1. | 8. | 2003  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Teemu Pakarinen

ProAgria tiivistää yhteistyötään
Maaseutuneuvontaa kokoava ProAgria-yhtymä kehittää toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Alkuvaiheessa koko organisaatiolle annetaan raamit yhteistyön minimitasosta.
  
ProAgrian toimitusjohtajan Jouko Setälän mukaan uusi neuvontamalli tähtää nykyistä syvempään yhteistoimintaan eri organisaatioiden välillä. "Mallia on rakennettu koko organisaatiossa ja hyviä käytäntöjä koottu valtakunnallisesti. Kaksi pilottimaakuntaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu, keskittyivät erityisesti meijerin ja ProAgria-yhtymän jäsenten yhteistyön tiivistämiseen."
   Setälän mukaan työ perustuu erilaisen osaamisen arvostamiseen ja hyödyntämiseen. Se näkyy entistä parempana asiakaspalveluna, kun tiedot ja kokemukset osataan yhdistää oikein.
   ProAgria-yhtymän neuvojat ottivat elokuun alussa käyttöönsä NeuvojaSalkun, joka sisältää asiakkaan kannalta neuvojan tärkeimmät työvälineet. Niitä ovat palautteen keruu toiminnan ja palvelujen kehittämiseksi, kehittämissuunnitelmat asiakkaalle sekä niihin perustuvat palvelujen tarvekartoitukset. Lisäksi neuvojien mukana kulkee tietoa koko organisaation palveluista.
   ProAgriassa ovat mukana ProAgria maaseutukeskukset, ProAgria Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, ProAgria Jalostuspalvelu, ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund sekä neljä ruotsinkielistä maaseutukeskusta, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus, Valion alkutuotanto, ProAgria Kotieläinjalostuskeskus-FABA sekä ProAgria Maaseutukeskusten Liitto.
   ProAgrian jäsenorganisaatioissa työskentelee 1 500 henkilöä.

Farmariin odotetaan 100 000 vierasta
Maatalouden suurkatselmus, Farmari 2003 -näyttely Oulun Raksilassa alkoi torstaina helteisessä säässä. Nelipäiväisen maaseutunäyttelyn avasi tapahtuman suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen.
   Näyttelyalueella lämpöä mitattiin iltapäivällä yli 30 astetta. Näyttelypäällikkö Timo Lehtiniemi uskoo, ettei kuumuus pienennä kävijämäärää, mutta se saattaa vähentää ihmisten halua kierrellä näyttelyalueella. Kaikkiaan näyttelyyn odotetaan noin 100 000 vierasta.
   Presidentti Haloselle esiteltiin naisyrittäjyyttä sekä maatilojen laatu- ja johtamismalleja. Lisäksi hän tervehti kotieläinpuiston asukkaita ja sai annoksen perunatietoa. Näyttelyseudulla Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan noin 80 prosenttia maamme siemenperunasta.
Vuoden Maatila -kilpa käynnissä
Vuoden Maatila -kilpailun kolmas kierros käynnistyy Farmari-näyttelyssä. Kilpailun tavoitteena on korostaa kokonaisvaltaista laatutyötä ja maatilayritysten kilpailukyvyn kehittämistä.
Laatujohtaja Pirjo Jokipii ProAgria Maaseutukeskusten liitosta sanoi, että maatilojen toimintaa on yleensä totuttu arvioimaan joltakin tietyltä näkökannalta. "Kilpailuun osallistuneiden kautta voidaan nostaa esiin menestyviä maatilayrityksiä ja osoittaa, että maatiloillakin on hyödyllistä käyttää samoja kehittämisen välineitä kuin muissakin yrityksissä."
   Jokipii muistuttaa, että elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on kuluttajan tarpeiden täyttämisen lisäksi toimialan kilpailukyvyn parantaminen.
   Vuoden Maatila 2003 -kilpailuun osallistuu 20 maatilayritystä. Yritysten arviointi on parhaillaan menossa ja voittaja julkistetaan marraskuussa. Ensimmäiseksi Vuoden Maatilaksi valittiin viime vuonna Virolan puutarha Kangasalta.
   Farmari-näyttelyn järjestelyvastuussa on tänä vuonna ProAgria Oulun Maaseutukeskus. ProAgria-osasto on tällä kertaa koostettu yhteistyössä ProAgria-organisaatioiden kanssa. Osastolla ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset, ProAgria Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, ProAgria Jalostuspalvelu, Alkiokeskus ja ProAgria Maatalouden Laskentakeskus. Valion alkutuotanto on yhtymän jäsenenä mukana omalla osastollaan.

Raision vuosi jatkui heikkona
Raisio Yhtymän liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa kymmenisen prosenttia, mutta tulos putosi miinukselle 0,4 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti Raisio Chemicals. Sen sijaan RavintoRaisiolle kausi oli vaikea, sillä margariini- ja viljatärkkelyksen myynti jäi odotettua pienemmäksi.
   RavintoRaision liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 109,6 miljoonaa euroa ja tulos -2,5 miljoonaa euroa. Kannattavuus heikkeni erityisesti margariinin tuotannossa. Sen sijaan myllytoiminta oli kannattavaa. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulosta syntyi 3,1 miljoonaa euroa.
   Pääjohtaja Rabbe Klemets kuvaa loppuvuotta yhtiölle haasteelliseksi. Hän uskoo kuitenkin, että tehostamistoimet ja tehdyt investoinnit alkavat tuottaa tulosta ja liikevaihdon kasvu jatkuu. Erityistä huomiota Raisio Yhtymä kiinnittää taseen vahvistamiseen ja vakavaraisuuden parantamiseen.

Metsäliitto sitoutuu yhteiskuntavastuuseen
Metsäliitto Osuuskunta on tarkentanut yhteiskuntavastuun periaatteitaan. Metsäliiton hallitus hyväksyi heinäkuun lopussa sitoumuksen, jossa osuuskunnan suhde vastuulliseen toimintaan on linjattu entistä selkeämmin.
   Sitoumus nojaa Metsäliitto-Yhtymän arvoperustaan, ja vastuullisuus on yksi yhtymän neljästä liiketoiminta-arvosta. Metsäliitto Osuuskunta sitoutuu edistämään liiketoiminnassaan kestävää kehitystä, parantamaan jatkuvasti toimintaansa ja harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti.
   Metsäliitto ottaa entistä tarkemmin huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristön. Tavoitteena on turvata oma ja yhteistyökumppanien menestys liiketoiminnassa pitkällä aikavälillä, lisätä ihmisten hyvinvointia omien tuotteiden ja toiminnan avulla sekä minimoida haitalliset ympäristövaikutukset.
   Sitoumuksen mukaan Metsäliitto tukee Global Compactin periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämää ja ympäristönsuojelua. Global Compact on YK:n ja elinkeinoelämän yhteinen hyvän yrityskansalaisuuden aloite, joka perustuu yhdeksään yleismaailmalliseen periaatteeseen.
   Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti lisäksi, että sitoumus määritellään vielä tarkemmin konkreettisten periaatteiden avulla. Niiden toimeenpanoa myös seurataan.

Kemira GowHow ei yllä viimevuotiseen
Kasvinravinteita valmistava Kemira GrowHow lisäsi vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoaan prosentin verran, mutta liikevoitto putosi 38 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan. Lannoitteiden myyntimäärät kohosivat tammi-kesäkuussa kaikkiaan 11 prosenttia edellisvuoden tasosta.
   Koko vuoden tuloksen Kemira GrowHow arvioi jäävän heikommaksi kuin viime vuonna. Vienti kärsii edelleen heikosta dollarista, vaikka GrowHow´n lannoitehinnat ovat nousseet Isossa-Britanniassa ja Manner-Euroopassa. Eläinrehupuolella hintasota ja valuuttasuhde heikentävät kannattavuutta.
   Koko Kemira-konserni paransi selvästi tulostaan vuoden toisella neljänneksellä. Tulos rahoituserien jälkeen oli nyt 38,9 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten päästiin 23,3 miljoonaan. Vuoden ensimmäiseltä puoliskolta tulosta kertyi 65,4 miljoonaa euroa, noin kolme miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
   Kemiran tuloksesta suurin osa koostuu sellu- ja paperikemikaalien sekä vedenpuhdistuskemikaalien valmistuksesta ja myynnistä. Konsernin koko vuoden tuloksen odotetaan nousevan paremmaksi kuin vuonna 2002.

Metsäliiton tulos puolittui
Metsäliitto-Yhtymän tulos puolittui tammi-kesäkuussa verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Liikevoitto laski 220 miljoonasta eurosta 131,1 miljoonaan. Voitto ennen satunnaiseriä oli 60 miljoonaa, kun vuonna 2002 päästiin 125,1 miljoonaan euroon. Yhtymän liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,28 miljardia euroa, noin kuusi prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
   Huhti-kesäkuussa Metsäliitto-Yhtymän liikevoitto laski 90 miljoonasta 41 miljoonaan euroon. Liikevaihto kutistui noin neljä prosenttia verrattuna tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen.
   Kannattavuutta kavensivat Metsäliiton mukaan yleisen taloustilanteen aiheuttama kysynnän heikkeneminen, paperien hintojen lasku sekä kausiluontoisesti toimitusmäärien pieneneminen. Lisäksi tulosta verottivat kotimaan tehtaiden vuosihuoltokustannukset.
   Metsäliitto Osuuskunnalle liikevaihtoa oli karttunut kesäkuun loppuun mennessä 579 miljoonaa euroa, 20 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Puolivuotiskatsaus näyttää 9,6 miljoonan euron liikevoittoa, mikä on miljoonan verran suurempi kuin vuosi sitten. Voitto ennen satunnaiseriä oli 88,4 miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy osinkotuottoja lähes 82 miljoonaa euroa.
   Metsäliitto-Yhtymän pääjohtajan Antti Oksasen mukaan taloustilanteessa ei ole näkyvissä paranemisen merkkejä kuluvan vuoden aikana: "Kysyntä kohentunee hieman kausiluonteisesti syksyn aikana. Kannattavuutta heikentävät kuitenkin paperituotteiden alhaiset hinnat sekä euron vahvistuminen."
   Metsäliitto-Yhtymässä on menossa merkittäviä toiminnan kehittämis- ja tehostamistoimia. Oksanen painottaa, että niiden määrätietoinen toteuttaminen korostuu entisestään nykyisessä taloustilanteessa.
Vahva euro vaivaa M-realia
- tulos painui tappiolle

M-realin tulos heikentyi muiden metsäyhtiöiden tapaan selvästi alkuvuonna. Toisen vuosineljänneksen tulos jäi jopa tappiolliseksi. Rahoituserien jälkeen tappiota kirjattiin huhti-kesäkuussa 9,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan viime vuonna M-real teki voittoa 38,6 miljoonaa euroa.
   Osavuosikatsaus näytti odotettua heikompaa tulosta kuin markkinat odottivat, ja M-realin kurssi kääntyi pörssissä tiistaina laskuun.
   Tammi-kesäkuun tulos oli ennen satunnaiseriä 28,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 päästiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla 82,7 miljoonaan euroon. Kannattavuutta rasittivat entistä alhaisemmat myyntihinnat sekä dollarin ja punnan kurssien lasku.
   M-realin toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkola pitää loppuvuoden näkymiä sangen vaisuina paperi- ja kartonkimarkkinoilla. Kysynnän ei oleteta piristyvän Euroopassa, ja paperin hintaan kohdistuu lievää painetta. Tämän vuoksi M-real jatkaa edelleen tuotannonrajoituksia tehtaissaan.

Reijo Flink Itikan ja Lihakunnan 
yhteiseksi toimitusjohtajaksi
Agrologi Reijo Flink (36) on valittu Itikka Osuuskunnan ja Lihakunnan uudeksi yhteiseksi toimitusjohtajaksi. Osuuskuntien hallintoneuvostot päättivät valinnasta viime viikolla.
   Flink siirtyy tehtävään MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtajan paikalta. Hän aloittaa uudessa työssään syyskuun alussa. Itikan nykyinen toimitusjohtaja Tom Weckström on jäämässä eläkkeelle 

Reijo Flink.
ja Lihakunnan toimitusjohtaja Juha Junnila keskittyy A-Tuottajien johtamiseen. Tähän saakka hän on toiminut sekä Lihakunnan että A-Tuottajien johdossa.

Metsä Tissuen tulos hiipui hiukan
Metsä Tissuen ensimmäisen vuosipuoliskon tulos pieneni hieman viime vuoteen verrattuna. Tammi-kesäkuun voitto ennen satunnaiseriä oli 16,4 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten päästiin 16,6 miljoonaan euroon.
   Metsä Tissuen liikevaihto sen sijaan kasvoi kuusi prosenttia 333,8 miljoonaan euroon. Yhtiön puolivuotiskatsauksen mukaan pehmopaperituotteiden kysyntä kasvaa Euroopassa erittäin hitaasti. Suurin syy markkinoiden hiipumiseen on yleinen taloudellinen tilanne. Alalle on myös tullut uutta tuotantokapasiteettia, mikä on pitää kilpailun kireänä.
   Metsä Tissue kertoo jatkavansa tuotekehitykseen ja kustannustehokkuuteen tähtäävien kehitysohjelmiensa toteuttamista kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suurin osa ohjelmista toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset