Suomalaissyntyinen Fogelström ICA:n
pääsihteeriksi
Ruotsin osuustoimintajärjestön FCC:n toimitusjohtaja Karl-Johan
Fogelström on kutsuttu Geneveen kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n
pääsihteeriksi. Fogelström on Ahvenanmaalla vuonna 1940 syntynyt Suomen kansalainen.
Fogelström on Suomessa ollessaan työskennellyt muun muassa SOK:ssa ja
myöhemmin useissa pohjoismaisissa hankkeissa Keniassa ja Tansaniassa. SCC:hen Fogelström
meni vuonna 1985 ja nimitettiin kehitysjohtajaksi ICA:n Aasiassa ja Tyynen valtameren
alueella toimipaikkana New Delhi Intiassa.
Toimen edellinen haltija Bruce Thordarson Kanadasta jäi
tehtävästä pois viime heinäkuussa. Fogelström on aloittanut ICA:n pääsihteerinä 1.
syyskuuta lähtien.
ICA:n verkkosivulla Fogelström hahmottelee osuustoiminnan ja ICA:n asemaa.
Hän arvioi, että osuustoiminta on tänään yhtä varteenotettava yritysmuoto kuin se on
ollut alkuaikoinaankin. Hänestä nyt on sijaa organisaatioille, jotka pyrkivät
ylevämpiin tavoitteisiin kuin pääoman maksimointiin. Osuustoiminnallisen yrittämisen
pohjalla ovat arvot, mikä tekee niistä omaleimaisen. Tätä eroa Fogelström korostaa ja
haluaa sen tulevan entistä näkyvämmäksi, hyväksytymmäksi ja tunnustetummaksi.
Fogelström tähdentää osuustoiminnan mahdollisuuksia myös kehitysmaiden
taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön on tehokas tapa saada ihmiset parantamaan
elinolojaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Tällaista kehitystä ICA sidostahoineen voi
edistää. Uusi pääsihteeri visioi, että ICA voi olla yleismaailmallisesti tunnustettu
ja johtava osuustoiminnan runko.
Hjalmarsson puolestaan FCC:n johtoon
Fogelströmin lähdettyä Ruotsin osuustoimintajärjestön FCC:n toimitusjohtajan paikalta
uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Lennart Hjalmarson. Hän on ollut
muun muassa kasvatus- ja terveysjohtajana ruotsalaisessa osuustoiminnallisessa
oppilaitoksessa, Sormlandin kuluttajaosuustoiminnan järjestön toimitusjohtajana ja FCC:n
johtoryhmän jäsenenä ja toimitusjohtajan varamiehenä vuodesta 1990.
Osuuskuntalakiuudistus
eduskuntaan kevätistuntokaudella
Osuuskuntalakiuudistus ehtinee hallitukselta eduskunnan käsittelyyn oikeusministeriöstä
saatujen tietojen mukaan aikaisintaan ensi helmi-maaliskuussa.
Aiemmin arvioitiin lain tulevan voimaan heinäkuussa 2001 kun sen oletettiin
tulevan eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden puolella. Lain on mahdollista ehtiä
voimaan vuoden 2001 aikana, jos eduskunta saa sen ensi kevättalvella. Vuonna 2001
osuuskuntalaki Suomessa täyttää sata vuotta.
Lakiuudistuksesta voi
lukea oikeusministeriön verkkosivulta ja eri tahojen siitä antamasta lausunnosta Pellervon kotisivulta.
EU:n kilpailupolitiikkaa
suomittiin EVA-päivillä
Euroopan unionin kilpailupolitiikka sai huutia
Suomen ja Ruotsin suhteisiin paneutuneilla EVA-päivillä 11:nä lokakuuta Helsingissä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan
puheenjohtaja, vuorineuvos Georg Ehrnrooth sanoi, että yritykselle on
luonnollisin tapa laajeta fuusioitumalla koti- tai naapurimaan yritysten kanssa. EU:n
kilpailupolitiikka voi kuitenkin estää kilpailukykyisten yritysten syntymisen pienissä
jäsenmaissa relevantin markkina-alueen määrittelyn perusteella. Ehrnrooth totesi, että
pienen maan yritykselle on usein mahdotonta oman maansa markkinoilla kasvaa niin suureksi,
että se voi toimia kilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla. Fuusio-ongelmista on useita
esimerkkejä, Ehrnrooth mainitsi Volvon ja Scanian esimerkin: fuusiosuunnitelmat
kaatuivat, koska uuden yrityksen katsottiin muodostavan liian vahvan aseman Ruotsin
markkinoilla.
Ehrnrooth peräsi, onko tämänkaltainen tulkinta relevantista
markkina-alueesta linjassa sisämarkkinoiden ajatuksen kanssa, ja kun koko EU muodostaa
yhteisen markkina-alueen, jolla tavarat voivat vapaasti liikkua, pitäisi Ehrnroothin
mielestä unionin olla se relevantti markkina-alue, jolla yritysten määräävä
markkina-asema arvioidaan.
"Miksi Suomen ja Ruotsin markkinoita arvioidaan erillisinä, kun ei niin
tehdä esimerkiksi Baijerissa? Siinä on työkenttää pienten maiden edustajille
unionissa", Ehrnrooth sanoi.
Kilpailupolitiikkaan kajosi myös Partekin konsernijohtaja Christoffer
Taxell. Taxell ryöpytti yhä lisääntyvää ja aikaavievää
kilpailunvalvontaa, joka syrjii pienten maiden paikallisesti voimakkaita yrityksiä.
"Yhdistymisiä estetään voimakkaan kotimarkkina-aseman perusteella, ja
samaan aikaan suuret eurooppalaiset toimijat voivat suureta yhdistymällä kahdesta
pohjoismaisesta toimijasta toisen kanssa."
Taxellin mielestä taloudellisen yhteistyön kehittäminen Suomen ja Ruotsin
välillä tapahtuu viime kädessä yritysten välillä, ja sitä kautta on paljon
tehtävissäkin, vaikka mahdollisuuksia on otettu pois. Hän muistutti, että Suomi ja
Ruotsi ovat esimerkiksi johtavia informaatioteknologian maita, ja kummassakin maassa on
alalla huippuosaamista.
Agrimarketeille kahdeksan
Konekeskusta
Hankkija-Maatalous kokoaa
näyttävimmän konevalikoiman kahdeksaan Agrimarket-Konekeskukseen. Paikkakunnat ovat
Turku, Tampere, Seinäjoki, Virkkala, Kokkola, Kouvola, Kuopio ja Oulu. Konekeskuksissa
tulevat olemaan myös vaihtokoneet.
Tampereen, Seinäjoen, Virkkalan, Kuopion, Oulun, Kokkolan ja Kouvolan
Agrimarket Konekeskukset aloittavat toimintansa vuoden 2001 alussa, vaikka kaikkien
toimipisteiden investoinnit eivät olisikaan vielä valmiit.
"Kauppa on selvästi parantunut", sanoo konekauppaa vetävä
hankintajohtaja Pentti Mutka. Turun Konekeskuksen tämän vuoden
kokemuksista. Turun uusi kiinteistö valmistuu marraskuussa 2000. Konevalikoimaa ja
varaosia jää muuallekin: Agrimarketeja on kaikkiaan 140 eri puolilla maata.
Maatalouskonekaupan myynti asettuu tänä vuonna Mutkan mukaan noin kahteen
miljardiin markkaan, siitä puolet on traktoreita, joita ostetaan noin 5000 kappaletta.
Noin 65 prosenttia Agrimarketien ostoista tekevät kanta-asiakkaat. Toimitusjohtaja Ensio
Hytösen mukaan tavoite on noin 75 prosenttia. Agrimarketiteilla on muitakin
asiakkaita kuin viljelijät: puutarha- ja rautakaupan myynti nousee kohisten.
SOK:n omistaman
Hankkija-Maatalouden tämän vuoden myynti syyskuun loppuun mennessä on ollut noin 2,7
miljardia markkaa, mihin toimitusjohtaja Hytönen toteaa oltavan tyytyväisiä, se on
hieman budjetoitua myyntiä enemmän.
Verkkokauppa tulee osin ohittamaan kaupan suorilla valmistajien ja
asiakkaiden yhteyksillä, mutta myös kauppa käyttää verkkoa hyväkseen karsiessaan
kulujaan ja uusiessaan toimintojaan. Ensi vuoden elokuussa Hankkija-Maatalous avaa oman
verkkokauppansa. Business controller Pentti Penttinen sanoo sen
käynnistyvän aluksi tuotantotarvikkeilla kuten lannoitteilla, rehulla, öljyllä,
siemenillä. Viljakauppaa Internetissä Agrimarketit eivät käynnistä vielä ensi
syksynä.
Nopeaa siirtymää verkkokauppaan ei odoteta, mutta Penttisen mukaan kasvu on
viitisen prosenttia vuodessa. Kauppaa tehdään verkossa, mutta raha kulkee entisiä
laskutusreittejä.
Laadukasta viljaa on tänä syksynä virrannut kauppaan runsaasti.
Markkinointipäällikkö Henry Vikström sanoo varastojen olevan
pullollaan ja toivoo nopeasti vientipäätöksiä. Korjatusta sadosta riittää kotimaan
tarpeisiin niin ruis kuin ilmeisesti mallasohrakin.
Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi Hankkija-Maataloudessa panostetaan myös
muun muassa oman henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä on
konehuolto, joka nykyisin vaatii tietokoneiden hyödyntämistä.-MN
- Viikon verkkovihjeet
- Pellervo-Instituutin syksyn koulutusohjelma ja
toimialaseminaarit ovat nähtävillä instituutin kotisivuilla. Sivulta löytyvät
myös hinnat ja ilmoittautumisyhteydet. Pellervo-Instituutti tarjoaa myös
majoituspalvelua.
LYHYESTI
- Osuustoiminta-lehti nro 6/2000
ilmestyy 1. marraskuuta viikolla. Uusille tilaajille Osuustoiminta-lehdestä on nyt 190
markan vuosikertatarjous, joka on voimassa 15. marraskuuta 2000 asti.
- Pellervon taloudellinen
tutkimuslaitos PTT julkaisee syksyn suhdannekuvansa 16. lokakuuta.
- Osuuspankkiryhmä
tehostaa verkkolaskutuksen valmiuksia yhteistyöprojektilla Elma Oy:n kanssa.
Standardityötä koordinoi konsortio, jossa ovat lisäksi Leonia, Merita Pankki ja
TietoEnator.
- Pohjoismainen
informaatioteknologian kokous järjestetään 6. marraskuuta Helsingissä.
Tavoitteena on kartoittaa eri maissa toteutettua ja suunniteltua maatalousalan
verkkotoimintaa ja hahmottaa mahdollisia yhteistyökohteita. Järjestelyistä vastaavat
MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja osuustoiminnalliselta sektorilta Pellervo.
Toivomuksia ja ehdotuksia aihealueelta voi jättää Pellervolle sähköpostilla.
|