|
|
Osuuspankkikeskus
täpärästi toiseksi
PTT ennusti parhaiten
Pellervon
taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n talouden kehityksestä tekemät
ennusteet osuivat lähimmäs toteutunutta BKT:n kasvua, viennin,
tuonnin ja investointien kehitystä 2000 ja 2001 alussa.
Tästä hyvästä PTT sai kristallipallon
taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä 5. kesäkuuta.
Yhdeksän talousennustajaa laittoi järjestyksen Jyväskylän
yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen.
Edellisen kerran kristallipallon voitti
Osuuspankkikeskus, joka nyt tuli toiseksi. Suomen Pankin ja Nordean
ennustukset olivat eniten pielessä.
Pehkosen mukaan voiton ratkaisi PTT:n varovainen
pessimismi. Kaikki olivat kuitenkin tavanomaista enemmän
väärässä, sillä noin kolmen prosentin kasvun ennustusten sijaan
BKT kasvoi vain 0,7 prosenttia.
Tervolan OP Pellervon uusin jäsen
Tervolan Osuuspankki on liittynyt Pellervo-Seuran
jäseneksi. Pellervon johtokunta hyväksyi pankinjäsenhakemuksen 7.
kesäkuuta.
Tervolan Osuuspankin hallintoneuvostoa johtaa Anja Ylimaunu,
johtokuntaa Heikki Oja, toimitusjohtaja on Esa Vaarala.
Paul
Evans suosittaa rekisteröimään verkkotunnuksia
dot.Coop yhteinen brandi osuuskunnille |
Osuuskunnat
ovat voineet rekisteröidä .coop-verkkotunnuksia kevättalvesta 2002 lähtien.
dotCoop-tunnuksen markkinointia edistävä britti Paul Evans
kertoo, että maailmalla on jo kaikkiaan noin 9000 rekisteröityä .coop-tunnusta.
Yleensä yritykset rekisteröivät tunnuksen yrityksen nimelle, mutta yhtä
hyvin sopivat oman brandin, tuotteen tai toimialan nimi - kunhan se selvästi
liittyy yrityksen toimintaan.
Evansin mukaan yrityksen kannattaa jättää voimaan entiset
Internetissä käytetyt tunnukset, joihin asiakkaat ja yleisö ovat tottuneet.
"Ja kävijöitä yrityksen sivuille tulee
|
Paul
Evans edistää .coop-domainin käyttöä ja vieraili Suomessa
keskiviikkona 5. kesäkuuta. ©Markku Nummi |
yhteensä enemmän jos
käytössä on useita tunnuksia", Evans huomauttaa. Ennätys lienee
eräällä amerikkalaisella yrityksellä, jolla on noin sata tunnusta.
Evans perustelee .coop-tunnusten rekisteröintejä silläkin, että
se antaa osuuskuntien toiminnasta nykyaikaisen ja dynaamisen markkinointikuvan.
Näin myös eri puolilla maailmaa toimivat osuuskunnat löytävät toisensa
nykyistä helpommin, mikä edistää yhteistyötä.
Maailmalla on myös syntynyt tai syntymässä osuustoiminnan
yhteisiä kansallisia verkkoportteja - tällainen kehitys on tosin vasta
aluillaan.
Pellervo-Seura on lupautunut toimimaan tarvittaessa verification
partenrina eli todentamisosapuolena, mikäli nimen rekisteröinnin yhteydessä
rekisteröijä pyytää lisätietoja. Lisätietoja saa Markku Nummelta, puh.
(09) 4767 5558, markku.nummi@pellervo.fi.
|
Järvi-Suomen
Portti syntyy
Vuoden
2003 alusta lähtien aloittaa toimintansa Järvi-Suomen Portti
Osuuskunta Mikkelissä. Osuusteurastamo Karjaportin uusi
edustajisto päätti heti ensimmäiseksi muuttaa yrityksensä
nimen - hanke on tosin ollut vireillä pitkään.
Karjaportti perustettiin nimellä Mikkelin
karjanmyyntiosuuskunta vuonna 1914, siitä tuli Suur-Savon
Osuusteurastamo 1939 ja Osuusteurastamo Karjaportti vuonna 1949.
Nimi on peräisin Viipurin Karjaportinkadusta.
Henkilövalintojakin tehtiin: Portin
hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä Väinö
Viljakainen Virtasalmelta ja Timo Kallio Virolahdelta.
Toimitusjohtaja Pekka Kaikkosella oli hyvää
kertomista Portin alkuvuoden tuloksesta. Liikevaihto kasvoi yli
viisi prosenttia tammi-huhtikuussa, ja tulos ylittää selvästi
viime vuoden tuloksen tuolta ajalta. Liha- ja valmistemyynti on
lisääntynyt yli kymmenen prosenttia.
|
Antti
Tanskanen varoitteli OP-ryhmän Metsäpäivässä:
USA:n talouden nousu epävarmaa
|
Osuuspankkiryhmän
pääjohtajan Antti Tanskasen mukaan Yhdysvaltojen taloudella ei ole
edellytyksiä selvään nousuun.
USA:n edellisen kasvun aika perustui velkavetoisuuteen, ja
Tanskanen muistuttaa, että taantuman taustoja kotitalouden velkaantuneisuutta
ja kasvava ulkomainen velka ovat olemassa.
Tanskanen sanoi, että USA pyrkiikin kasvuun ikään kuin
oikotietä.
Asialla on merkitystä muun muassa suomalaiselle
metsäteollisuudelle,
|
Paneelissa
Ilkka Heikkinen, Harri Karjalainen, Jarmo Lähteenmäki,
Olavi Peltola, Raimo Tammilehto ja Hannu Valtanen. Kuva
Sami Helenius
|
sillä Tanskasen sanojen mukaan metsäala ei pääse
karkuun USA:n talouden käänteitä.
Tanskanen esiintyi Osuuspankkiryhmän juhlavuoden Metsäpäivässä Tampereella.
Tanskanen veti johtopäätöksiä reaktioista Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain keskuspankki ei ole nostanut ohjauskorkoa, minkä se olisi
Tanskasen mukaan tehnyt, jos olisi varma talouden noususta.
Monet analyytikot ja talouden ennustelaitokset ovat nähneet nousun
merkkejä Yhdysvaltain taloudessa. Pääjohtaja Tanskanen kallistui sille
kannalle, että pääjohtaja Alan Greenspanin varovaisuus rahapolitiikassa on
perusteltua.
Puun
jatkojalostajat arvostelivat raakapuun hintaa, ja kaikkia
askarruttaa verotuksen siirtymäkauden päättyminen
vuonna 2005. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha
Rantanen Ahlström Oyj:stä kehotti valtiovaltaa
käyttämään kaikki keinonsa, jotta metsätalous ja
-teollisuus pysyisivät elinvoimaisina. Rantanen arvioi
puun myynnin laskevan tasolle ennen veromuutosta 2005 ja
senkin alle, mikäli suojelu lisääntyy.
Esko Kiviranta MTK:sta katsoi,
että puun markkinatilanne riippuu muista tekijöistä kuin verotuksesta.
Suojelua
lisää
tai sitten ei
Metsäpäivän paneelin aineena oli metsien suojelu. Suojeltua
metsää on Suomessa seitsemän prosenttia. Nyt etsitään sopua Etelä-Suomen
metsistä, joista on suojeltu prosentti.
Panelisteilta kiskottiin väen väkisin suojelumääristä
kommentit, joiden mukaan esimerkiksi Paperiliitto suojelisi Etelä-Suomen
metsistä 1-1,5 prosenttia, Suomen WWF 5 prosenttia, ympäristöministeriö
kantaa ottamatta 0,1-10 prosenttia, MTK:n metsävaltuuskunta ei yhtään
lisää, metsäteollisuus vain siellä, missä on kiistattomia luontoarvoja
sitomatta suojelua prosentteihin. Ministerin ominaisuudessa paneeliin kutsuttu
pankinjohtaja Raimo Tammilehto myönsi, että on heikkona hetkenä
luvannut suojella muutaman hehtaarin.
Tammilehto katsoo, että metsänomistajien myönteisyyttä suojella
metsiä on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta ja kohtuullisten korvausten
tuella. Hän ehdotti, että voisi kehittää myös esimerkiksi
luonnonarvokauppaa tai tarjouskilpailuja.
Tammilehto sanoo metsänsuojelun filosofiaa pohdittuaan
pitävänsä järkevänä lähteä talousmetsistä: niissäkin voi tehdä paljon
nykyistä enemmän. Samalla hän avaisi kansallispuistoja nykyistä enemmän
ihmisten käyttöön. Muualla maailmassa suojelukohteet eivät ole yhtä
jyrkästi suljettuja kuin meillä.
Edelleen Tammilehto kysyy, mikä olisi metsien suojelun hintalappu.
Osuuspankin Metsäraha-lehden haastattelussa hän toteaa, että suursuojelulla
on kookas hintalappu ja se heijastuu kansantalouteen ja sitä kautta yksityisiin
ihmisiin.
Ympäristöministeriön kansliapäällikön Sirkka Hautojärven
johtama 31 jäsenen Metso-toimikunta jättänee kesäkuun lopulla
kiinnostuksella odotetun ehdotuksensa metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi
Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsi- ja Lapin läänin lounaisosissa. WWF:n
metsäpäällikkö Harri Karjalainen sanoi, että myös WWF on mukana
sopimusta allekirjoittamassa.
Tammilehto hyödynsi toimikunnan nimeä toiseen asiaan: metsokannan
elvyttämiseksi pitäisi Metsähallituksen ja muiden alan organisaatioiden
laatia kehittämisohjelma.
MTK:n Olavi Peltola ehdotti aikalisää: katsotaan, mitä
saadaan aikaan nykyisillä varoilla ja mietitään jatkoa sen jälkeen. Peltola
muistutti suojelun yhteydessä yksityisen ihmisen tuntemuksista ja
toimeentulosta - ja harmaista alueista, joilla suojelualueen ja talousmetsän
raja-alueella supistetaan metsätalouden toimia. Näitä
"kettinkimetsiä" ei saisi Peltolan mielestä synnyttää.
Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki on huolissaan
raaka-aineen saannista teollisuudelle. Hän muistuttaa Metlan laskeneen, että
prosenttiyksikön lisääminen metsien suojelualaan tietäisi yksin
metsätaloudelle 340 miljoonan euron kustannuksia.
Lähteenmäki ehdottaa harkittavaksi, voisiko uusien
metsänhoitotapojen ja sertifioinnin ansiosta palauttaa isoja suojelualueita tai
niiden osia taloudelliseen käyttöön ilman, että monimuotoisuus vaarantuisi -
jos kohta pienimuotoisia kohteita voisi olla toiseenkin suuntaan.
|
Lähivakuutuksen
Kainulainen:
Alennuskisasta
palvelukisaan
Lähivakuutusryhmä on saanut kiitosta paikallisesta
palvelukyvystään, mutta haluaa lisätä henkilökohtaista
asiakaspalvelua. Toimintoja ja palvelua siirretään edelleen
lähemmäs asiakasta, se on myös ryhmän kilpailuetu.
Näin lupaa Lähivakuutus-yhtiön toimitusjohtaja Harri
Kainulainen. Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön
yhtiökokouksessa Kainulainen peräsi vakuutusalalle
palvelukilpailua epäterveen hintakilpailun sijaan. Erityisesti
vahinkovakuutusta alihinnoitellaan kun sen sijaan pitäisi
palkita pitkäaikaisia ja hyviä vakuutuksenottajia.
Lähivakuutus ja Osuuspankkiryhmä tekivät
yhteistyösopimuksen viime vuoden lopulla. Yhtiökokouspuheessa
Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan toimitusjohtaja Reijo
Karhinen käsitteli muun muassa tätä kumppanuutta.
Hänestä se voi kantaa, sillä osapuolilla on samankaltainen
rakenne, toimintafilosofia ja eettiset periaatteet. Osuuspankit
tarjoavat henkilöasiakkailleen kattavan valikoiman
Lähivakuutuksen vahinkovakuutuksia - Karhisen mukaan
eräänlaisia lisäarvopalveluita.
"Op-ryhmän oma liiketoimintastrategia on
varsin kasvuhakuinen, ja tällä yhteistyöllä kannustamme
myös Lähivakuutusta kasvuun", Karhinen sanoi.
Salo-Lohjalle
Vuoden lvy-titteli
Lähivakuutusryhmä julkistaa yhtiökokouksessaan Vuoden
Lähivakuutusyhdistyksen -kunniamaininnan saavan yhdistyksen.
Tänä vuonna sen sai Lähivakuutusyhdistys Salo-Lohja.
Valintaperusteet ovat ryhmän linjan mukainen ja
menestyksellinen liiketoiminta.
Myös luottamusjohtoa valittiin.
Lähivakuutus-yhtiön ja Lähivakuutus-ryhmän Keskusliiton
valtuuskuntaan valittiin uusina jäseninä Arja
Koskenlahti Saarijärveltä ja Juha Saikkonen
Tohmajärveltä, Vaula Samola Orimattilasta
valintahetkestä lähtien vuoden 2005 loppuun ja Reijo
Karhinen vuoden 2004 loppuun asti.
Valion Venäjän-järjestely meni hyvin
Valion tammi-huhtikuun tulos ennen satunnaisia eria oli
12 miljoonaa euroa, mikä on kaksinverroin viime vuoden
vastaavan ajan tulos. Kaikkien tuoteryhmien myynti lisääntyi.
Valion liikevaihto nousi 12 prosenttia, ulkomailla
24 ja kotimaassa 8 prosenttia, mutta se sisältää kolmanneksen
maitojauheen myyntiä interventiovarastoon.
Valion ulkomaan liikevaihto kasvoi 24 prosenttia.
Sitä edisti pitkälti Venäjän myynnin paraneminen. Valio
siirtyi Venäjän viennissä oman maahantuotajan
järjestelmään: vuoden alusta lähtien Valion tytäryhtiö myy
tuotteet suoraan vähittäiskaupalle tai jakelijoille
hoidettuaan ensin itse kuljetukset ja tullaukset. Järjestelyn
muutos onnistui hyvin.
Osuuskunnat toimittivat maitoa Valiolle 5
prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 tammi-huhtikuussa.
Hankintaosuus nousi 78:sta 80:een prosenttiin.
Valion henkilökunta lisääntyi hieman ja oli nyt
4217.
Atria Conceptin johto vaihtuu
Atria Concept AB:n hallitus on nimittänyt yhtiölle
uuden toimitusjohtajan. Elokuun 2002 alusta lähtien yhtiötä
luotsaa Björn Malmström. Nykyinen toimitusjohtaja
Arne Lindström on yhtiössä enää siihen saakka.
Malmströmin on aiemmin toiminut Max Hamburgerrestauranger AB:n
toimitusjohtajana Ruotsissa.
Atria Concept kuuluu ruotsalaiseen
Lithells-konserniin, joka on Atrian omistuksessa.
Yhtä
& toista
- Pellervo-Seuran Uusosuustoiminnan edistäminen –projektissa
on aloittanut projektiassistenttina valtiotieteen maisteri Juhani
Lehto (kuva) kesäkuun alusta lähtien. Projektin
päällikkönä toimii Hanna-Leena
Asunta.
- Kodin Pellervon juhannusnumero
sisältää paljon perinteeseen liittyvää lukemista ja
katsomista.
- Osuustoiminta-lehden
kesäkuun numero ilmestyy ensi viikon alussa. Teemana on
Pellervon Päivä 2002.
|
Juhani
Lehto
©M. Nummi
|
-
Sähköinen henkilötunniste tulee Osuuspankkiryhmän
pankkikorttiin. Osuuspankkiryhmä sopi asiasta
Väestörekisterikeskuksen kanssa. Tunniste on
sama kuin sähköisessä henkilökortissa. Osuuspankin asiakas
voi saada ominaisuuden sirulliseen pankkikorttiinsa
vuodenvaihteessa.
HST-kortti on
noin 13 000:llä suomalaisella. Kortin avulla henkilö
tunnistetaan sähköisesti Internetissä.
|
|
|
|
Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset
|
|
|