle, mikäli suojelu lisääntyy.
   Esko Kiviranta MTK:sta katsoi, että puun markkinatilanne riippuu muista tekijöistä kuin verotuksesta.
Suojelua lisää
tai sitten ei
Metsäpäivän paneelin aineena oli metsien suojelu. Suojeltua metsää on Suomessa seitsemän prosenttia. Nyt etsitään sopua Etelä-Suomen metsistä, joista on suojeltu prosentti.
   Panelisteilta kiskottiin väen väkisin suojelumääristä kommentit, joiden mukaan esimerkiksi Paperiliitto suojelisi Etelä-Suomen metsistä 1-1,5 prosenttia, Suomen WWF 5 prosenttia, ympäristöministeriö kantaa ottamatta 0,1-10 prosenttia, MTK:n metsävaltuuskunta ei yhtään lisää, metsäteollisuus vain siellä, missä on kiistattomia luontoarvoja sitomatta suojelua prosentteihin. Ministerin ominaisuudessa paneeliin kutsuttu pankinjohtaja Raimo Tammilehto myönsi, että on heikkona hetkenä luvannut suojella muutaman hehtaarin.
   Tammilehto katsoo, että metsänomistajien myönteisyyttä suojella metsiä on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta ja kohtuullisten korvausten tuella. Hän ehdotti, että voisi kehittää myös esimerkiksi luonnonarvokauppaa tai tarjouskilpailuja.
   Tammilehto sanoo metsänsuojelun filosofiaa pohdittuaan pitävänsä järkevänä lähteä talousmetsistä: niissäkin voi tehdä paljon nykyistä enemmän. Samalla hän avaisi kansallispuistoja nykyistä enemmän ihmisten käyttöön. Muualla maailmassa suojelukohteet eivät ole yhtä jyrkästi suljettuja kuin meillä.
   Edelleen Tammilehto kysyy, mikä olisi metsien suojelun hintalappu. Osuuspankin Metsäraha-lehden haastattelussa hän toteaa, että suursuojelulla on kookas hintalappu ja se heijastuu kansantalouteen ja sitä kautta yksityisiin ihmisiin.
   Ympäristöministeriön kansliapäällikön Sirkka Hautojärven johtama 31 jäsenen Metso-toimikunta jättänee kesäkuun lopulla kiinnostuksella odotetun ehdotuksensa metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsi- ja Lapin läänin lounaisosissa. WWF:n metsäpäällikkö Harri Karjalainen sanoi, että myös WWF on mukana sopimusta allekirjoittamassa.
   Tammilehto hyödynsi toimikunnan nimeä toiseen asiaan: metsokannan elvyttämiseksi pitäisi Metsähallituksen ja muiden alan organisaatioiden laatia kehittämisohjelma.
   MTK:n Olavi Peltola ehdotti aikalisää: katsotaan, mitä saadaan aikaan nykyisillä varoilla ja mietitään jatkoa sen jälkeen. Peltola muistutti suojelun yhteydessä yksityisen ihmisen tuntemuksista ja toimeentulosta - ja harmaista alueista, joilla suojelualueen ja talousmetsän raja-alueella supistetaan metsätalouden toimia. Näitä "kettinkimetsiä" ei saisi Peltolan mielestä synnyttää.
   Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki on huolissaan raaka-aineen saannista teollisuudelle. Hän muistuttaa Metlan laskeneen, että prosenttiyksikön lisääminen metsien suojelualaan tietäisi yksin metsätaloudelle 340 miljoonan euron kustannuksia.
   Lähteenmäki ehdottaa harkittavaksi, voisiko uusien metsänhoitotapojen ja sertifioinnin ansiosta palauttaa isoja suojelualueita tai niiden osia taloudelliseen käyttöön ilman, että monimuotoisuus vaarantuisi - jos kohta pienimuotoisia kohteita voisi olla toiseenkin suuntaan.

Lähivakuutuksen Kainulainen:
Alennuskisasta palvelukisaan
Lähivakuutusryhmä on saanut kiitosta paikallisesta palvelukyvystään, mutta haluaa lisätä henkilökohtaista asiakaspalvelua. Toimintoja ja palvelua siirretään edelleen lähemmäs asiakasta, se on myös ryhmän kilpailuetu.
   Näin lupaa Lähivakuutus-yhtiön toimitusjohtaja Harri Kainulainen. Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön yhtiökokouksessa Kainulainen peräsi vakuutusalalle palvelukilpailua epäterveen hintakilpailun sijaan. Erityisesti vahinkovakuutusta alihinnoitellaan kun sen sijaan pitäisi palkita pitkäaikaisia ja hyviä vakuutuksenottajia.
   Lähivakuutus ja Osuuspankkiryhmä tekivät yhteistyösopimuksen viime vuoden lopulla. Yhtiökokouspuheessa Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan toimitusjohtaja Reijo Karhinen käsitteli muun muassa tätä kumppanuutta. Hänestä se voi kantaa, sillä osapuolilla on samankaltainen rakenne, toimintafilosofia ja eettiset periaatteet. Osuuspankit tarjoavat henkilöasiakkailleen kattavan valikoiman Lähivakuutuksen vahinkovakuutuksia - Karhisen mukaan eräänlaisia lisäarvopalveluita.
   "Op-ryhmän oma liiketoimintastrategia on varsin kasvuhakuinen, ja tällä yhteistyöllä kannustamme myös Lähivakuutusta kasvuun", Karhinen sanoi.
Salo-Lohjalle
Vuoden lvy-titteli

Lähivakuutusryhmä julkistaa yhtiökokouksessaan Vuoden Lähivakuutusyhdistyksen -kunniamaininnan saavan yhdistyksen. Tänä vuonna sen sai Lähivakuutusyhdistys Salo-Lohja. Valintaperusteet ovat ryhmän linjan mukainen ja menestyksellinen liiketoiminta.
   Myös luottamusjohtoa valittiin. Lähivakuutus-yhtiön ja Lähivakuutus-ryhmän Keskusliiton valtuuskuntaan  valittiin uusina jäseninä Arja Koskenlahti Saarijärveltä ja Juha Saikkonen Tohmajärveltä, Vaula Samola Orimattilasta valintahetkestä lähtien vuoden 2005 loppuun ja Reijo Karhinen vuoden 2004 loppuun asti.

Valion Venäjän-järjestely meni hyvin
Valion tammi-huhtikuun tulos ennen satunnaisia eria oli 12 miljoonaa euroa, mikä on kaksinverroin viime vuoden vastaavan ajan tulos. Kaikkien tuoteryhmien myynti lisääntyi.
   Valion liikevaihto nousi 12 prosenttia, ulkomailla 24 ja kotimaassa 8 prosenttia, mutta se sisältää kolmanneksen maitojauheen myyntiä interventiovarastoon.
   Valion ulkomaan liikevaihto kasvoi 24 prosenttia. Sitä edisti pitkälti Venäjän myynnin paraneminen. Valio siirtyi Venäjän viennissä oman maahantuotajan järjestelmään: vuoden alusta lähtien Valion tytäryhtiö myy tuotteet suoraan vähittäiskaupalle tai jakelijoille hoidettuaan ensin itse kuljetukset ja tullaukset. Järjestelyn muutos onnistui hyvin.
   Osuuskunnat toimittivat maitoa Valiolle 5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 tammi-huhtikuussa. Hankintaosuus nousi 78:sta 80:een prosenttiin.
   Valion henkilökunta lisääntyi hieman ja oli nyt 4217.

Atria Conceptin johto vaihtuu
Atria Concept AB:n hallitus on nimittänyt yhtiölle uuden toimitusjohtajan. Elokuun 2002 alusta lähtien yhtiötä luotsaa Björn Malmström. Nykyinen toimitusjohtaja Arne Lindström on yhtiössä enää siihen saakka.
   Malmströmin on aiemmin toiminut Max Hamburgerrestauranger AB:n toimitusjohtajana Ruotsissa.
   Atria Concept kuuluu ruotsalaiseen Lithells-konserniin, joka on Atrian omistuksessa.

Yhtä & toista
- Pellervo-Seuran Uusosuustoiminnan edistäminen –projektissa on aloittanut projektiassistenttina valtiotieteen maisteri Juhani Lehto (kuva) kesäkuun alusta lähtien. Projektin päällikkönä toimii Hanna-Leena Asunta.

- Kodin Pellervon juhannusnumero sisältää paljon perinteeseen liittyvää lukemista ja katsomista.

- Osuustoiminta-lehden kesäkuun numero ilmestyy ensi viikon alussa. Teemana on Pellervon Päivä 2002.


Juhani Lehto
©M. Nummi
- Sähköinen henkilötunniste tulee Osuuspankkiryhmän pankkikorttiin. Osuuspankkiryhmä sopi asiasta Väestörekisterikeskuksen kanssa. Tunniste on sama kuin sähköisessä henkilökortissa. Osuuspankin asiakas voi saada ominaisuuden sirulliseen pankkikorttiinsa vuodenvaihteessa.
   HST-kortti on noin 13 000:llä suomalaisella. Kortin avulla henkilö  tunnistetaan sähköisesti Internetissä.

 

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset