Lähivakuutus
lisäsi markkinoitaan
Lähivakuutus-ryhmän
ensivakuutuksen maksutulo kasvoi tammi-kesäkuussa 10 prosenttia
edellisestä vuodesta. Kun kaikkien Suomessa toimivien
vahinkovakuuttajien maksutulo kasvoi 7,5 prosenttia, Lähivakuutus on
kasvattanut markkinaosuuttaan.
Erityisen vahvaa Lähivakuutuksen kasvu oli
liikennevakuutuksessa. Sen maksutulo kasvoi 14 prosenttia
edellisvuoden alkupuoliskosta. Toimitusjohtaja Harri Kainulainen
painotti puolivuotiskatsauksen julkistamistilaisuudessa Sotkamossa,
että kasvun arvoa lisää vielä se, että samaan aikaan autokauppa
on taantunut voimakkaasti.
Lähivakuutus-ryhmän alkuvuoden tulos jää kuitenkin
jonkin verran jälkeen edellisvuoden alkujaksosta. Talouden kasvun
taantuessa sijoitustuotot pienenivät ja samaan aikaan liikekulut ovat
kasvaneet. Maksettujen korvausten määrä nousi peräti 39
prosenttia.
Ilman huonoa onnettomuuskehitystä alkuvuosi olisi ollut
Lähivakuutukselle erinomainen. Koko vuoden tuloksen suhteen
Kainulainen onkin toiveikas: Ensivakuutuksen kokonaismaksutulossa hän
uskoo toteutuvan 10 prosentin kasvun myös koko vuoden osalta nousten
1,2 miljardiin markkaan. Ryhmän liikevaihdon ennakoidaan nousevan tänä
vuonna 1,55 miljardiin markkaan, missä on kasvua 5 prosenttia viime
vuodesta.
Vakuutusalasta yleensä Kainulainen totesi, että
keskittymis- ja kansainvälistymiskehitys on tullut ensisijaiseksi.
"Jonkunhan pitää huolehtia kotimarkkinoista, ja mielellämme
sen teemme", hän totesi.
Lähivakuutus uusii toimitilojaan ja siirtyy samalla
entistä paremmille liikepaikoille. Vaasassa avattiin elokuussa uusi
konttori, jota Kainulainen kuvasi uudeksi Lähivakuutuksen
lippulaivaksi. Toinen uusi toimitila on avattu Siilinjärvellä.
-Antti Mustonen
Suomalaisen ruoan kauppiaat |
Pekan ja
Merjan lounasmyymälän ikkuna ja ovensuu ovat kotoisat ja
konstailemattomat: mainoksia ei ole tulostettu hienoimmilla
tietokoneilla, vaan kirjoitettu käsin ikkunaan kiinnitetylle
kakkupaperille tai isommin tekstein kadulla seisovaan jalustaan.
Lähitienoolla on monenlaista etnistä ravintolaa,
mutta tämän ikkunassa lukee Suomen lipun vieressä Suomalainen
keittiö.
Pekka ja Merja Varpanen ovat koko
ajan tiskin yli nokikkain pääkaupungin ihmisten kanssa ja
luottavat siihen, että taustalla |
Merja
ja Pekka Varpanen harjoittavat ammattiaan lähellä Helsingin
jäähallia Mannerheimintiellä. Kuva Markku Nummi
|
lihatalot,
liikennöitsijät ja ruoan raaka-aineen kasvattajat tekevät
oman työnsä moitteitta.
Pekka Varpanen sanoo, että ei pieni yrittäjä
itse pysty tarkistamaan, ovatko koko lihaketjun linjat
moitteettomassa kunnossa, mutta valittuaan luotettavat
tavarantoimittajat hän on saanut tilauksien mukaiset
lähetykset, joissa on jokaisessa alkuperäkoodit.
"Eiköhän niiden Atrian ja Broilertalon
tuotanto lie kotimaista ja laadukasta", hän sanoo.
Pakkauksetkin hän saa yritykseen sopivan kokoisina.
Ongelmia ei ole ollutkaan - paitsi silloin, kun
Venäjän vienti tyrehtyi ja Suomeen tuli tanskalaistakin
pihviä jopa Pekan ja Merjan lounasruokalaan.
"Se hajosi, vaikka nuijin sitä varovasti
muovien välissä. Pekka Varpanen oli ihmetellyt, oliko eläimet
ruokittu jotenkin eri tavalla kuin suomalaiset vai pakkasessako
rakenne oli mennyt sellaiseksi.
Mitä Varpasille on suomalaisuus?
Raaka-aineen lisäksi maku. "Jos laitan
spagettia, siinä ei ole sitä italialaisittain voimakasta
spagettikastiketta, vaan tavallista suomalaista
jauhelihakastiketta. Tomaattia kyllä käytän paljon ja pistän
ruokiin timjamia ja muita yrttejä." Eivätkä ihmiset
kuulemma nokkoskastikettakaan vierasta.
Keskikesäksi Varpaset panevat putiikkinsa kiinni
ja hurauttavat autoilemaan ja maistelemaan tulisempia annoksia
pitkin Eurooppaa. Viime kesänä kertyi noin 8500 kilometrin
reissu aina Roomaan asti.
Reseptejä he eivät tuo matkalta
lounasmyymäläänsä. Täällä paistuvat joka aamu tuoreet
silakkafileet tuoreiden sämpylöiden väliin tai sinällään
kotiin vietäviksi. Yksi asiakas juo kahvit, toinen lounastaa.
Ennen Varpasilla oli kalamyymälä, mutta siitä he luopuivat.
BSE-kriisi ei vaikuttanut Varpasten mukaan heidän
yrityksensä talouteen: ihmiset ostivat naudan sijaan jotakin
muuta.
"Nyt se kriisi on unohtunut ja lihakauppa on
normalisoitunut, mutta broilerin menekki lisääntyy ja
kalkkunaakin ihmiset valitsevat mielellään." MN
PTT:n
suhdannekatsaus 11. lokakuuta
Pellervon
taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkistaa syksyn suhdannekuvansa 11.
lokakuuta kello 10 Helsingissä.
Suhdannekuvaan kohdistunee tavallista suurempi
mielenkiinto, sillä maailmantalouden kehityksestä on vaihtelevia
näkemyksiä ja PTT:läiset voivat viimeistellä katsauksensa myös
New Yorkin ja Washingtonin tapahtumien jälkinäkymissä.
|
Metsäliitto
osti Thomeston
Venäjän ja
Baltian puukauppaan erikoistunut Thomesto
Oy siirtyy Metsäliitolle 150 miljoonalla markalla. Metsäliitto
kirjoitti kauppasopimuksen Thomeston omistavan Thominvestin ja sen
lähiyhtiön kanssa 12. syyskuuta. Kauppa käsittää 95,55 prosenttia
osakekannasta.
Metsäliitto osti Thomestossa lisää kansainvälisen
puukaupan osaamista. Kaupan mukana siirtyy Metsäliitolle yli 800
työntekijää. Thomeston liikevaihto on noin miljardi markkaa, siitä
85 prosenttia on Puukauppa-toimialalta.
Verkossa:
Metsäliitolla
verkkopeli yläasteelaisille
Metsäliiton
verkkosivuille on surfannut viime päivinä moni yläasteen oppilas -
ei tekemään puukauppaa, vaan pelaamaan.
Metsäliitto teetti Valvegroup Oy:llä
Hiidenportti-nimisen pelin Internetiin. Osoite on www.hiidenportti.com.
Pelissä seikkaillaan metsäkiiturilla Hiisimetsässä ja
etsistään avaimia, joiden avulla päästään Hiidenportista ulos.
Digitoday.fi -palvelu testasi peliä ja totesi, että ei mikään
helppo nakki. Metsäaiheeseen on yhdistetty vanhaa suomalaista satu-
ja kansanperinnettä.
Hiidenportti on ilmainen peli, mutta edellyttää
rekisteröitymistä.
Muuta:
- Pellervon Päivä 2002 -seminaari järjestetään 18.4.2002
Helsingissä.
|