OK-laki 100 vuotta, uudistusesitys hallitukselta syyskuussa Lakiuudistus parantaa osuuskuntien kilpailukykyä
Maamme osuuskuntalaki täyttää 100 vuotta 1. syyskuuta. Ajankohtaa juhlistaa lain kokonaisuudistus, josta hallitus antanee esityksen eduskunnalle syyskuussa. Lakia uudistettiin viimeksi 1954. Osuuskuntia alettiin perustaa Suomessa 1800-luvun lopulla ja niistä tuli nopeasti merkittävä osa suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa. Osuuskuntien määrä oli suurimmillaan noin 7 000:ssa 1930-luvulla. Suomessa on nyt noin 3 000 osuuskuntaa, joissa on yli viisi miljoonaa perusjäsentä. Vuonna 2000 pellervolaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viikolla 36 ilmestyvän Osuustoiminta-lehden	J.K.Paasikiven Pellervossa tekemän  osuustoimintalain koosteen kansilehteä vuodelta 1902. Kuva Markku Nummi
yhteenvedon mukaan noin 85 miljardia markkaa ja niissä oli 1,6 miljoonaa jäsentä. Kun mukaan lasketaan S-ryhmä, Tradeka ja Elanto sekä Tapiola, osuustoiminnallisen liiketoiminnan liikevaihto nousee yli 150 miljardin markan.   Esityksellä uudeksi osuuskuntalaiksi parannetaan osuuskuntien toimintaedellytyksiä. Osuuskunnan keskeiset tuntomerkit säilyvät, mutta sen oman päätösvallan vapautta lisätään ja osuuskunnat saavat osin osakeyhtiöistä olevia säännöksiä.    Osuuskunnan voi esityksen mukaan perustaa myös aatteelliseen tarkoitukseen. Perustamiseen riittää kolme jäsentä ja perustamiseen liittyvää rutiinia lievennetään. Jäsen ja ääni –periaate säilyy, mutta yksimielinen osuuskunnan kokous voi päättää erilaisen äänimäärän käytöstä. Jäsenpalveluja voi tarjota myös esim. tytäryhteisön avulla.    Edelleen esitys sisältää muun muassa, että osuuskunnan oman pääoman, osuuspääoman ehtoisen rahoituksen ja lisäosuuspääoman hankintaa helpotetaan. Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan asema määritellään kuten osakeyhtiössä, mutta hallintoneuvoston toimivalta voi olla laajempi, ja sulautumisessa mukaudutaan osakeyhtiön säännöksiin.    Osuuskuntalain kokonaisuudistuksesta ja sen vaikutuksista Pellervo-Seura järjestää erityisseminaarin marraskuussa.    Esitys uudeksi osuuskuntalaiksi oikeusministeriön kotisivuilla. Eri tahojen siitä antamia lausuntoja Pellervon kotisivulla. Lisätietoja: Olavi Leppänen, Pellervon lakiasiain johtaja (09) 4767 5515, GSM 0400 435 469 Samuli Skurnik, Pellervon toimitusjohtaja (09) 4767 5501, GSM 0400 502 426 Sami Karhu, Pellervon järjestö- ja tiedotuspäällikkö (09) 4767 5502, GSM 0400 545 989

Projekti päättyi, uusosuustoiminnan
neuvonnan tarve jatkuu
Pellervossa kolme vuotta kestänyt valtakunnallinen Uusosuustoiminnan neuvonta- ja tietopalveluprojekti päättyy elokuun lopussa. Sitä ovat rahoittaneet Pellervo-Seura ja työministeriö puoliksi.
   Projekti on onnistunut loistavasti tavoitteessaan tehdä tunnetuksi osuustoimintaa ja osuuskuntaa yritysmuotona. Nyt jo lähes kaikissa yritysoppaissa osuuskunta esitellään muiden yritysmuotojen rinnalla käyttökelpoisena vaihtoehtona.
   EU:ssa yhteisötaloutta pyritään kehittämään kokonaisuutena DG Enterprisen alaisuudessa ja myös komissaari Erkki Liikanen pitää yhteisötalouden kehittämistä tärkeänä. Nämä seikat antavat aiheen uskoa, että osuustoiminnalla on Suomessakin loistava tulevaisuus erityisesti paikallistalouden kehittäjänä ja uudenlaisten työllistämismallien luomisessa, kunhan sen merkitys myös viranomaistasolla täysin ymmärretään.
   Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskuntien määrä on kolmen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Erityisiä kasvualoja ovat olleet informaatioteknologia, koulutus- ja konsultointi sekä monien erikoisalojen asiantuntijapalvelut. Myös monitoimialaisia työtä vuokraavia osuuskuntia perustetaan edelleen. Kulttuurin eri aloille on perustettu jo yli sata osuuskuntaa, yhtenä esimerkkinä Helsingin Festivaaliorkesterin Osuuskunta, joka on viime aikoina saanut osakseen runsaasti myönteistä julkisuutta.
   Yritysten perustajille on tarjolla tietoa, jos sitä vain oikeista paikoista osataan etsiä. Tämä ei kuitenkaan koske osuuskuntaneuvontaa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten yrityspalvelupisteissä ei edelleenkään tunneta riittävästi osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä niin, että neuvontaa saisi luontevasti yhdeltä luukulta. Asian korjaamiseksi on tarkoitus jatkossa tehdä yhteistyötä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.
    Uusosuustoiminnan edistämistä jatkettaneen Pellervossa nykyistä pienemmin resurssein. Wuokko-sivut Perustamme osuuskunnan –oppaineen sekä uusosuuskuntarekistereineen säilyvät Internetissä ja Uusi osuustoiminta –liitettä julkaistaan Osuustoiminta-lehdessä nykymuodossaan tämän vuoden loppuun. Perustamme osuuskunnan -opas uusitaan osuuskuntalain kokonaisuudistuksen tultua vahvistetuksi. Uusi laki tuo muassaan suuria haasteita, joten työn jatkamiseen tullaan etsimään – ja toivottavasti myös löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia.
Lisätietoja: Hanna-Leena Asunta, Pellervo-Seura
(09) 4767 5562, 040 581 7675

Lihatalot hakevat markkinoita lähialueilta
"Olemme tehneet kotimaassa liki kaiken, mitä näillä markkinoilla tehtävissä on. Ne ovat yksinkertaisesti liian pienet. Sen vuoksi HK Ruokatalo on ryhtynyt viime vuosina hakemaan kasvupotentiaalia Suomen rajojen ulkopuolelta ja valinnut Baltian suunnan kohteeksi."
   HK Ruokatalon hallituksen puheenjohtaja ja Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtaja Marcus H. Borgström valotti sekä HK:n että laajemminkin osuustoiminnallisten lihatalojen strategisia suuntaviivoja ot-yritysten tiedotusväelle perinteisessä Villingin kesätapaamisessa.
   Borgströmin mukaan suomalaisten ja ruotsalaisten edun mukaista on pyrkiä myös yhteistyössä huolehtimaan siitä, että monikansalliset yritykset eivät pääse vahvaan asemaan lähialueilla. Nyt kannattaa toimia defensiivisesti. Euroopan tuottajaosuustoiminnan järjestön Cogecan varapuheenjohtajana Borgströmille on muodostunut kokonaiskäsitys siitä, miten voimakkaasti mm. amerikkalaiset ovat satsaamassa EU-jäsenyyteen ehdolla olevien maiden elintarviketeollisuuteen. Heidän tavoitteenaan on paitsi saada vahva jalansija näillä kehittyvillä markkinoilla myös päästä tätä kautta vahvasti koko Eu-alueen markkinoille.
   Borgström visioi suomalais-ruotsalaista liha-alan elintarviketeollisuuden Itämeren strategiaa. Malli voisi käyttää ihanteena pohjoismaisten panimoiden pitkälle toteuttamaa mallia, jolla se on saavuttanut hyvin vahvan aseman alueen markkinoilla.
   HK Ruokatalo on hankkinut jo muutaman vuoden ajan  lisää markkinoita Baltiasta. Tänä vuonna se on lisännyt omistustaan alueen siipikarjatuotannossa. Atria on edennyt samanaikaisesti Ruotsissa. Myös Karjaportti on väläyttänyt itselleen läheisimpiä Venäjän markkinoita lisäkasvun ja kannattavuuden hakemisessa äskettäin, sen jälkeen kun se päätti linjastaan säilyä itsenäisenä ja rakentaa tehokkaan uuden jalostuslaitoksen. -Antti Mustonen

Osuuspankki tulee digi-televisioon
Osuuspankki avaa ensimmäisenä pankkina palvelun digi-televisiossa. Kehittämisjohtaja Matti Korkeelan mukaan liittymää hallitaan helposti kaukosäätimellä. Palvelu on tarkoitettu lähinnä tilin hallintaan ja laskujen maksuun. Asiakas tarvitsee television digi-boxiin interaktiivisen yhteyden ja OP:n verkkopalvelusopimuksen. Jatkossa aletaan käyttää sirullisia pankkikortteja PIN-tunnistuskoodeineen.

ViikkoPellervon alkuun