Atria parantaa reippaasti

Matti Tikkakoski

Atrian alkuvuosi on sujunut selvästi parantaen vuoden 2006 vastaavan ajan tulosta.
   Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski sanoo, että koko vuoden liikevaihto paranee viimevuotisesta ja operatiivinen liikevoitto tulee olemaan selkeästi parempi.
   Venäjällä Atria on jo varustautunut toiminnan kehittämiseen ja valmistautuu myyntiin Pietarin ja Moskovan ulkopuolisille alueille. Pietarin talousalueen nykyaikaisessa vähittäiskaupassa Atrian markkinaosuus on noussut 26 prosenttiin, millä Atria on markkinajohtaja.
   Atria-konsernin voitto ennen veroja tammi-kesäkuussa ylitti 53 miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli alle 9 miljoonaa. Liikevaihto nousi 100 miljoonalla 622 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen operatiivinen liikevoitto oli 27,8 miljoonaa euroa, 16,4 miljoonaa tammi-kesäkuussa 2006.
   
   

Raision Rihko: Euroopan säät tulevat
viljan hintoihin myös Suomessa
Raision toimitusjohtaja Matti Rihko sanoo Euroopan sääolojen heijastuvan viljan hintaan Suomessakin riippumatta Suomen tässä vaiheessa hyvistä satonäkymistä.
   Lisäksi viljan hintaan vaikuttaa sen kasvava kysyntä bioenergiaksi. Myös Aasian kysyntä nostaa hintaa.
   Rihko esitti arvionsa esitellessään Raision alkuvuoden tulosta. Siinäkin hinta oli vaikuttanut Elintarvike- ja Rehu & Mallas –yksiköiden kannattavuuteen.
   Raision liikevaihto huhti-kesäkuussa laski hieman edellisvuoden liikevaihdosta, mutta liiketulos parani selvästi ja oli 2,5 miljoonaa euroa. Rihko arvioi Raision vuoden 2007 liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä olevan selvästi voitollinen. Elintarvikeyksikön arvioidaan pääsevän nollatulokseen vuoden viimeisen neljänneksen aikana, mutta riskinä on kuitenkin Euroopan poikkeuksellisten sääolojen vaikutus viljan hintaan.    Diagnostiikan liiketoiminnan myynnin Rihko olettaa toteutuvan kolmannen vuosineljänneksen aikana.


Metsäliiton tuloskunto parantunut
Jordan: Markkinoilla on tilaa
paperin hintojen nousulle
Lakkautetut liiketoiminnat ovat pienentäneet Metsäliitto-konsernin tammi-kesäkuun liikevaihtoa, mutta vastaavasti vertailukelpoinen liikevaihto on parantunut kuudella prosentilla ja liikevoitto kipusi 178 miljoonaan euroon oltuaan vuosi sitten hieman yli sata miljoonaa. Toinen neljännes on selvästi viime vuoden vastaavaa parempi.
   Konsernin tulos ennen kertaluonteisia eriä ja veroja oli 66 miljoonaa euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen -6 miljoonaa euroa.

Pääjohtaja Kari Jordan sanoo entisenä pankkiirina katsovansa, että Metsäliitto konsernin velat vähenevät. Kuva Markku Nummi

   Konsernissa on tehty mittavia muutoksia kannattavuuden parantamiseksi. Siitä kertoo muutos henkilöstömäärässäkin: kesäkuun lopussa noin 24 500 työntekijää, vuosi sitten yli 30 000.
   Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomat kasvoivat 9,7 miljoonalla eurolla vuoden alkupuoliskolla.
   Metsäliiton pääjohtajan Kari Jordanin mukaan vuoden kolmannen neljänneksen tulos on toisen tasoa, vaikka kustannukset lisääntyvät.
   "Raaka-aineen niukkuus, Venäjän puutullit, EU:n ilmastotavoitteet ja bioenergian tulo tietävät vuorenvarmasti kustannuskomponentteja metsäteollisuudelle", Jordan sanoi esitellessään konsernin vuoden alkupuoliskon tulosta tiedotusvälineille.
   Jordan myös kummasteli sitä, että kaikki yhtiöt eivät ole ryhtyneet hinnankorotuksiin. "Markkinoilla alkaa olla entistä paremmin tilaa hintojen korotukselle", Jordan katsoo.
   Jordanin mainitsema tila hinnankorotuksille johtuu siitä, että alalla on vähennetty ylimääräistä tuotantokykyä ja saneerattu muutenkin. Rakennemuutoksen hitauden ja kilpailemisen seurauksena metsäteollisuus sai kuitenkin tyytyä muita toimialoja selvästi heikompaan tulokseen korkeasuhdanteessa.
   Jordan olettaa, että osakkeenomistajat ryhtyvät varmistamaan, että myös hintojen korotukset vahvistavat omistaja-arvon kasvua.
   Puun hinta on korkealla ja kauppa käy hyvin. Kuitupuun riittävyydestä teollisuus on kuitenkin huolissaan.
   Vaikka Metsäliitto on onnistunut tuotantolaitostensa puunhankinnassa hyvin, se keventää parhaillaan puunhankintansa organisaatiota. Nykyinen organisaatio lakkautetaan ja hankintapiirejä vahvistetaan. Uusi organisaatio aloittaa vuoden 2008 alussa.
   Puutuoteteollisuudessa kysyntä on ollut hyvä ja sahatavaran hinnat ovat nousseet. Metsäliiton tämän liiketoiminnan vertailukelpoinen liikevaihto lisääntyi 17 prosenttia ja liikevoitto nousi 68 miljoonaan.
   Myös selluteollisuus paransi sekä liikevaihtoaan että voittoaan. Sillä toimialalla hinnankorotuksia on toteutunut. Metsä-Botnialta Jordan odottaa vastaavanlaista tulosta loppuvuodesta kuin mihin se pystyi alkuvuonna.
   Uruguayn sellutehdas ehtii starttivalmiiksi kuluvalla neljänneksellä.
   Paperinvalmistaja odottaa hinnankorotuksia - M-realin kannalta ne ovat Jordanin mukaan avainasemassa. "Tulosparannuksia ei saavuteta ilman hinnankorotuksia", hän sanoo. M-realin tulos ennen veroja oli 16 miljoonaa euroa ja ilman kertaeriä -44 miljoonaa.
   Metsä Tissuen omat brändit pehmo- ja ruoanlaittopapereista ovat vedossa. Tissuen tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta täyttää tavoitteet, vaikka nousseet kulut rasittivat sitäkin. Liikevoittoa kertyi 14 miljoonaa euroa.


M-real myi paperitukkurinsa
M-real on myynyt Map Merchant Group -paperitukkurinsa. Kaupan kokonaisarvo on 382 miljoonaa euroa. M-realin arvioidaan kirjaavan kaupasta noin 80 miljoonan euron myyntivoiton. Ostaja on Sequana Capitalin tytäryhtiö Antalis.
   M-real ja Antalis sopivat lisäksi, että M-realin tuotteita myydään Antaliksen ja Mapin myyntiverkoston kautta.
   Myynti on osa lokakuussa 2006 julkistetun saneerausohjelman toteutusta ja siitä saaduilla tuloilla pienennetään yhtiön velkaa, toteaa M-realin toimitusjohtaja Mikko Helander.
   Map Merchant Group on Euroopan neljänneksi suurin paperitukkuri, jolla on 50 000 asiakasta mukaan lukien painotalot, kustantajat, mainostoimistot ja muut paperituotteiden käyttäjät. Mapin myynti vuonna 2006 oli 1,438 miljardia euroa ja sen palveluksessa on noin 2 400 ihmistä.
   Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaisten hyväksyntää, minkä arvioidaan toteutuvan vuoden 2007 kolmannen neljänneksen aikana.
   M-realin velkaantumisasteen arvioidaan laskevan kauppaan liittyen 21 prosenttiyksikköä.
   Metsäliitto-konsernin pääjohtajan Kari Jordanin mukaan kauppa tulee edelleen vahvistamaan M-realin tasetta sekä parantamaan selvästi yhtiön taloudellista asemaa.


ICA kansainvälisenä osuustoimintapäivänä:
Osuustoiminnan arvot tukevat
yritysten yhteiskuntavastuuta
Jo 150 vuotta osuustoiminnan aatteellisena ytimenä olleet arvot ja periaatteet tukevat yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista, painotetaan lauantaina 7. heinäkuuta olevan kansainvälisen osuustoimintapäivän tiedotteessa.
   Osuustoiminnan perusarvoihin kuuluvat omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ja eettisiin arvoihin rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Näiden katsotaan olevan nykyään samalla myös yleisiä yritysten yhteiskuntavastuun arvoja.
   Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n tiedote mainitsee joitakin esimerkkejä siitä, miten osuuskunnat eri maissa ovat käytännössä toteuttaneet yhteiskuntavastuutaan. Ne voivat jakaa ylijäämästään osan koulujen toimintaan, mahdollistaa köyhille vakuutusuojan, lahjoittaa varoja luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen, toimia huomattavina työllistäjinä tai edistää ihmisten hyvinvointia esimerkiksi kehittämällä osaamista, taidetta, kulttuuria, urheilua, naisasiaa, talouselämän tuntemusta.
   Suomessa muiden muassa S-ryhmä tukee monia yleishyödyllisiä hankkeita. Esimerkiksi ryhmän 100-vuotisjuhlavuoden lahjoituksella Mannerheimin Lastensuojeluliitto saattoi perustaa Internetissä toimivan vanhemmille tarkoitetun neuvontapalvelun Vanhempainnetin.
   Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n suomalaisia jäseniä ovat Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL ja Pellervo-Seura.


Viilisesonki parhaimmillaan
Viilin sesonkiaikana keskikesällä Valion Oulun tehtaan koneet pukkaavat viilipurkkeja minkä ehtivät. Noin 80 prosenttia Suomen viileistä valmistetaan Valion Oulun tehtaalla.
   Viilin myynti kasvaa kesäkuukausina noin 50 prosenttia talven pienimpiin myyntimääriin verrattuna.
   Viili on tunnettu Suomessa jo 1800-luvulla, jolloin sitä myös valmistettiin lähinnä kesällä. Muualla maailmassa viiliä ei samankaltaisena herkkuna tunnetakaan.
   Oulun tehtaan suunnitteluvastaava Pentti Tervakoski kertoo, että viili kypsytetään samassa pikarissa, jossa se lähtee myyntiin. Viili valmistetaan pastöroidusta maidosta lisäämällä siihen hapate ja viilihome, joka antaa viilille samettimaisen pinnan.
   Tervakoski kumoaa tarinat, joiden mukaan ukkonen vaikuttaa viilin valmistuksen epäonnistumiseen.
   "Ukkosen kanssa samaan aikaan ilma on yleensä tosi helteinen, mikä voi johtaa viilin valmistamisen epäonnistumiseen kotioloissa."
   Vain kesällä maustamattomia viilejä myydään enemmän kuin maustettuja. Markkinointiviestintäpäällikkö Janne Vihosalmi Valiosta selittää ilmiötä siten, että kesällä viiliä maustetaan tuoreilla marjoilla.
   Laktoosi-intoleranttikin voi nauttia viiliherkusta, sillä nykyisin on myynnissä myös laktoositonta viiliä.


Lappeenrannan teurastamo suljettaneen
Portti ja HK Ruokatalo lisäävät yhteistyötä
Järvi-Suomen Portin Lappeenrannan teurastamo suljetaan ja HK Ruokatalo teurastaa Portin siat ja naudat ja lisäksi leikkaa naudat. Sianruhot Portti leikkaa itse Mikkelissä.
   Osapuolet tekivät tätä merkitsevän esisopimuksen tiistaina 3. heinäkuuta.

Järvi-Suomen Portti keskittyy aiempaa enemmän lihanjalostukseen ja markkinointiin. Tikkalan jalostuslaitos Mikkelissä valmistui vuonna 2003. Kuva Markku Nummi

   Hanke purkaisi teurastuksen valtakunnallista tuotantokykyä, joka on vajaassa käytössä.
   HK Ruokatalolle järjestely tietäisi teurastuksen ja leikkuun tehostumista. Laitosten tuotantokyky sallii hyvin Portin eläinten käsittelyn alan viimeisintä tekniikkaa olevissa toimitiloissa.
   HK Ruokatalo on uusinut teuras- ja leikkuutoimintojaan Forssassa ja vähensi vuosi sitten kymmeniä työntekijöitä leikkuusta lisättyään automaatiota.
   "Teurastuksen ja nautojen leikkuun hankkiminen ostotyönä parantaisi Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan taloudellista asemaa ja tuloksentekokykyä. Tämä edesauttaisi myös saneerausohjelman toteutumista", kommentoi toimitusjohtaja Kari Tillanen. Itse saneerausohjelmaan hanke ei vaikuta.
   Hanke on merkittävä Portin raaka-aineen hankinnassa kilpailukykyiseen hintaan. Teurastus- ja leikkuujärjestelyn muuttaminen esisopimuksen mukaisesti tietäisi muutamien miljoonien eurojen vuosittaisia kustannussäästöjä Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle. Järjestelyllä Portti pääsee purkamaan tappiokuluja ja keskittymään jatkojalostukseen ja markkinointiin.
   Vuosi sitten Järvi-Suomen Portti päätti siirtää hankintansa LSO Foodsille. Käytännössä järjestely on Portin toimitusjohtajan mukaan sujunut hyvin.
   Tillanen esitti videotykillä nautojen tuotantoalueet Suomen kartalta lehdistötilaisuudessa. Tuotantoa kuvaavat täplät kasautuvat muualle kuin Etelä-Karjalaan.
   "Lappeenrannan teurastamo on valtavirroista syrjässä", hän toteaa.
   Teurastamoa suunniteltaessa reilu kymmenen vuotta sitten käytiin alalla laajaa keskustelua investoinnin kannattavuudesta. Lappeenrannan teurastamo valmistui 1996.
   Portin logistiikkajohtaja Pekka Hirvonen huomauttaa, että sekä elintarviketalous että maatalous ovat muuttuneet niistä ajoista, jolloin teurastamoa suunniteltiin.
   Vähäisen käyttöasteen lisäksi Lappeenrannan teurastamolla on ollut puutteita mm. jätevesien käsittelyssä.
   Järvi-Suomen Portti jätti neuvotteluesityksen teurastus- ja leikkuuhenkilökunnan yt-neuvotteluista tiistaina. Lappeenrannassa työskentelee 88 henkilöä. Lappeenrannan teurastamossa on juuri päästy edellisistä yt-neuvotteluista. Viime kesänä väkeä vähennettiin ja työviikko lyhennettiin neljäpäiväiseksi.
   Henkilökunta reagoi yrityksen päätökseen poistumalla kahdeksi päiväksi työpaikalta.
   Yt-neuvottelut kestävät kuusi viikkoa. Lappeenrannassa on enimmäkseen pitkään yrityksen palveluksessa ollutta väkeä, jonka irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa on noin kymmenesosa.
   Tillanen muistuttaa kuitenkin, että kyse on Portin ja HK Ruokatalon välillä tehdystä esisopimuksesta; asiaa selvitetään nyt yksityiskohtaisesti ja Lappeenrannan teurastamon sulkemisesta päätetään yt-neuvottelujen jälkeen.
   Portin Lappeenrannan toimipistettä ei ole siis iällä eikä kovalla käytöllä kulutettu. Tillanen sanookin sen olevan erinomaisen hyväkuntoinen kiinteistö, joka sopii erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin.