Rajut supistukset näkyvät yritysten sairastilastoissa
Lamavuosien rajut irtisanomiset eivät ole päästäneet helpolla niitäkään, joille on jäänyt työpalli alle. Tohtori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta varoittaa, että niissä yrityksissä, joissa on saneerattu rajusti, psykososiaalisten seurauksien riski on kaksinkertainen muihin yrityksiin verrattuna. Lisääntyvät sairastumiset voivat heikentää yrityksen kilpailukykyä.
   1990-luvulla kaikista henkilöstösäästöistä työntekijöiden psykososiaalisten sairastumisten seuraukset ovat syöneet noin 15 prosenttia, mutta Vahteran mukaan miinusta on laskettava myös palvelujen laadullisessa tasossa.
   Vahtera puhui Työhyvinvoinnin suunta 2001 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtumalla vedettiin tuhatkunta työelämän terveystekijöihin jollakin tavalla yhteydessä olevaa ihmistä saamaan virikkeitä henkilöstöriskien hallintaan. Seuraava vastaava tapahtuma on vuoden kuluttua.
   Vahteran kuvaamat ilmiöt näyttävät osin vastakkaisilta niihin tavoitteisiin nähden, joihin tehostamisella on pyritty. Yhä useampi työntekijä on ajautunut siihen joukkoon, jota sairastumisen riskit uhkaavat, ja työelämän rakenteelliset ongelmat lisäävät etenkin niiden työntekijöiden työkyvyttömyyden uhkaa, joilla ennestäänkin on huono terveys ja suuri kuolleisuus.
   Toisenlaisistakin työelämän ilmiöistä raportoitiin. Voimakkaasti kasvaneen ja kansainvälistyneen Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoi, että vain innostuneen työilmapiirin vallitessa on mahdollisuudet huippusuorituksiin, ja että yrityskulttuuriin on syytä kiinnittää huomiota.  Alahuhdan mukaan luovuuteen kannustava johtamiskulttuuri perustuu rehellisyyteen, luottamukseen ja oikeudenmukaisuuteen.
   Johtamistaidon opistosta tutkimusjohtaja Pauli Juuti tosin muistutti, että nykyiset organisaatiot ovat hämmästyttävän kyvykkäitä torjumaan itseensä kohdistuvia muutospaineita, ja joustavuuden puute lisää pahointointia.
   Juuti on kehittänyt pelkistämistä ja tehokkuutta kuvaavan termin McYhteiskunta, joka nykyisen kehityksen jatkuessa vaaniin nurkan takana. Hän vaati humaanisuutta, inhimillisyyttä, joka mahdollistaa muunkin kuin sen, että ihmisille on yksi mitta, johon kaikki sovitetaan.
   Jotkut ovat väittäneet, että suomalaiset ajavat itsensä piippuun jonkin lutherilaisen työmoraalin vuoksi. Arkkipiispa Jukka Paarma oikoi näitä käsityksiä. Hän muistutti, että Luther oli kohtuun ihminen, jonka mielestä ahkeruuteen taipuvaisia ihmisiä (arkkipiispan mukaan tarkoittaa nykyisin työnarkomaaneja) tulee suojella sekä heiltä itseltään että muita, ja että elämään kuuluvat myös lepo ja leikki.
   Kirkon piirissä on koottu käsitteitä hyvästä työstä. Niiden arkisimmat osat sisältävät, että hyvä työ antaa mahdollisuuden täyttää kutsumustaan, ei kuormita kohtuuttomasti luomakuntaa, tarjoaa kunnollisen toimeentulon ja työskentelyolosuhteet, antaa mahdollisuuden vaikuttaa tyn toteutukseen ja rytmiin. Lisäksi hyvä työ muun muassa edellyttää jäseniään arvostavaa työyhteisöä tai verkostoa.

Viikon verkkovihje

Saha- ja levyteollisuuden menekinedistämisorganisaatio Puuinfo kertoo verkkosivuillaan puurakentamisen mahdollisuuksista.