Henkilöstö Turussa keskeytti työt
HK Ruokatalo aloittaa rakennemuutoksen
Turun ja Tampereen toiminnot Vantaalle
HK Ruokatalo aikoo siirtää Turun lihavalmistetuotannon Vantaalle, minne keskitetään myös yrityksen logistiset toiminnot. Tuoreen lihan jatkojalostus keskittyy Forssaan.

HK Ruokatalon toimitus- johtaja Kai Seikku kertoi rakenneuudistuksesta tiedostusvälineille Helsingissä tiistaina. Kuva Markku Nummi

   Mikäli hanke toteutuu, se tietää Turun lihavalmistetehtaan ja Tampereen tehtaan ja jakelukeskuksen alasajoa.
   HK Ruokatalon tiistaina julkistaman kahden vuoden aikana toteutettavan rakenneuudistuksen seuraus on, että henkilöstön määrä putoaa nykyisestä noin 2500:sta noin 2000:een vuoden 2008 alkuun mennessä.
   Myös sijoittajat huomasivat ohjelman: HK Ruokatalon osakkeen kurssi pörssissä osoitti yli 2,8 prosentin nousua tiistaina iltapäivällä.
   Turun tehtaan työntekijät lähtivät ohjelmalle vastalauseeksi työpaikaltaan tiistaina ja ilmoittivat palaavansa työhön torstaina. HK Ruokatalon Turun tehdas on Suomen kolmanneksi suurin lihanjalostusyksikkö.
   Konsernin kotimaan toiminnoista vastaava HK Ruokatalon toimitusjohtaja Kai Seikku sanoo rakennemuutosta valmistellun jonkin aikaa.
   Ohjelman syynä on Seikun mukaan riittämätön kustannuskilpailukyky suhteessa yrityksen omiin tavoitteisiin.
   "Kotimaan liiketoiminnan tulos on ollut pettymys. Ollaan kehitytty väärään suuntaan", Seikku sanoi. Hän totesi, että HK:n kasvuprioriteetit ovat ehdottomasti Suomen ulkopuolella.
   Seikku myös vertasi, että jos HK:n tapaista lihanjalostusyritystä nyt rakennettaisiin puhtaalta pöydältä, toimipisteitä tuskin perustettaisiin enempää kuin yksi tai kaksi.
   "Jos mitä meillä on ollut yllin kyllin, niin toimipaikkoja", Seikku kommentoi HK Ruokatalon historiallista taustaa. 
   Hän myös sanoi, että sekä Turussa että Tampereella on ammattitaitoista ja tehokasta työvoimaa eikä henkilökunta mitenkään omalla toiminnallaan ole aiheuttanut ohjelman käynnistämistä. Seikun mukaan HK Ruokatalo tulee avoimesti kommunikoimaan ohjelmaan liittyviä asioita. Yritysrakenne vain on osuustoiminnallisen teurastamotoiminnan historiaa ja edennyt nykyiseen tilaan.
   Seikku arvioi, että HK Ruokatalossa sisäisen logistiikan nykyisiä kustannuksia tulisi voida vähentää 30-40 prosenttia. Vuoden 2008 alussa - mikäli suunniteltu rakennemuutos toteutuu - HK:lla on edelleen kuusi toimipistettä.
   Seikku vastasi myös tiedotusvälineiden kysymyksiin rakennemuutoksen jatkamisesta edelleen. HK:n pienemmistä jäljelle jäävistä yksiköistä ei ole Seikun mukaan muutossuunnitelmia, eikä niiden mahdollisella lopettamisella edes olisi merkittäviä kokonaisvaikutuksia.
   Myöskään alenevilla EU-tuilla ei ole toimitusjohtajan mukaan tekemistä tämän rakenneuudistuksen kanssa. Toisaalta ohjelmalla ei ole vaikutusta tuottajahintoihin. Alkutuotannosta hän sanoo, että se on EU-aikana joutunut menemään vielä kovemman mankelin läpi kuin liha-alan teollisuus konsanaan.
   Nyt julkistettu keskittämissuunnitelma ei koske Turussa olevaa taloushallintoa eikä myyntihenkilöstöä eikä hankintayhtiö LSO Foods Oy:n henkilökuntaa Turussa ja Tampereella. Muissa toimipaikoissa kehittämistä jatketaan normaalisti markkinatilanteen muutosten ja kustannustehostamistarpeiden mukaisesti.
   Suunnitellun kaksivuotisen rakennemuutoksen seuraukset eivät Seikun mukaan juuri vaikuta vuoden 2006 lukuihin ja vuoden 2007 lukuihinkin ne vaikuttavat vähän, varsinaisesti ne näkyvät vuodesta 2008 lähtien.
   Kaikkiaan HK Ruokatalossa arvioidaan ohjelman tuovan 15-20 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.
   Suunnitellulla ohjelmalla siis Forssan ja Vantaan toimipaikkojen painoarvo kasvaa. Jos ohjelma on toteutunut vuoden 2007 loppuun mennessä, HK Ruokatalolla on sen jälkeen toimipisteet Vantaalla, Forssassa, Säkylässä, Eurassa, Mellilässä ja Outokummussa sekä juridinen kotipaikka Turussa.
   Turku jää juridiseksi päätoimipaikaksi toistaiseksi. Seikun mukaan myös pääkonttori siirtyy jossakin vaiheessa Turusta. Seikun oma työpiste on nyt Vantaalla ja Vantaalle tulee konsernihallinto. Seikusta tulee konsernijohtaja 1. huhtikuuta vuorineuvos Simo Palokankaan jäädessä tuolloin eläkkeelle.
   Turun toimintojen siirryttyä Vantaalle lopputuloksen on Seikun mielestä oltava selvästi enemmän kuin niiden yhdistelmä: muutoksesta on pystyttävä ottamaan irti lisähyötyjä. Vantaalle joka tapauksessa rakennetaan uusi lähettämö.
   Muutosten läpivienti edellyttää Seikun mukaan 40-45 miljoonan euron investointiohjelmaa teollisen tuotannon siirtämiseksi ja käyttöönottamiseksi.
    Liiketoiminnan tehostamiseen tähtäävät myös meneillään olevat investoinnit, Forssan teurastuslinjan ja leikkaamon uusiminen ja pakastuslaitoksen rakentaminen sekä Vantaan terminaalin laajennus, jotka ovat käyttöönottovaiheessa.
   Rakennehankkeen yksityiskohdat täsmentyvät kevään 2006 mittaan neuvotteluissa henkilöstön kanssa.

Olosuhteet muuttuneet muutamassa vuodessa
Valio ei suljekaan Tampereen meijeriä
Noin 260 ihmistä työllistävän Tampereen meijerin toiminta jatkuu toistaiseksi. Aiemman suunnitelman mukaan meijerin toiminta oli tarkoitus lopettaa vuonna 2008.
   Asiasta päätti Valion hallitus. Tilanne on muuttunut muutaman vuoden takaisen päätöksen ajoista. Tuoretuotteiden markkinat ovat monipuolistuneet ja Valio on kehittänyt paljon erikoistuotteita. Tuotenimikkeiden määrä ja tuotannon volyymi ovat kasvaneet. Meijeriä ei enää kannata sulkea.
   Valion toimitusjohtaja Harry Salonaho sanoo, että Tampereen valmistus- ja jakelukapasiteetin avulla Valio varmistaa myös joustavat ja hallitut tavarantoimitukset asiakkaille sekä säilyttää tuotannon kyvyn reagoida markkinoiden vaatimuksiin.
   Tampereen meijeri pakkaa perusmaitoja, kuohukermaa, Valio AB-piimää ja -jogurttia ja maustamatonta Valiojogurttia. Tampereella valmistetaan myös Valio Kotijuustoa.

Liikevaihto väheni noin 24 miljoona euroa vuonna 2005
Portti tehostaa tuotantoa ja 
vähentää jälleen henkilökuntaa
Järvi-Suomen Portin liikevaihto pieneni 101,5 miljoonaan euroon vuonna 2005 oltuaan edellisvuonna 125,8 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Kari Tillasen vähennykseen vaikutti eniten tuotemäärän vähentäminen yli 400 tuotteesta alle 200:een.
   Myynnin kehitys ja parantunut tuottavuus loppuvuonna vaikuttivat niin, että Tillanen sanoo Järvi-Suomen Portin onnistuneen joulukaupassa paremmin kuin vuonna 2004.
   Järvi-Suomen Portti aloittaa yt-neuvottelut Juvan ja Lappeenrannan henkilöstöryhmien kanssa 10.1.2006. Tuotannollisista ja taloudellista syistä arvioitu henkilöstön vähennystarve on yhteensä 20-28 henkilöä. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen tammikuun aikana.
   Tillanen sanoo Portin tuottavuuden parantamisen lihan prosessissa tilalta kauppaan olevan tärkeimpiä kehityshankkeita vastata hintakilpailuun. Naudan etupään käsittely Järvi-Suomen Portissa siirtyy Lappeenrannasta Mikkeliin. Kalkkunan valintalihan tuotantoprosessia automatisoidaan ja se keskitetään Juvalta Mikkeliin.
   Vuonna 2006 Portti hakee noin 6 % liikevaihdon kasvua.
   "Tavoitteenamme on kasvattaa osuuttamme ruokamakkaroissa, leivänpäällisissä, laadukkaissa välipalatuotteissa, valmisaterioissa sekä kuluttajapakatussa valintalihassa."
   Kasvua Tillanen sanoo vauhdittavan panostus tuotekehitykseen, myyntiorganisaation uudistaminen sekä Portti-tuotemerkin näkyvyyden parantaminen.
   Vuodenvaihteessa Portti toi markkinoille 16 uutta tuotetta; muun muassa uusina aluevaltauksina lisäaineettomat valmiskastikkeet, kypsät lihat kastikkeissa sekä kevyen ja edullisen kalkkuna-possu jauhelihan ja - karjalanpaistin.
   Vuoden alusta lähtien Järvi-Suomen Portin myynnistä on vastannut kaupallinen johtaja Kaj Eriksson. Portin tuotepakkauksiin tulee uusi ilme vuoden 2006 aikana.

Gradu-tutkija ehdottaa jatkotutkimuksia
Paikallisuudella ja alueellisuudella lisäarvoa
Paikallisuuden ja alueellisuuden merkitystä osuuskuntien liiketoiminnalle on selvitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa.
   KTM Pasi Tuominen toteaa tutkielmassaan, että paikallisuudella ja alueellisuudella on merkittävä lisäarvo osuuskuntien liiketoiminnassa. Ne tarjoavat mahdollisuuden osuustoiminnan ominaispiirteiden hyödyntämiseen ja konkretisoimiseen asiakkaiden arvostamalla, ihmisläheisellä liiketoimintatavalla.
   Tuominen tarjoaa mahdolliseksi jatkotutkimukseksi aiheesta esimerkiksi siitä, mikä on liiketoimintaa tukevien pehmeiden arvojen merkitys yritysten taloudelliselle menestymiselle. Myös Tuomisen tutkielmassa esille tullut sinivalkoisuus (kansallisuus) voisi hänestä tarjota aiheen jatkotutkimukselle selvittämällä esimerkiksi, mikä merkitys osuuskuntien suomalaisuudella ja kansallisella omistajuudella on liiketoiminnassa menestymiseen.

OKOn Pohjola-omistus ylittää 9/10
OKO ilmoitti tiistaina, että sen osuus Pohjolan osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ylittää kauppojen selvityksen jälkeen yhdeksän kymmenesosaa, ja tällä perusteella OKOlle syntyy osakeyhtiölain mukainen oikeus ja vaadittaessa myös velvollisuus lunastaa käyvästä hinnasta muiden osakkeenomistajien omistamat osakkeet.
   OKO tulee käynnistämään osakeyhtiölain ja Pohjolan optio-oikeuksien ehtojen mukaiset toimenpiteet muiden kuin OKOn omistuksessa olevien Pohjolan osakkeiden ja optio-oikeuksien lunastamiseksi. OKO tiedottaa menettelystä myöhemmin erikseen.

Tuoreimmat nimitysuutiset Nimityksiä-linkistä.