Teemu Pakarinen
ProAgria
tiivistää yhteistyötään
Maaseutuneuvontaa kokoava ProAgria-yhtymä kehittää toimintaansa
entistä asiakaslähtöisemmäksi. Alkuvaiheessa koko organisaatiolle
annetaan raamit yhteistyön minimitasosta.
ProAgrian toimitusjohtajan
Jouko Setälän mukaan uusi
neuvontamalli tähtää nykyistä syvempään yhteistoimintaan eri
organisaatioiden välillä. "Mallia on rakennettu koko
organisaatiossa ja hyviä käytäntöjä koottu valtakunnallisesti.
Kaksi pilottimaakuntaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu, keskittyivät
erityisesti meijerin ja ProAgria-yhtymän jäsenten yhteistyön
tiivistämiseen."
Setälän mukaan työ perustuu erilaisen osaamisen arvostamiseen ja
hyödyntämiseen. Se näkyy entistä parempana asiakaspalveluna, kun
tiedot ja kokemukset osataan yhdistää oikein.
ProAgria-yhtymän neuvojat ottivat elokuun alussa käyttöönsä
NeuvojaSalkun, joka sisältää asiakkaan kannalta neuvojan
tärkeimmät työvälineet. Niitä ovat palautteen keruu toiminnan ja
palvelujen kehittämiseksi, kehittämissuunnitelmat asiakkaalle sekä
niihin perustuvat palvelujen tarvekartoitukset. Lisäksi neuvojien
mukana kulkee tietoa koko organisaation palveluista.
ProAgriassa ovat mukana ProAgria maaseutukeskukset, ProAgria Suomen
Kotieläinjalostusosuuskunta, ProAgria Jalostuspalvelu, ProAgria
Svenska lantbrukssällskapens förbund sekä neljä ruotsinkielistä
maaseutukeskusta, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus, Valion
alkutuotanto, ProAgria Kotieläinjalostuskeskus-FABA sekä ProAgria
Maaseutukeskusten Liitto.
ProAgrian jäsenorganisaatioissa työskentelee 1 500 henkilöä.
Farmariin
odotetaan 100 000 vierasta
Maatalouden suurkatselmus, Farmari 2003 -näyttely Oulun Raksilassa
alkoi torstaina helteisessä säässä. Nelipäiväisen
maaseutunäyttelyn avasi tapahtuman suojelija, tasavallan presidentti
Tarja Halonen.
Näyttelyalueella lämpöä mitattiin iltapäivällä yli 30
astetta. Näyttelypäällikkö Timo Lehtiniemi uskoo, ettei kuumuus
pienennä kävijämäärää, mutta se saattaa vähentää ihmisten
halua kierrellä näyttelyalueella. Kaikkiaan näyttelyyn odotetaan
noin 100 000 vierasta.
Presidentti Haloselle esiteltiin naisyrittäjyyttä sekä
maatilojen laatu- ja johtamismalleja. Lisäksi hän tervehti
kotieläinpuiston asukkaita ja sai annoksen perunatietoa.
Näyttelyseudulla Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan noin 80 prosenttia
maamme siemenperunasta.
Vuoden Maatila -kilpa käynnissä
Vuoden Maatila -kilpailun kolmas kierros käynnistyy
Farmari-näyttelyssä. Kilpailun tavoitteena on korostaa
kokonaisvaltaista laatutyötä ja maatilayritysten kilpailukyvyn
kehittämistä.
Laatujohtaja Pirjo Jokipii ProAgria Maaseutukeskusten liitosta
sanoi, että maatilojen toimintaa on yleensä totuttu arvioimaan
joltakin tietyltä näkökannalta. "Kilpailuun osallistuneiden
kautta voidaan nostaa esiin menestyviä maatilayrityksiä ja osoittaa,
että maatiloillakin on hyödyllistä käyttää samoja kehittämisen
välineitä kuin muissakin yrityksissä."
Jokipii muistuttaa, että elintarviketalouden laatustrategian
tavoitteena on kuluttajan tarpeiden täyttämisen lisäksi toimialan
kilpailukyvyn parantaminen.
Vuoden Maatila 2003 -kilpailuun osallistuu 20 maatilayritystä.
Yritysten arviointi on parhaillaan menossa ja voittaja julkistetaan
marraskuussa. Ensimmäiseksi Vuoden Maatilaksi valittiin viime vuonna
Virolan puutarha Kangasalta.
Farmari-näyttelyn järjestelyvastuussa on tänä vuonna ProAgria
Oulun Maaseutukeskus. ProAgria-osasto on tällä kertaa koostettu
yhteistyössä ProAgria-organisaatioiden kanssa. Osastolla ovat mukana
ProAgria Maaseutukeskukset, ProAgria Suomen
Kotieläinjalostusosuuskunta, ProAgria Jalostuspalvelu, Alkiokeskus ja
ProAgria Maatalouden Laskentakeskus. Valion alkutuotanto on yhtymän
jäsenenä mukana omalla osastollaan.
Raision
vuosi jatkui heikkona
Raisio Yhtymän liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa kymmenisen
prosenttia, mutta tulos putosi miinukselle 0,4 miljoonaa euroa.
Liikevaihtoa kasvatti Raisio Chemicals. Sen sijaan RavintoRaisiolle
kausi oli vaikea, sillä margariini- ja viljatärkkelyksen myynti jäi
odotettua pienemmäksi.
RavintoRaision liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 109,6 miljoonaa
euroa ja tulos -2,5 miljoonaa euroa. Kannattavuus heikkeni erityisesti
margariinin tuotannossa. Sen sijaan myllytoiminta oli kannattavaa.
Viime vuonna vastaavaan aikaan tulosta syntyi 3,1 miljoonaa euroa.
Pääjohtaja Rabbe Klemets kuvaa loppuvuotta yhtiölle
haasteelliseksi. Hän uskoo kuitenkin, että tehostamistoimet ja
tehdyt investoinnit alkavat tuottaa tulosta ja liikevaihdon kasvu
jatkuu. Erityistä huomiota Raisio Yhtymä kiinnittää taseen
vahvistamiseen ja vakavaraisuuden parantamiseen.
Metsäliitto
sitoutuu yhteiskuntavastuuseen
Metsäliitto Osuuskunta on tarkentanut yhteiskuntavastuun
periaatteitaan. Metsäliiton hallitus hyväksyi heinäkuun lopussa
sitoumuksen, jossa osuuskunnan suhde vastuulliseen toimintaan on
linjattu entistä selkeämmin.
Sitoumus nojaa Metsäliitto-Yhtymän arvoperustaan, ja
vastuullisuus on yksi yhtymän neljästä liiketoiminta-arvosta.
Metsäliitto Osuuskunta sitoutuu edistämään liiketoiminnassaan
kestävää kehitystä, parantamaan jatkuvasti toimintaansa ja
harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti.
Metsäliitto ottaa entistä tarkemmin huomioon taloudelliset ja
sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristön. Tavoitteena on turvata
oma ja yhteistyökumppanien menestys liiketoiminnassa pitkällä
aikavälillä, lisätä ihmisten hyvinvointia omien tuotteiden ja
toiminnan avulla sekä minimoida haitalliset ympäristövaikutukset.
Sitoumuksen mukaan Metsäliitto tukee Global Compactin
periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämää ja
ympäristönsuojelua. Global Compact on YK:n ja elinkeinoelämän
yhteinen hyvän yrityskansalaisuuden aloite, joka perustuu yhdeksään
yleismaailmalliseen periaatteeseen.
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti lisäksi, että sitoumus
määritellään vielä tarkemmin konkreettisten periaatteiden avulla.
Niiden toimeenpanoa myös seurataan.
Kemira
GowHow ei yllä viimevuotiseen
Kasvinravinteita valmistava Kemira GrowHow lisäsi vuoden
ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoaan prosentin verran, mutta
liikevoitto putosi 38 miljoonasta eurosta 18 miljoonaan. Lannoitteiden
myyntimäärät kohosivat tammi-kesäkuussa kaikkiaan 11 prosenttia
edellisvuoden tasosta.
Koko vuoden tuloksen Kemira GrowHow arvioi jäävän heikommaksi
kuin viime vuonna. Vienti kärsii edelleen heikosta dollarista, vaikka
GrowHow´n lannoitehinnat ovat nousseet Isossa-Britanniassa ja
Manner-Euroopassa. Eläinrehupuolella hintasota ja
valuuttasuhde heikentävät kannattavuutta.
Koko Kemira-konserni paransi selvästi tulostaan vuoden toisella
neljänneksellä. Tulos rahoituserien jälkeen oli nyt 38,9 miljoonaa
euroa, kun vuosi sitten päästiin 23,3 miljoonaan. Vuoden
ensimmäiseltä puoliskolta tulosta kertyi 65,4 miljoonaa euroa, noin
kolme miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kemiran tuloksesta suurin osa koostuu sellu- ja paperikemikaalien
sekä vedenpuhdistuskemikaalien valmistuksesta ja myynnistä.
Konsernin koko vuoden tuloksen odotetaan nousevan paremmaksi kuin
vuonna 2002.
Metsäliiton
tulos puolittui
Metsäliitto-Yhtymän tulos puolittui tammi-kesäkuussa verrattuna
samaan ajankohtaan viime vuonna. Liikevoitto laski 220 miljoonasta
eurosta 131,1 miljoonaan. Voitto ennen satunnaiseriä oli 60
miljoonaa, kun vuonna 2002 päästiin 125,1 miljoonaan euroon.
Yhtymän liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,28
miljardia euroa, noin kuusi prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana
viime vuonna.
Huhti-kesäkuussa Metsäliitto-Yhtymän liikevoitto laski 90
miljoonasta 41 miljoonaan euroon. Liikevaihto kutistui noin neljä
prosenttia verrattuna tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen.
Kannattavuutta kavensivat Metsäliiton mukaan yleisen
taloustilanteen aiheuttama kysynnän heikkeneminen, paperien hintojen
lasku sekä kausiluontoisesti toimitusmäärien pieneneminen. Lisäksi
tulosta verottivat kotimaan tehtaiden vuosihuoltokustannukset.
Metsäliitto Osuuskunnalle liikevaihtoa oli karttunut kesäkuun
loppuun mennessä 579 miljoonaa euroa, 20 miljoonaa euroa enemmän
kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Puolivuotiskatsaus
näyttää 9,6 miljoonan euron liikevoittoa, mikä on miljoonan verran
suurempi kuin vuosi sitten. Voitto ennen satunnaiseriä oli 88,4
miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy osinkotuottoja lähes 82
miljoonaa euroa.
Metsäliitto-Yhtymän pääjohtajan Antti Oksasen mukaan
taloustilanteessa ei ole näkyvissä paranemisen merkkejä kuluvan
vuoden aikana: "Kysyntä kohentunee hieman kausiluonteisesti
syksyn aikana. Kannattavuutta heikentävät kuitenkin paperituotteiden
alhaiset hinnat sekä euron vahvistuminen."
Metsäliitto-Yhtymässä on menossa merkittäviä toiminnan
kehittämis- ja tehostamistoimia. Oksanen painottaa, että niiden
määrätietoinen toteuttaminen korostuu entisestään nykyisessä
taloustilanteessa.
Vahva euro vaivaa M-realia
- tulos painui tappiolle
M-realin tulos heikentyi muiden metsäyhtiöiden tapaan selvästi
alkuvuonna. Toisen vuosineljänneksen tulos jäi jopa tappiolliseksi.
Rahoituserien jälkeen tappiota kirjattiin huhti-kesäkuussa 9,7
miljoonaa euroa. Samaan aikaan viime vuonna M-real teki voittoa 38,6
miljoonaa euroa.
Osavuosikatsaus näytti odotettua heikompaa tulosta kuin markkinat
odottivat, ja M-realin kurssi kääntyi pörssissä tiistaina laskuun.
Tammi-kesäkuun tulos oli ennen satunnaiseriä 28,9 miljoonaa
euroa. Vuonna 2002 päästiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla 82,7
miljoonaan euroon. Kannattavuutta rasittivat entistä alhaisemmat
myyntihinnat sekä dollarin ja punnan kurssien lasku.
M-realin toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkola pitää loppuvuoden
näkymiä sangen vaisuina paperi- ja kartonkimarkkinoilla. Kysynnän
ei oleteta piristyvän Euroopassa, ja paperin hintaan kohdistuu
lievää painetta. Tämän vuoksi M-real jatkaa edelleen
tuotannonrajoituksia tehtaissaan.
Reijo
Flink Itikan ja Lihakunnan
yhteiseksi toimitusjohtajaksi
Agrologi
Reijo Flink (36) on valittu Itikka Osuuskunnan ja
Lihakunnan uudeksi yhteiseksi toimitusjohtajaksi. Osuuskuntien
hallintoneuvostot päättivät valinnasta viime viikolla.
Flink siirtyy tehtävään MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtajan
paikalta. Hän aloittaa uudessa työssään syyskuun alussa. Itikan
nykyinen toimitusjohtaja Tom Weckström on jäämässä eläkkeelle
|
Reijo
Flink. |
ja
Lihakunnan toimitusjohtaja Juha Junnila keskittyy A-Tuottajien
johtamiseen. Tähän saakka hän on toiminut sekä Lihakunnan että
A-Tuottajien johdossa.
|
Metsä
Tissuen tulos hiipui hiukan
Metsä Tissuen ensimmäisen vuosipuoliskon tulos pieneni hieman
viime vuoteen verrattuna. Tammi-kesäkuun voitto ennen satunnaiseriä
oli 16,4 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten päästiin 16,6 miljoonaan
euroon.
Metsä Tissuen liikevaihto sen sijaan kasvoi kuusi prosenttia 333,8
miljoonaan euroon. Yhtiön puolivuotiskatsauksen mukaan
pehmopaperituotteiden kysyntä kasvaa Euroopassa erittäin hitaasti.
Suurin syy markkinoiden hiipumiseen on yleinen taloudellinen tilanne.
Alalle on myös tullut uutta tuotantokapasiteettia, mikä on pitää
kilpailun kireänä.
Metsä Tissue kertoo jatkavansa tuotekehitykseen ja
kustannustehokkuuteen tähtäävien kehitysohjelmiensa toteuttamista
kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suurin osa ohjelmista toteutetaan
ensi vuoden loppuun mennessä.
|