25. | 6. | 2003  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Teemu Pakarinen


Metsäliitto suunnittelee osuus-
pääomien lisäämistä
Metsäliitto Osuuskunta on kasvattamassa osuuspääomiensa määrää. Tällä tavalla halutaan vahvistaa Metsäliitto-Yhtymän emoyrityksen omia pääomia vastaamaan nykyistä paremmin yhtymän kasvua.
   Osuuskunnan hallitus on päättänyt esittää 4. elokuuta kokoontuvalle hallintoneuvostolle, että se aloittaisi toimet osuuspääomien lisäämiseksi. Lisäys koostuisi esityksen mukaan kolmesta osasta. Ensinnä jäsenten osuusmaksuvelvoitetta korotettaisiin noin 30 prosenttia. Nykyinen velvoite on yhteensä 183 miljoonaa euroa eli keskimäärin 1400 euroa jäsentä kohti. Metsäliitolla on lähes 130 000 jäsentä.
   Toinen osa tähtää jäsenten sijoittamien lisäosuuspääomien kasvattamiseen. Tällöin voitaisiin menetellä siten, että puukaupan yhteydessä lisäosuuspääoman A-muotoon tehtävien sijoitusten sääntöjen mukaista enimmäismäärää kasvatetaan 500 miljoonasta 700 miljoonaan euroon.
   Kolmanneksi jäsenet voisivat halutessaan sijoittaa muitakin varojaan lisäosuuspääoman B-muotoon. Tähän osuuskunnan säännöt antavat jo nyt mahdollisuuden. Esityksen kaksi ensimmäistä osaa sen sijaan vaativat sääntömuutoksia, joista päättää Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto.

Metsäliiton johtoryhmä
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on nimennyt Metsäliiton johtoryhmän, joka valmistelee hallituksen päätettäväksi puukaupallisia sekä holding-toimintaan liittyviä asioita. Johtoryhmä päättää sellaisista operatiiviseen liiketoimintaan liittyvistä asioista, joissa ei tarvita hallituksen päätöstä.
   Johtoryhmään kuuluvat: Antti Oksanen (pj.), Hannu Anttila, Eero Kytölä, Martin Lillandt, Markku Melkko ja Arimo Uusitalo. Johtoryhmän sihteeri on Esa Kaikkonen.

Lähivakuutus-ryhmä mukaan
Kuntaliiton kasvatushankkeeseen
Lähivakuutus-ryhmä lähtee mukaan Suomen Kuntaliiton käynnistämään Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen. Hankkeen kautta Lähivakuutus haluaa tukea yhteiskunnan turvallisuusajattelun kehittämistä.
   Kasvatus tulevaisuuteen on Suomen Kuntaliiton viisivuotinen kehityshanke, joka pyrkii vahvistamaan vanhemmuutta tukemalla vanhempien kasvatustyötä. Hankkeeseen osallistuu kaikkiaan 25 pilottikuntaa eri puolilla Suomea.
   Johtaja Hans Ranta-aho Lähivakuutuksesta kertoo, että ennaltaehkäisevä turvallisuustyö on keskeinen osa vahinkovakuutustoimintaa. "Lähivakuutus-ryhmä voi näin tukea työtä, jonka yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisy sekä turvallisuusajattelun kehittäminen."
   Hanke perustuu Suomen Kuntaliiton lapsipoliittiseen ohjelmaan, jonka taustalla on Laukaassa Keski-Suomessa toteutettu Yhdessä elämään -kasvatusmalli. Se valittiin vuonna 1996 Euroopan parhaaksi kasvatushankkeeksi.
   Hankkeessa luodaan yhteisöllisiä kasvatuskäytäntöjä. Esimerkiksi ilkivaltaa, näpistelyä ja kiusaamista pyritään vähentämään luomalla moniammatillisia kasvatusverkostoja. Samalla nuoria ja aikuisia kannustetaan päihteettömään ja huumeettomaan vapaa-ajanviettoon. Pilottiprojekteissa korostetaan aikuisten ja lasten yksinkertaisia yhdessäolomuotoja virike- ja elämystarjonnan sijaan.

Kemira GrowHow ja viljateollisuus suunnittelevat yhteistyötä
Kemira GrowHow ja viljateollisuus kaavailevat uudenlaista yhteistyötä, kertoo Finfood-uutispalvelu. Yhteistyön tavoitteena on laadukas ja entistä paremmin teollisuuden tarpeet tyydyttävä sato.
   Johtaja Timo Kirjavainen Kemirasta sanoo Finfoodille, että asian ympärillä on meneillään pari hanketta muttei halua vielä kertoa, kenen kanssa yhteistyötä aiotaan tehdä.
   Yhteistyökuvio alkaa siitä, että viljelijä syöttää lohkotiedot tietokoneelle. Viljaa jalostava teollisuus puolestaan ilmoittaa Kemiralle saman lohkon sadon analyysitiedot. Kemira kokoaa tiedot yhteen. Näin tiedetään, mitä mahdollisia parannuksia esimerkiksi lannoituksessa tai kasvinsuojelussa voidaan tehdä.
   Kirjavaisen mukaan tavoitteena on yhdistää Kemiran oma osaaminen ulkopuolisen tietotaidon kanssa, ja lisätä siten suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä.
   Kemira GrowHow on koonnut palvelunsa, tuotteensa ja osaamisensa ns. kasvuohjelmiksi. Ohjelmat ovat eri viljelykasveille kehitettyjä ratkaisuja ja viljelymenetelmiä. Niiden tavoitteena on sadon optimointi ja käyttötarpeen mukaisen laadun varmistaminen. Kasvuohjelmat sisältävät lannoituksen, kasvinsuojelun sekä viljelyn suunnittelun ja kasvukauden aikaiset palvelut.
   Kasvuohjelmaa testataan tänä kesänä käytännössä 61 maatilalla. Tiloilla järjestetään myös tapahtumia, joissa kasvuohjelman tuloksista kerrotaan lähiseudun viljelijöille.

Laihian POP-pankki laajeni Poriin
Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluva Laihian Osuuspankki on avannut täyden palvelun konttorin Porissa. Yrjönkadulla sijaitsevassa konttorissa työskentelee kolme henkilöä. Konttorinjohtajana toimii Terttu Ketola.
   POP-ryhmään kuuluu kaikkiaan 42 osuuspankkia, ja niillä on yli 140 toimipaikkaa. Jäseniä ryhmässä on noin 75 000 ja pankeilla asiakkaita yli 280 000.

Olavi Kuusela RavintoRaision johtoon
Valion toimitusjohtajan tehtävistä eronnut Olavi Kuusela on nimitetty RavintoRaisio Oy:n toimitusjohtajaksi 1. syyskuuta alkaen. Hänestä tulee myös Raisio Yhtymän johtoryhmän jäsen.
   RavintoRaisio on Raisio Yhtymän tytäryhtiö. Sen nykyinen toimitusjohtaja Urpo Pirilä hoitaa tehtävää elokuun loppuun, jonka jälkeen hän jatkaa Raisiossa liiketoiminnan kehitystehtävissä.
   Samassa yhteydessä Raision hankinta- ja logistiikkayksikkö siirretään konserniesikunnasta osaksi RavintoRaisiota. Nykyisin RavintoRaisio on yksikön suurin asiakas.
   Agronomi Olavi Kuusela erosi Valion toimitusjohtajan tehtävistä 17. kesäkuuta hallinnon kanssa syntyneiden linjaerimielisyyksien takia. Hän ehti johtaa Valiota vajaat neljä vuotta. Sitä ennen Kuusela on toiminut mm. SOK:n käyttötavararyhmän johtajana sekä Hankkija-Maatalouden ja Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajana.

Valio hyvämaineisin elintarvikevalmistaja
Valio säilytti ykköspaikkansa, kun kuluttajilta kysyttiin, mitä elintarvikeyritystä he arvostavat. Valio on pitänyt kärkipaikkaa hallussaan jo pitkään Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n joka toinen vuosi tekemässä elintarvikevalmistajien yrityskuvatutkimuksessa.
   Kuluttajista 55 prosenttia mainitsi Valion spontaanisti kysyttäessä, mitä elintarvikeyritystä he arvostavat. Tutkimuksessa oli tänä vuonna entistä enemmän yrityksen maineeseen liittyviä kysymyksiä. Tulosten mukaan Valion maine kuluttajien keskuudessa on erinomainen ja tutkituista kymmenestä yrityksestä paras.
   Kuluttajat mieltävät Valion tuotteet korkealaatuisiksi, herkullisiksi ja tarpeellisiksi. Valioon liitetään seuraavia laatusanoja: tuttu, arvostettu, luotettava, hyvän maun ystävä, asiantuntija, tehokas, iloinen ja läheinen.
   Yritysten toiminnassa kuluttajia kiinnostavat eniten tuotteisiin käytetyt raaka-aineet, tuotannon kotimaisuusaste, tuotteiden valmistustavat ja ravintoarvot sekä uutuustuotteet.
   Tutkimukseen haastateltiin tällä kertaa 1010 henkilöä. Yrityskuvatutkimusta on tehty vuodesta 1974 lähtien.

Agribalt kokonaan Hankkija-Maataloudelle
Baltiassa maatalouskauppaa harjoittava Agribalt Oy siirtyy kokonaan Hankkija-Maatalous Oy:n omistukseen. Hankkija-Maatalous on ostanut 50 prosentin osuuden Agribaltista Lännen Tehtaat -konsernilta.
   Tähän saakka tasaomisteinen Abribalt Oy siirtyy Hankkija-Maataloudelle heinäkuun alusta lähtien. Toimitusjohtaja Ensio Hytösen mukaan omistuksen vahvistaminen yhtiöstä oli luontevaa, koska toinen omistaja, Lännen Tehtaat ei halunnut olla mukana vähittäiskaupassa.
   Agribalt Oy aloitti liiketoimintansa Baltiassa vuonna 1999. Hankkija-Maatalous Oy:n kumppanina oli tuolloin Avena Oy, joka puolestaan siirtyi yrityskaupassa Lännen Tehtaille viime vuonna.
   Abribalt Oy käy maatalouskauppaa neljässä Agrimarket-konseptin mukaisessa myymälässä. Niistä kolme on Latviassa ja neljäs avattiin viime kesänä Viron Paidessa. Lisäksi Baltiassa toimii muutamia aluemyyjiä.
   Ensio Hytösen mukaan kauppa selkeyttää yhtiön omistusrakennetta, mutta ei aiheuta muutoksia varsinaiseen toimintaan tai kehittämissuunnitelmiin. "Baltiassa on lähdetty liikkeelle suhteellisen varovaisesti, lähinnä opiskellen alueen markkinoita. Kauppa on painottunut pääasiassa maatalouskoneisiin."
   Agribaltin myynti oli viime vuonna noin 13 miljoonaa euroa. Hytönen arvioi, että 13-14 miljoonaan päästään myös tänä vuonna.
   Baltian maiden liittyminen EU:hun ensi vuonna on Hytösen mukaan alueen maatalouskaupalle enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. "Baltia alkaa varmasti kehittyä nopeasti EU:ssa. Silloin maatalouskaupassa on hyvä olla mukana jo valmiiksi, koska myyntiverkoston rakentaminen sinne ei ole aivan yksinkertaista."

OP-ryhmä viralliseksi nimeksi
Osuuspankkiryhmä on lyhentänyt nimensä. Se on nyt virallisestikin OP-ryhmä. Ruotsiksi nimi on OP-gruppen ja englanniksi OP Bank Group. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää ja yksinkertaistaa viestintää. Uusi nimi otetaan käyttöön heti.
   OP-ryhmän liikemerkki on erittäin tunnettu. Yli 95 prosenttia suomalaisista osaa yhdistää merkin OP-ryhmään.

SOK ostaa Viru-hotellin
Tallinnan maineikas hotelli Viru siirtyy SOK:n omistukseen. Virusta tulee juhannuksen alla julkistetun kaupan mukana osa suomalaista Sokos Hotels -ketjua ja S-ryhmää.
   Hotelli Viru on Tallinnan ja koko Baltian suurin hotelli. Huoneita on yli 400. Tallinnan keskustassa sijaitseva Viru on Viron pääkaupungin perinteinen maamerkki. Kaupan myötä Sokos Hotels tarjoaa monipuolisia vapaa-ajan ja liikematkustamisen hotellipalveluja myös Baltiassa, ja pystyy siten palvelemaan entistä paremmin myös S-ryhmän asiakasomistajia.

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset