Teemu Pakarinen
Metsäliitto
suunnittelee osuus-
pääomien lisäämistä
Metsäliitto Osuuskunta on kasvattamassa osuuspääomiensa
määrää. Tällä tavalla halutaan vahvistaa Metsäliitto-Yhtymän
emoyrityksen omia pääomia vastaamaan nykyistä paremmin yhtymän
kasvua.
Osuuskunnan hallitus on päättänyt esittää 4. elokuuta
kokoontuvalle hallintoneuvostolle, että se aloittaisi toimet
osuuspääomien lisäämiseksi. Lisäys koostuisi esityksen mukaan
kolmesta osasta. Ensinnä jäsenten osuusmaksuvelvoitetta
korotettaisiin noin 30 prosenttia. Nykyinen velvoite on yhteensä 183
miljoonaa euroa eli keskimäärin 1400 euroa jäsentä kohti.
Metsäliitolla on lähes 130 000 jäsentä.
Toinen osa tähtää jäsenten sijoittamien lisäosuuspääomien
kasvattamiseen. Tällöin voitaisiin menetellä siten, että puukaupan
yhteydessä lisäosuuspääoman A-muotoon tehtävien sijoitusten
sääntöjen mukaista enimmäismäärää kasvatetaan 500 miljoonasta
700 miljoonaan euroon.
Kolmanneksi jäsenet voisivat halutessaan sijoittaa muitakin
varojaan lisäosuuspääoman B-muotoon. Tähän osuuskunnan säännöt
antavat jo nyt mahdollisuuden. Esityksen kaksi ensimmäistä osaa sen
sijaan vaativat sääntömuutoksia, joista päättää Metsäliitto
Osuuskunnan edustajisto.
Metsäliiton johtoryhmä
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on nimennyt Metsäliiton
johtoryhmän, joka valmistelee hallituksen päätettäväksi
puukaupallisia sekä holding-toimintaan liittyviä asioita.
Johtoryhmä päättää sellaisista operatiiviseen liiketoimintaan
liittyvistä asioista, joissa ei tarvita hallituksen päätöstä.
Johtoryhmään kuuluvat: Antti Oksanen (pj.), Hannu
Anttila, Eero Kytölä, Martin Lillandt, Markku Melkko ja
Arimo Uusitalo.
Johtoryhmän sihteeri on Esa Kaikkonen.
Lähivakuutus-ryhmä
mukaan
Kuntaliiton kasvatushankkeeseen
Lähivakuutus-ryhmä lähtee mukaan Suomen Kuntaliiton
käynnistämään Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen. Hankkeen
kautta Lähivakuutus haluaa tukea yhteiskunnan turvallisuusajattelun
kehittämistä.
Kasvatus tulevaisuuteen on Suomen Kuntaliiton viisivuotinen
kehityshanke, joka pyrkii vahvistamaan vanhemmuutta tukemalla
vanhempien kasvatustyötä. Hankkeeseen osallistuu kaikkiaan 25
pilottikuntaa eri puolilla Suomea.
Johtaja Hans Ranta-aho Lähivakuutuksesta kertoo, että
ennaltaehkäisevä turvallisuustyö on keskeinen osa
vahinkovakuutustoimintaa. "Lähivakuutus-ryhmä voi näin tukea
työtä, jonka yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten ongelmien
ennaltaehkäisy sekä turvallisuusajattelun kehittäminen."
Hanke perustuu Suomen Kuntaliiton lapsipoliittiseen ohjelmaan,
jonka taustalla on Laukaassa Keski-Suomessa toteutettu Yhdessä
elämään -kasvatusmalli. Se valittiin vuonna 1996 Euroopan parhaaksi
kasvatushankkeeksi.
Hankkeessa luodaan yhteisöllisiä kasvatuskäytäntöjä.
Esimerkiksi ilkivaltaa, näpistelyä ja kiusaamista pyritään
vähentämään luomalla moniammatillisia kasvatusverkostoja. Samalla
nuoria ja aikuisia kannustetaan päihteettömään ja huumeettomaan
vapaa-ajanviettoon. Pilottiprojekteissa korostetaan aikuisten ja
lasten yksinkertaisia yhdessäolomuotoja virike- ja elämystarjonnan
sijaan.
Kemira
GrowHow ja viljateollisuus suunnittelevat yhteistyötä
Kemira GrowHow ja viljateollisuus kaavailevat uudenlaista
yhteistyötä, kertoo Finfood-uutispalvelu. Yhteistyön tavoitteena on
laadukas ja entistä paremmin teollisuuden tarpeet tyydyttävä sato.
Johtaja Timo Kirjavainen Kemirasta sanoo Finfoodille, että asian
ympärillä on meneillään pari hanketta muttei halua vielä kertoa,
kenen kanssa yhteistyötä aiotaan tehdä.
Yhteistyökuvio alkaa siitä, että viljelijä syöttää
lohkotiedot tietokoneelle. Viljaa jalostava teollisuus puolestaan
ilmoittaa Kemiralle saman lohkon sadon analyysitiedot. Kemira kokoaa
tiedot yhteen. Näin tiedetään, mitä mahdollisia parannuksia
esimerkiksi lannoituksessa tai kasvinsuojelussa voidaan tehdä.
Kirjavaisen mukaan tavoitteena on yhdistää Kemiran oma osaaminen
ulkopuolisen tietotaidon kanssa, ja lisätä siten suomalaisen
elintarvikeketjun kilpailukykyä.
Kemira GrowHow on koonnut palvelunsa, tuotteensa ja osaamisensa ns.
kasvuohjelmiksi. Ohjelmat ovat eri viljelykasveille kehitettyjä
ratkaisuja ja viljelymenetelmiä. Niiden tavoitteena on sadon
optimointi ja käyttötarpeen mukaisen laadun varmistaminen.
Kasvuohjelmat sisältävät lannoituksen, kasvinsuojelun sekä
viljelyn suunnittelun ja kasvukauden aikaiset palvelut.
Kasvuohjelmaa testataan tänä kesänä käytännössä 61
maatilalla. Tiloilla järjestetään myös tapahtumia, joissa
kasvuohjelman tuloksista kerrotaan lähiseudun viljelijöille.
Laihian
POP-pankki laajeni Poriin
Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluva Laihian Osuuspankki on
avannut täyden palvelun konttorin Porissa. Yrjönkadulla
sijaitsevassa konttorissa työskentelee kolme henkilöä.
Konttorinjohtajana toimii Terttu Ketola.
POP-ryhmään kuuluu kaikkiaan 42 osuuspankkia, ja niillä on yli
140 toimipaikkaa. Jäseniä ryhmässä on noin 75 000 ja pankeilla
asiakkaita yli 280 000.
Olavi
Kuusela RavintoRaision johtoon
Valion toimitusjohtajan tehtävistä eronnut Olavi Kuusela on
nimitetty RavintoRaisio Oy:n toimitusjohtajaksi 1. syyskuuta alkaen.
Hänestä tulee myös Raisio Yhtymän johtoryhmän jäsen.
RavintoRaisio on Raisio Yhtymän tytäryhtiö. Sen nykyinen
toimitusjohtaja Urpo Pirilä hoitaa tehtävää elokuun loppuun, jonka
jälkeen hän jatkaa Raisiossa liiketoiminnan kehitystehtävissä.
Samassa yhteydessä Raision hankinta- ja logistiikkayksikkö
siirretään konserniesikunnasta osaksi RavintoRaisiota. Nykyisin
RavintoRaisio on yksikön suurin asiakas.
Agronomi Olavi Kuusela erosi Valion toimitusjohtajan tehtävistä
17. kesäkuuta hallinnon kanssa syntyneiden linjaerimielisyyksien
takia. Hän ehti johtaa Valiota vajaat neljä vuotta. Sitä ennen
Kuusela on toiminut mm. SOK:n käyttötavararyhmän johtajana sekä
Hankkija-Maatalouden ja Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan
toimitusjohtajana.
Valio
hyvämaineisin elintarvikevalmistaja
Valio säilytti ykköspaikkansa, kun kuluttajilta kysyttiin, mitä
elintarvikeyritystä he arvostavat. Valio on pitänyt kärkipaikkaa
hallussaan jo pitkään Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n joka
toinen vuosi tekemässä elintarvikevalmistajien
yrityskuvatutkimuksessa.
Kuluttajista 55 prosenttia mainitsi Valion spontaanisti
kysyttäessä, mitä elintarvikeyritystä he arvostavat. Tutkimuksessa
oli tänä vuonna entistä enemmän yrityksen maineeseen liittyviä
kysymyksiä. Tulosten mukaan Valion maine kuluttajien keskuudessa on
erinomainen ja tutkituista kymmenestä yrityksestä paras.
Kuluttajat mieltävät Valion tuotteet korkealaatuisiksi,
herkullisiksi ja tarpeellisiksi. Valioon liitetään seuraavia
laatusanoja: tuttu, arvostettu, luotettava, hyvän maun ystävä,
asiantuntija, tehokas, iloinen ja läheinen.
Yritysten toiminnassa kuluttajia kiinnostavat eniten tuotteisiin
käytetyt raaka-aineet, tuotannon kotimaisuusaste, tuotteiden
valmistustavat ja ravintoarvot sekä uutuustuotteet.
Tutkimukseen haastateltiin tällä kertaa 1010 henkilöä.
Yrityskuvatutkimusta on tehty vuodesta 1974 lähtien.
Agribalt
kokonaan Hankkija-Maataloudelle
Baltiassa maatalouskauppaa harjoittava Agribalt Oy siirtyy kokonaan
Hankkija-Maatalous Oy:n omistukseen. Hankkija-Maatalous on ostanut 50
prosentin osuuden Agribaltista Lännen Tehtaat -konsernilta.
Tähän saakka tasaomisteinen Abribalt Oy siirtyy
Hankkija-Maataloudelle heinäkuun alusta lähtien. Toimitusjohtaja
Ensio Hytösen mukaan omistuksen vahvistaminen yhtiöstä oli
luontevaa, koska toinen omistaja, Lännen Tehtaat ei halunnut olla
mukana vähittäiskaupassa.
Agribalt Oy aloitti liiketoimintansa Baltiassa vuonna 1999.
Hankkija-Maatalous Oy:n kumppanina oli tuolloin Avena Oy, joka
puolestaan siirtyi yrityskaupassa Lännen Tehtaille viime vuonna.
Abribalt Oy käy maatalouskauppaa neljässä Agrimarket-konseptin
mukaisessa myymälässä. Niistä kolme on Latviassa ja neljäs
avattiin viime kesänä Viron Paidessa. Lisäksi Baltiassa toimii
muutamia aluemyyjiä.
Ensio Hytösen mukaan kauppa selkeyttää yhtiön
omistusrakennetta, mutta ei aiheuta muutoksia varsinaiseen toimintaan
tai kehittämissuunnitelmiin. "Baltiassa on lähdetty liikkeelle
suhteellisen varovaisesti, lähinnä opiskellen alueen markkinoita.
Kauppa on painottunut pääasiassa maatalouskoneisiin."
Agribaltin myynti oli viime vuonna noin 13 miljoonaa euroa.
Hytönen arvioi, että 13-14 miljoonaan päästään myös tänä
vuonna.
Baltian maiden liittyminen EU:hun ensi vuonna on Hytösen mukaan
alueen maatalouskaupalle enemmänkin mahdollisuus kuin uhka.
"Baltia alkaa varmasti kehittyä nopeasti EU:ssa. Silloin
maatalouskaupassa on hyvä olla mukana jo valmiiksi, koska
myyntiverkoston rakentaminen sinne ei ole aivan yksinkertaista."
OP-ryhmä
viralliseksi nimeksi
Osuuspankkiryhmä on lyhentänyt nimensä. Se on nyt
virallisestikin OP-ryhmä. Ruotsiksi nimi on OP-gruppen ja englanniksi
OP Bank Group. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää ja
yksinkertaistaa viestintää. Uusi nimi otetaan käyttöön heti.
OP-ryhmän liikemerkki on erittäin tunnettu. Yli 95 prosenttia
suomalaisista osaa yhdistää merkin OP-ryhmään.
SOK
ostaa Viru-hotellin
Tallinnan maineikas hotelli Viru siirtyy SOK:n omistukseen. Virusta
tulee juhannuksen alla julkistetun kaupan mukana osa suomalaista Sokos
Hotels -ketjua ja S-ryhmää.
Hotelli Viru on Tallinnan ja koko Baltian suurin hotelli. Huoneita
on yli 400. Tallinnan keskustassa sijaitseva Viru on Viron
pääkaupungin perinteinen maamerkki. Kaupan myötä Sokos Hotels
tarjoaa monipuolisia vapaa-ajan ja liikematkustamisen hotellipalveluja
myös Baltiassa, ja pystyy siten palvelemaan entistä paremmin myös
S-ryhmän asiakasomistajia.
|