Teemu Pakarinen
Tekaistu
asiakirja Metsäliiton
Venäjän-puukauppajutun pohjana
Metsäliitto-Yhtymä on selvittänyt Helsingin Sanomien julkaiseman
Venäjän-puukauppaa käsitelleen uutisen taustoja. Jutun lähteeksi
on Metsäliiton mukaan paljastunut tekaistu asiakirja, jota ei ole laadittu, päivätty
eikä lähetetty Pietarin syyttäjänvirastosta.
HS kertoi 13. kesäkuuta, että Venäjän syyttäjäviranomaiset
epäilevät Metsäliittoa puun salakuljetuksesta ja tullilain
rikkomisesta. Jutussa epäiltiin myös, että osa laskuista olisi
maksettu venäläisten puutavarayhtiöiden johtajien
henkilökohtaisille tileille ulkomaille. Metsäliitto kiisti kaikki
syytökset jyrkästi heti tuoreeltaan.
Metsäliiton kertoo uusimmat tiedot kotisivuillaan
ja ne perustuvat Venäjän duuman
Suomi-ryhmän neuvoksen Aleksandr Belovin ja apulaissyyttäjä
Aleksandr Viktorovitsh Zaitsevin keskusteluun. Zaitsevin mukaan hän
ei ole koskaan tutkinut tai käsitellyt metsäasioihin liittyviä
kysymyksiä. Lisäksi HS:n käyttämässä asiakirjassa oli
virheelliset syyttäjälaitoksen tunnukset ja Zaitseville väärät
yhteystiedot. Kirjeen kirjoittaja ei myöskään ollut kyennyt
tekemään eroa Metsäteollisuus ry:n ja Metsäliitto-Yhtymän
välille.
Zaitsevin mukaan Pietarin syyttäjälaitos tutkii, mistä tekaistu
kirje on päässyt Suomeen ja ketkä ovat operaation takana.
Valion toimitusjohtaja Kuusela eroaa
Valio
Oy:n toimitusjohtaja Olavi Kuusela eroaa tehtävästään. Ero
astuu voimaan tänään 17. kesäkuuta, ja Valion vt.
toimitusjohtajaksi on valittu hallintojohtaja Heikki Halkilahti.
Kuuselan irtisanoutumisen syynä ovat näkemyserot Valion
hallituksen kanssa yhtiön strategian toteuttamisesta ja siitä
johtuva luottamuspula toimitusjohtajan, hallituksen ja
hallintoneuvoston välillä. Kauppalehden mukaan erimielisyyden
taustalla on omistajien ja toimitusjohtajan välinen kiista Valion
oman jakelun järjestämisestä. Kuusela olisi halunnut luopua omasta
jakelusta.
Kuusela siirtyi Valioon SOK:sta vajaat neljä vuotta
sitten. Valion hallintoneuvosto kokoontuu juhannuksen jälkeen,
jolloin se vapauttaa virallisesti Kuuselan tehtävästään ja päättää
jatkotoimista.
Opas
kotieläinten terveydenhoitoon
Nauta- ja sikatilojen terveydenhuoltotyön avuksi on ilmestynyt
opas. Sen tarkoituksena on edistää eläinten terveyttä ja
hyvinvointia sekä maatiloilla tehtävää terveydenhuollon
kehittämistyötä. Opas ilmestyy ProAgria Maaseutukeskusten liiton ja
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n julkaisemassa Tieto
tuottamaan -sarjassa.
Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvä
eläintautitilanne. "Hyvä tilanne ei kuitenkaan ole itsestään
selvyys, vaan sen eteen on jatkuvasti tehtävä töitä. Hyvinvoivat
ja terveet eläimet ovat perusta tuotannon kannattavuudelle",
sanoo kehityspäällikkö Kyllikki Lampinen ProAgria Maaseutukeskusten
liitosta.
Opas tarjoaa työkaluja tämän työn tekemiseen. Tavoitteena on
päästä sairaanhoidosta terveydenhuoltoon ja sen aktiiviseen
kehittämiseen. Opas auttaa myös tilakohtaisen
terveydenhuoltosuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmaa tehtäessä
käydään läpi eläinten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät,
terveyden nykytila, tilan terveydenhuoltotyön tavoitteet ja
toimenpide-ehdotukset.
Kirjaan on lisäksi koottu Kansallisen Eläinten Terveydenhuolto
-ohjausryhmän toukokuussa hyväksymät kansalliset tavoitteet ja
tasot nautojen ja sikojen terveydenhuollolle.
Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto-opasta voi ostaa kirjakaupoista
ja ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria
Maaseutukeskusten liitosta, puh. (09) 4174 0441 tai faksilla (09) 4174
0400 tai sähköpostilla myynti@maaseutukeskus.fi.
Agrimarket
ja MTT yhteistyöhön
Agrimarket-ketju ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla pyritään parantamaan
tiedonkulkua käytännön viljelijöiden ja tutkimuksen välillä.
Sopimuksen tarkoituksena on parantaa maatiloilla tapahtuvaa
tutkimustulosten hyödyntämistä sekä kanavoida viljelijöiden
palaute tutkimuksen käyttöön. MTT:n tutkijoita osallistuu vastedes
Agrimarket-ketjun valmennuksiin ja asiakastilaisuuksiin. Agrimarketin
asiakkaille ja myyntihenkilöstölle järjestetään puolestaan
tutustumiskäyntejä MTK:n tutkimuskohteissa. Tiedonvälitystä
maatiloille vahvistetaan julkaisuyhteistyöllä.
MTT pitää tärkeänä tutkimustulosten hyödyntämistä nykyistä
laajemmin. Se pystyy tarjoamaan tutkimustietoa tilan tuotannon
järjestämiseen ja ohjaamiseen, teknologisiin ratkaisuihin ja
talouden suunnitteluun.
Agrimarket-ketju puolestaan työskentelee lähellä viljelijää ja
voi toimillaan vaikuttaa heidän ammatilliseen menestymiseensä.
Maatalouskaupan kautta Agrimarket-ketju tarjoaa väylän tiedon ja
teknologian siirtoon maatiloille, toisaalta se pystyy välittämään
viljelijöiltä saamansa palautteen tutkimuksen käyttöön.
EU
vauhdittaa jo maatalous-
kauppaa Baltiassa
Suomenkin maatalouskaupan markkinoita monet vuodet tasapäisesti
jakaneet Hankkija-Maatalous Oy ja Keskon maatalous- ja konetoiminnot
ovat rynnistämässä kilpaa myös Virossa ja Latviassa. Kesko meni
normaalia reittiä Viron kautta Latviaan, kun Hankkija-Maatalous on
koukannut Latvian kautta Viroon. Sen Viron parhaiden viljelymaiden
keskellä sijaitseva Paiden toimipiste täyttää näinä aikoina
vuoden. Molempien päämääränä on rakentaa hyvin toimiva myynti-,
huolto- ja välitysverkosto, ennen kuin saksalaiset ja tanskalaiset
kilpailijat heräävät kunnolla. Töitä on tehty paitsi
toimipisteverkoston rakentamisessa myös Suomen edustuksia
mahdollisimman pitkälle vastaavien merkkiedustusten haalimisessa. Ne
kun olivat jo suureksi osin muiden varaamia.
Virosta ja Latviasta tulee EU:n jäseniä ensi vappuna, mikäli
kansa äänestää syksyllä ratkaisun puolesta. Maiden hallitukset
tekevät kaikkensa myönteisille päätöksille. EU on antanut jo
molemmille maille huomattavaa sapard-tukea, jolla maatalouden
rakenteita on kohennettu. Keskeisistä koneista ja laitteista EU
maksaa puolet. EU-taivas on siten jo avattu viljelijöille, raekuurot
tulevat myöhemmin jäsenyyden myötä, kun tilojen valvonta ja
varsinaisten EU-tukien edellyttämä paperisota on omaksuttava
normaalein jäsenyysmenettelyin.
-Sapard-raha on pannut vauhtia konekannan uusimiseen. Täällä
Virossa viimeksi kuivureiden hyväksyminen tuen piiriin teki heti
piikin kysyntään, kertoo johtaja Jouko Nuolivirta
Hankkija-Maatalouden Baltian tytäryhtiöstä Agribalt Oy:stä.
Tuen myötä viljelijät ovat innostuneet ostamaan koneita
välillä niin paljon, että toimituksia on jouduttu odottamaan. Koko
maatalouskaupan kasvu on noin 30 % vuositasolla, ja vauhdin
ennakoidaan jatkuvan EU-jäsenyyksien alkaessa. Investoitavaa
riittää ja tukien lisäksi oman rahoituksen saannin helpottuminen
pitää kaupankäynnin lähivuodet vireässä kasvussa.
"Oikeita" osuuskuntia maaseudulle
Baltian maiden asukkaat saivat neuvostotyyppisistä osuuskunnista
eli kolhooseista tarpeekseen. Uutta, länsimaisin periaattein toimivaa
osuustoimintaa on kuitenkin tullut maaseudulle. Esim. Latviassa
maatalouden neuvontakeskuksessa neuvotaan myös uusien osuuskuntien
perustamisessa.
"Peltopotentiaalia täällä riittää. Hehtaareita on kolmessa
Baltian maassa yhteensä kolminkertaisesti Suomeen verrattuna.
Maakiintiöt tulevat rajoittamaan elintarviketuotantoa enemmän tai
vähemmän tuotantosuunnasta riippuen, mutta esim. öljykasvien
viljelyä teknisiin tarkoituksiin ei rajoita kuin markkinoiden veto",
toteavat suomalaisen maatalouskaupan edustajat.
Baltian paras peltoalue, tasainen lakeus, on sekä pituudeltaan
että leveydeltään noin 150 km, pääosin Latviassa mutta ulottuu
myös Liettuan puolelle. Se odottaa vain uusia mahdollisuuksia.
Myös Pietari on tulossa uudelleen kannattavaksi markkinaksi.
Venäläiset ovat rankaisseet itsenäistymisestä kaksinkertaisilla
tulleilla, mutta EU-jäsenyyksien myötä niiden on poistuttava.
Antti Mustonen
M-real
uudisti organisaatiotaan
M-real uudistaa organisaatiotaan. Yhtiön hallitus päätti
muutoksista torstaina, ja ne astuivat voimaan heti perjantaina. Uusi
organisaatio koostuu Markkinoinnista ja myynnistä sekä Tuotannosta
ja resurssitoiminnoista sekä näitä tukevista konsernitoiminnoista.
Markkinoinnin ja myynnin johtoon nimitettiin varatoimitusjohtaja
Veli-Matti Mynttinen. Tuotanto ja resurssitoimintojen johdossa jatkaa
varatoimitusjohtaja Aarre Metsävirta. Hänet nimitettiin myös
toimitusjohtajan sijaiseksi.
Talous- ja rahoitusjohtajaksi nimitettiin Heikki Saarinen. Hän on
aikaisemmin toiminut Metsä Financen toimitusjohtajana.
Konsernistrategia-toimintoa johtaa oman toimensa ohella liiketoiminnan
kehitysjohtaja Matti Mörsky. Henkilöstöjohtaja Ari Himma
nimitettiin Konsernipalvelut-toiminnon johtajaksi. Seppo Tuomola ja
Nina Kuulusa jatkavat lakiasioiden johtajina.
LSO-osuuskunta
90 vuotta
Tehokas lihaketju pysyy markkinoilla
EU:n maatalousuudistus, syksyllä jatkuvat WTO-neuvottelut sekä
kaupan kiristyvä kilpailu puhuttivat LSO-osuuskunnan
90-vuotisjuhlassa tiistaina Turussa.
Vuosikymmenten saatossa uhkia on voitettu ja niitä on yhä
näkyvissä, mutta osuuskunnan perusajatus on pysynyt.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Laurila totesi, että
osuuskuntaa perustettaessa tavoitteena oli organisoida jäsenten
tuottaman lihan markkinointi kilpailukykyiseen hintaan ja kehittää
tuottajien tieto-taitoa.
"Tämä toiminta-ajatus on edelleen toimiva ja kestävä.
Menestyminen edellyttää, että kehitämme LSO/HK:laisen lihaketjun
tehokkaaksi ja toimivaksi."
Laurilan mielestä ketjun toimintaa on tarkasteltava myös niiden
osalta, jotka tuottavat tuotantopanoksia lihantuottajille. Esimerkiksi
rehukustannus ei ole Suomessa kilpailukykyinen verrattuna Tanskaan,
Ruotsiin tai Baltian maihin.
Laurilan mukaan lihan hankinnassa ja jalostuksessa tulee yhä
enemmän näkyviin ketjujen välinen kilpailu. "Kauppa on jo
ketjuuntunut ja tiivistää toimintaansa edelleen. Vastavuoroisesti
tarvitaan lihantuotanto- ja jalostusketju, joka pystyy kauppaa
palvelemaan. Vahvistamalla edelleen tuotannosta kauppaan ulottuvaa
ketjua voimme saada kilpailuedun, jota muilla ei vielä ole."
LSO-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto sanoi, että
suomalainen lihanjalostusketju on sopeutunut EU-aikaan esimerkiksi
ruotsalaista paremmin. Suomalaisten lihatalouden etuna on, ettei lihaa
myydä eteenpäin ensi sijassa ruhoina vaan se jalostetaan
kuluttajatuotteiksi.
"Olemme asettaneet tavoitteeksi, että tuotantoketjumme on
Euroopan paras ja hyvä ketjuohjaus antaa LSO/HK:laiselle
lihanjalostusketjulle mahdollisuuden menestyä myös tulevaisuudessa.
Edellytyksenä ovat kilpailukykyiset tuotteet ja tunnetut tuotemerkit
sekä suomalaisen kuluttajan luottamuslihanjalostusketjun
turvallisuuteen ja eettisyyteen", Aalto sanoi.
HK Ruokatalo Oy:n hallituksen ja Pellervo-Seuran johtokunnan
puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström muistutti EU:n
maatalousuudistuksen ja kansainvälistä kauppaa koskevien
WTO-neuvottelujen mahdollisesti tuomista uhkista eurooppalaisille
osuuskunnille. Pahimmillaan ne vähentäisivät lihantuotantoa ja
lisäisivät halvalla tuotetun raaka-aineen ja jalosteiden tuontia.
"Muodostamalla yhä suurempia, monikansallisia osuuskuntia
pystymme kilpailemaan suurten monikansallisten yritysten kanssa.
Toinen tie on puhutella kuluttajia vahvoilla tuotemerkeillä.
Tämäkään ei ole helppoa, mutta se on ainoa tapa pakottaa
keskittyvä kauppa käyttämään osuuskuntien tuotteita."
Hiltusesta
HOK-Elannon toimitusjohtaja
Vuoden
2004 alussa toimintansa aloittavan Helsingin Osuuskauppa Elannon
toimitusjohtajaksi on nimitetty odotetusti HOK:n nykyinen
toimitusjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen, 45 (kuva).
HOK-Elannon hallintoneuvosto valitsi osuuskunnalle toimitusjohtajan
ensimmäisessä kokouksessaan keskiviikkona. Nimityksen myötä
Hiltunen valittiin myös HOK-Elannon hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Veijo Lehto ja muita
jäseniä ovat sijoitusjohtaja Tuula Entelä, kauppaneuvos Tapio
Kiiskinen, toimitusjohtaja Kimmo Manni, valt. tri. Jukka Pekkarinen ja
talousjohtaja Leena Pelkonen.
Elannon ja HOK:n sulautuminen vaatii vielä kilpailuviranomaisten
hyväksynnän. Lupahakemus jätettiin Kilpailuvirastolle 4. kesäkuuta
ja päätöstä odotetaan aikaisintaan heinäkuussa.
Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalit järjestetään
postiäänestyksenä ensi syksynä. Ehdokasasettelu päättyy syyskuun
alussa ja varsinaiset vaalit ovat 1.-14. marraskuuta.
|