Elintarvikeala vaatii 
ruoan alv:n alentamista
Elintarvikeketjun kaikki lenkit vaativat ruuan arvonlisäveron alentamista. Elinkeinoelämän, maatalouden ja työntekijöiden järjestöt ovat jättäneet valtioneuvostolle vetoomuksen arvonlisäveron pudottamiseksi 12 prosenttiin jo ensi vuonna.
   Järjestöjen mielestä verokannan alentaminen kohti eurooppalaista tasoa parantaisi elintarvikealan toimintaedellytyksiä sekä tukisi kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää. Alv:n alentaminen on erityisen tärkeää EU:n laajentuessa ensi vuonna.
   Elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää Suomessa kymmenellä prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen tason. Ruuan arvonlisävero on esimerkiksi Irlannissa 12,5 prosenttia, Ruotsissa ja Portugalissa 12, Italiassa ja Itävallassa 10, Espanjassa ja Saksassa 7, Ranskassa 5,5 ja Englannissa 0 prosenttia. Korkein arvonlisävero on Tanskassa: 25 prosenttia.
   Vetoomuksen jättäneet järjestöt muistuttavat, että Suomessa arvonlisävero korotettiin 17 prosenttiin valtiontaloudellisista syistä, kun Suomi liittyi EU:hun. Korotus oli tarkoitettu väliaikaiseksi, ja alun perin siitä aiottiin luopua jo vuoden 1997 lopulla. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä katsoi viime vuonna, että elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa on pyrittävä kohti eurooppalaista tasoa valtiontalouden sallimissa puitteissa.
   Alv:n alentaminen 12 prosenttiin vähentäisi valtion verotuloja nimellisesti 0,35 miljardia euroa. Todellisuudessa menetykset jäisivät tätäkin pienemmiksi, koska valtaosa varoista ohjautuisi muuhun kotimaiseen kulutukseen ja sitä kautta kasvattaisi valtion verotuloja.
   Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Elintarviketeollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Päivittäistavarakauppa ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Toimihenkilöunioni TU.

Kilpailuvirasto hyväksyi HOK-Elannon
Kilpailuvirasto on hyväksynyt Helsingin Osuuskauppa HOK:n ja Osuusliike Elannon yhdistymisen. Viraston päätös on lopullinen sinetti uuden osuuskunnan, Helsingin Osuuskauppa Elannon, syntymiselle.
   Virallisesti suurosuuskunta aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa S-ryhmän alueosuuskauppana. HOK-Elannon toimitusjohtajaksi valittu Arto Hiltunen on tyytyväinen Kilpailuviraston nopeaan toimintaan. Ratkaisu saatiin kolmessa viikossa. "Päätös antaa meille luvan ryhtyä konkreettisiin toimiin uuden osuuskunnan rakentamiseksi."
   Elannon päivittäistavarapaikkojen muuttaminen S-ryhmän ketjuihin aloitetaan jo syksyllä. Elannon Maxit, Valintatalot ja Siwat vaihtuvat Prismoiksi, S-marketeiksi ja Alepoiksi. HOK-Elannolle tulee kaikkiaan 140 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja 114 ravintolaa. Muut toiminnot, kuten HOK:n ABC-automaattiasemat, Elannon hautauspalvelu, Backas puutarha- ja Sateenkaari-kosmetiikkamyymälät jatkavat entisellään.
   S-Etukortin käyttö alkaa Elannon toimipaikoissa siinä tahdissa, kun niitä muutetaan uusin tunnuksin S-ryhmäläisiksi. Elannon ja Tradekan yhteistoimintasopimuksen päättymisen yhteydessä Elannon Siwoista 46 ja yksi Valintatalo siirtyvät Tradekalle. YkkösBonus-kortti käy edelleen kaikissa Elannon nykyisissä toimipaikoissa vuoden 2004 loppuun asti.
   Kun Elannon ja HOK:n sulautuminen on rekisteröity, niiden jäsenistä tulee ilman eri toimia HOK-Elannon jäseniä. Jäsen saa automaattisesti S-Etukortin ja S-ryhmän kanta-asiakasjärjestelmän edut. Uuden osuuskunnan ensimmäiset edustajiston vaalit järjestetään marraskuussa.

Hankkija-Maatalous 15 vuotta
Hankkija-Maatalous Oy:llä on takanaan 15 toiminnan vuotta. Keskusosuusliike Hankkijan ja SOK:n yhteisesti omistama Hankkija-Maatalous aloitti heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1988, ja neljä vuonna myöhemmin se siirtyi kokonaan SOK-yhtymän tytäryhtiöksi. Vuonna 1992 Hankkija-Maatalous osti Tuko Maatalous Oy:n.
   Tällä hetkellä Hankkija-Maatalous on liikevaihdoltaan suurin SOK:n yhtiöistä. Liiketoimintaa harjoittavat S-ryhmän ketjutoiminnan mukaisesti Agrimarketit. Hankkija-Maatalouden liiketoiminta muodostaa Agrimarket-ketjusta runsaat 80 prosenttia. Muut ketjun osapuolet ovat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Salon Seudun Osuuskauppa, Kymenlaakson Agrimarket Oy ja Osuuskauppa OSLA.
   Agrimarket-ketju on koko toimintansa ajan ollut maatalouskaupan markkinajohtaja Suomessa. Maatalouskaupan markkinat ovat Suomessa noin 1,9 miljardia euroa, josta Agrimarketien osuus on 42 prosenttia.
   Suomessa on 130 Agrimarketia ja kahdeksan Agrimarket Konekeskusta. Maatalous- ja konekaupan lisäksi Hankkija-Maatalous käy rauta- ja puutarhakauppaa. Baltiassa toimiva Agribalt Oy siirtyi äskettäin kokonaan Hankkija-Maatalous Oy:n omistukseen.