Osuuspankkikeskus suhdanteista:
Talouden kasvu loivaa, työttömyys nousee
Osuuspankkikeskus tarjoaa 2,5 prosentin talouskasvua ensi vuodeksi tämän vuoden 1,5 prosentin sijaan. Se katsoo Suhdannenäkymät 2003-2004 -julkaisussaan, että talouden kasvu Suomessa jatkuu euroalueen keskimääräistä kasvua nopeampana.
   Ekonomisti Jorma Vanninen (kuva) huomauttaa, että julkiset investoinnit pysyvät vähäisinä, erityisesti kone- ja laitahankinnat supistuvat. Ainoa sektori, jolla nousua on, liittyy Vannisen mukaan aineettomiin investointeihin kuten tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen.
   Talouden kasvu pysyy USA-vetoisena ja siinäkin on Vannisen mukaan kysyttävä, onko kasvu kestävää pidemmän päälle. Yksityinen kulutus on avainasemassa USA:n talouskasvussa.
   Suomen vaihtotase kehittyy myönteisesti. Vuonna 2004 se nousee 7,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaihtotaseen ylijäämä kääntyy Osuuspankkikeskuksen ennusteen mukaan kasvuun vuonna 2004.
   Sekä vienti että tuonti lisääntyvät selvästi kuluvan vuoden luvuista. Vientiyritysten tilauskanta on vaatimaton vahvistuneen euronkin takia, mutta yritysten odotukset vuoden loppua kohden ovat paranemassa.
   Matalan koron aika jatkuu vielä ainakin vuoden 2004. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna vajaan prosentin ja ensi vuonna sitäkin vähemmän. Asuntojen hintojen nousu on laantunut.
   Osuuspankkikeskus tarjoaa Euroopan Keskuspankin marraskuussa 2003 aloittavalle uudelle johtajalle Jean-Claude Trichetille nyt mahdollisuutta osoittautua aktiivisen rahapolitiikan linjan edustajaksi. Osuuspankkikeskus arvioi, että EKP voisi edelleen alentaa ohjauskorkoa.
   Ekonomisti Vanninen katsoo, että Suomessa olisi ollut paikallaan elvyttää finanssipolitiikkaa hieman rohkeammin kuin mitä hallitus nyt tekee. Se olisi antanut lisää puskuria mahdollisia talousriskejä vastaan.-MN

Finnforest valitsi Hartolan
Finnforest sijoittaa Hartolaan uuden moduulirakentamisen tuotantoyksikön. Rakennustyöt alkavat todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella ja tehdas on tarkoitus käynnistää vuoden kuluttua.
   Uuden tehtaan kapasiteetti on parhaimmillaan tuhat taloa vuodessa, ja Finnforestin mukaan investoinnilla haetaan kasvua Euroopan markkinoilla. Valmistuttuaan tehdas työllistää 150 henkilöä. Lisäksi työtä saavat Finnforestin alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit.
   Tehdasta varten Hartolan kunta perustaa Finnforestia-kiinteistöosakeyhtiön ja rakennuttaa 20 000 neliömetrin teollisuushallin. Finnforest ilmoitti keväällä aloittavansa moduuliteollisuustuotannon Suomessa. Viimevaiheessa vaihtoehtoisia tehtaan sijoituspaikkoja olivat Hartola ja Lappeenranta.
   Finnforest on Euroopan suurin puutuoteteollisuuden konserni ja osa Metsäliitto-Yhtymää.

M-real tekee kemihierretehtaan Kaskisiin
M-real rakentaa Kaskisiin BCTMP-massa eli valkaistua kemihierrettä valmistavan tehtaan. Investoinnin kokonaisarvo nousee 180 miljoonaan euroon, ja tehdas on tarkoitus ottaa käyttöön noin kahden vuoden kuluttua.
   M-realin mukaan tehdas rakennetaan, jos ympäristöluvat ja muut avoimena olevat asiat etenevät toivotulla tavalla. Tehdas nousee Kaskisten tehdasalueelle, jossa jo toimii Metsä-Botnian sellutehdas. Naapuruudesta uskotaan olevan tuotantolaitoksille hyötyä mm. raaka-ainehuollossa ja kunnossapidossa.
   Uusi tehdas käyttää havu- ja lehtipuuta vuodessa 800 000 kuutiometriä, ja sen tuotantokapasiteetti on noin 300 000 tonnia. Tällä hetkellä vastaavaa massaa tehdään M-realin Joutsenon tehtaassa, ja uusi investointi yli kaksinkertaistaa yhtiön tuotannon. Kemihierrelaitos tuo Kaskisiin 65 uutta työpaikkaa.
   Kemihierrettä käytetään korkealuokkaisten painopaperien ja kartonkien raaka-aineena. Tähän saakka hierrettä on jouduttu tuomaan runsaasti Kanadasta, koska Joutsenon tehtaan kapasiteetti ei riitä kattamaan tarvetta. Uuden tehtaan ansiosta Joutsenon koko kemihierretuotanto voidaan käyttää kotimaan tarpeisiin. Kaskisten laitos puolestaan tuottaa hierrettä M-realin ulkomaisia tehtaita varten.

Botnia aikoo rakentaa sahan Syvärille
Metsä-Botnia suunnittelee sahan rakentamista Venäjälle Podporozhjen kaupunkiin. Kaupunki sijaitsee Leningradin alueella noin 300 kilometriä Pietarista koilliseen. Suomalaisille paikka on tuttu, sillä Podporozhje löytyy Äänisen ja Laatokan väliseltä kannakselta läheltä Syväriä.
   Podporozhjeen suunniteltava saha on keskisuuri, ja se käyttää nykyaikaista sahaustekniikkaa. Lopullinen investointipäätös tehdään, kun tarvittavat selvitykset on tehty ja sopimukset sekä luvat paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa ovat selvät. Botnian tavoitteena on sahan käynnistäminen vuonna 2005.
   Botnialla on vireillä toinenkin Venäjän-projekti. Yhtiö suunnittelee sahan rakentamista myös Sudaan Vologdan alueelle. Suda sijaitsee noin 400 kilometriä Moskovasta pohjoiseen.
   Metsä-Botnia on Euroopan toiseksi suurin sellunvalmistaja. Yhtiön omistavat M-real (47 %), UPM-Kymmene (47 %) ja Metsäliitto (6 %), ja se valmistaa valkaistuja havu- ja lehtiselluja 2,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Täydellä kapasiteetilla Botnia käyttää raakapuuta noin 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhtiön tehtaat sijaitsevat Joutsenossa, Kaskisissa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella.

Esa Mäki HK Ruokatalon
siipikarjateollisuuden johtoon
HK Ruokatalo -konsernin siipikarjateollisuuden johtajaksi on nimitetty maatalous- ja metsätieteiden maisteri Esa Mäki, 37 (kuva). Hänestä tulee samalla konsernin johtoryhmän jäsen ja tytäryhtiö Broilertalo Oy:n toimitusjohtaja. Uudessa tehtävässä hän aloittaa marraskuun alussa.
   Esa Mäki on työskennellyt Atria Oy:n palveluksessa vuodesta 1994 lihalinjan eri tehtävissä, mm. lihalinjan johtajana ja viimeksi tuotevirtojen ohjauksesta ja tukitoiminnoista vastaavana johtajana.
   Siipikarjateollisuuden johtaja on uusi nimike HK Ruokatalon organisaatiossa. Siipikarjan osuus HK:n kotimaan toiminnasta on noin 20 prosenttia.

HOK-Elannon vaaleissa yli tuhat ehdokasta
Marraskuussa järjestettävissä HOK-Elannon edustajiston vaaleissa osuuskunnan jäsenillä on runsaasti valinnanvaraa. Keskusvaalilautakunnalle jätettiin määräaikaan mennessä 16 ehdokaslistaa, joilta löytyy yhteensä 1021 ehdokasta.
   HOK:n ja Elannon vaaleihin ovat perinteisesti osallistuneet lähes kaikki poliittiset ryhmittymät, ja lisäksi mukana on ollut erilaisia kuluttajapiirejä edustavia ehdokkaita. Ilta-Sanomat kuvasi edustajiston vaaleja eduskuntavaalien uusinnaksi pääkaupunkiseudulla. Listoilta löytyykin runsaasti kansanedustajia ja kunnallispolitiikan vaikuttajia.
   Kokoomus on asettanut 240 ehdokasta, joista nimekkäimpiä ovat SOK:n entinen pääjohtaja Jere Lahti, kansanedustaja Ben Zyskowicz sekä ylipormestari Eeva-Riitta Siitonen. SDP:n 222 ehdokkaan listalta löytyy ministerikolmikko Erkki Tuomioja, Leena Luhtanen ja Tuula Haatainen sekä kansanedustajat Arto Bryggare, Rakel Hiltunen ja Risto Kuisma. Vasemmistoliitolla on 120 ehdokasta, mm. kansanedustajat Suvi-Anne Siimes, Jaakko Laakso, Kari Uotila ja Outi Ojala. Vihreistä edustajistoon pyrkii 103 ehdokasta puheenjohtaja Osmo Soininvaaran johdolla, Kalle Könkkölä ja Ville Komsi ovat myös mukana. Keskustalla on 97 ehdokasta, mm. puoluesihteeri Eero Lankia, kansanedustaja Antti Kaikkonen ja pääsihteeri Eeva Kuuskoski.
   Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalit järjestetään 1.-14. marraskuuta. Postitse toimitettavissa vaaleissa valitaan 60 edustajaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi pääkaupunkiseudun uuden osuuskaupan ylimpään päättävään elimeen. Vaaliaineiston postitus alkaa lokakuun lopulla niin, että osuuskunnan jäsenet saavat kirjeen ennen virallisen vaaliajan alkamista.
   Äänioikeutettuja vaaleissa on noin 380 000. Äänioikeus on kaikilla viimeistään 3. kesäkuuta 2003 Helsingin Osuuskauppa HOK:n tai Osuusliike Elannon jäseneksi liittyneillä ja siihen mennessä 15 vuotta täyttäneillä henkilöillä. Ne, jotka ovat sekä Elannon että HOK:n jäseniä, voivat antaa vain yhden äänen.

Valio valtaa Ruotsin jogurttimarkkinoita
Valio on kiristyneestä kilpailusta huolimatta onnistunut kasvattamaan markkinaosuuksiaan Ruotsin hedelmäjogurttimarkkinoilla. Valion Yo-ghurt on myyntitilastojen kärjessä 22 prosentin osuudella ja Valio Vanilla nopeimmin kasvava konsepti.
   Kahdestakymmenestä parhaiden myyvästä hedelmäjogurtista kymmenen oli Valion tuotemerkkejä. Niistä kolme oli listan kärjessä: Valio Yo-ghurt Sommarbär, Valio Yo-ghurt Jordsgubb ja Valio Yo-ghurt Skogsbär.
   Valion yhden kilon hedelmäjogurttipakkausten markkinaosuus Ruotsissa on noussut kolmen viime vuoden aikana 19,8 prosentista 28,9 prosenttiin.

Kone myi Valtran amerikkalaiselle Agcolle
Kone ilmoitti keskiviikkoaamuna sopineensa Valtran myymisestä amerikkalaiselle Agcolle.    Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toivoo kaupan vuoksi antamassaan lausunnossa, että Koneen ratkaisu loisi hyvät edellytykset Linnavuoren ja Suolahden tehtaiden ja Valtran alihankkijoiden toiminnan kehittämiselle ja jatkuvuudelle.    Valtio oli mukana Ponsse Oyj:n johtamassa ryhmässä, joka jätti Valtrasta kotimaisen tarjouksen elokuun lopulla.    Kone sai Agcolta 600 miljoonaa euroa. Koneen pääjohtaja Antti Herlin ei keskiviikkona kertonut jätettyjen tarjousten lukumäärää, hintoja eikä taustoja. Suomalaisten lisäksi tiedetään tulleen tarjous ainakin Intiasta.    Kone tiedotti 10. syyskuuta, että se ja Agco Corporation ovat allekirjoittaneet sopimumksen, jonka mukaan Kone myy Valtran koko	Pekka Herlin kertoi Valtran myynnistä lehdistölle ja ostajan Agcon hallituksen puheenjohtaja Robert J. Ratliff kuunteli vieressä.  Kuva M.Nummi
liiketoiminnan Agcolle. Myös Valtran tytäryhtiö Sisu Diesel siirtyy Agcon omistukseen.    Yrityskauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän.    Agco on maailman johtavia maatalouskoneiden ja niiden varaosien suunnittelija, kehittäjä ja valmistaja. Sen liikevaihto vuonna 2002 oli 2 923 miljoonaa dollaria, josta traktoriliiketoiminnan osuus oli 58 prosenttia.    Agcon julkaiseman tiedotteen mukaan investoinnit Valtran kannattavaan kasvuun jatkuvat. Valtra-tuotemerkki ja tuotteiden nykyinen  jakeluverkosto säilytetään ja traktoreiden ja dieselmoottoreiden valmistusta jatketaan nykyisissä tehtaissa.-MN

M-real jätti tarjouksen Portucelista
M-real on jättänyt lopullisen ostotarjouksen portugalilaisen sellu- ja paperitehtaan Portucelin vähemmistöosuudesta. M-real havittelee Portucelista neljännestä. Yhtiön suurin omistaja on tällä hetkellä Portugalin valtio 60 prosentin osuudella.
   Mikäli tarjous menee läpi, M-realille on tulossa 600 miljoonaa euroa, koska tarjoukseen kuuluu toimistopaperiliiketoimintojen siirtäminen Portuceliin.
   Portugalin valtio haluaa 25 prosentin osuudesta noin 400 miljoonaa euroa. M-real puolestaan pyytää toimistopaperitoiminnoista noin miljardi euroa.
   M-realin ohella sellu- ja paperitehtaasta kilpailee portugalilaisen monialakonsernin Cofinan ja espanjalaisen paperitehtaan muodostama yhteenliittymä.

Opstock Wealth Management
Yksilöllisiä omaisuudenhoitopalveluja tarjoava Opstock Private on muuttanut nimensä Opstock Wealth Managementiksi. Yksikön uutena vetäjänä aloitti syyskuun alussa ekonomi Mika Kivimäki.
   "Uusi nimi heijastaa paremmin asiakaskuntamme rakennetta, sillä yksityishenkilöiden lisäksi palvelemme yhä enemmän säätiöitä ja muita yhteisöjä. Uusi nimi selventää toiminnan luonnetta", Kivimäki sanoo.
   Opstock Wealth Management räätälöi asiakkailleen täyden valtakirjan omaisuudenhoito- sekä muita valikoituja palveluja. OP-ryhmän suurimmat osuuspankit tarjoavat jatkossakin OP-Private-palveluja, muun muassa sijoituskonsultointia ja täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa.

ABC-myymälöitä HOK-Elannon alueelle
SOK ja Helsingin Osuuskauppa Elanto perustavat yhteisen yrityksen kehittämään ABC-liikennemyymäläkauppaa pääkaupunkiseudulla. SOK omistaa perustettavasta yhtiöstä 90 prosenttia ja HOK-Elanto loput. Toiminta alkaa vuoden 2005 aikana.
   HOK-Elannon toimialueella ei ole ABC-liikennemyymälöitä. ABC-automaattiasemia on entuudestaan viisi kappaletta.
   Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ABC-liikennemyymälätoimintaa harjoittavat alueosuuskaupat ja SOK vastaa ketjuohjauksesta. Kaikkiaan ABC-liikennemyymälöitä on Suomessa tällä hetkellä 39 ja automaattiasemia 116 kappaletta.
   ABC-liikennemyymälät ja polttonestekauppa ovat S-ryhmän nopeimmin kasvava toimiala. Tammi-kesäkuussa niiden myynti oli yhteensä 319 miljoonaa euroa eli noin 14 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2002.

Osuuskuntien kehittämisprojekti Pohjois-Pohjanmaalle
Pohjois-Pohjanmaalla alkaa kaksivuotinen Osuuskunta yritysmuodoksi -projekti. Projektin toteuttaa Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen Yrittäjäinstituutti, ja sen tarkoituksena on levittää osuuskuntatietoa koko maakuntaan. Hanke saa osarahoituksen Euroopan Sosiaalirahastosta.
   Projektin kohderyhmänä ovat kaikki osuuskuntayrittäjyydestä kiinnostuneet, toimivien ja perustettavien osuuskuntien jäsenet sekä jäseneksi aikovat. Projekti tarjoaa maksutonta osuuskuntaneuvontaa ja -tiedotusta, eripituista osuuskuntakoulutusta sekä ohjausta kehittämissuunnitelmien tekoon.
   Projektipäällikkö Ari Loukasmäen mielestä uusi osuuskuntalaki teki osuuskunnasta kilpailukykyisen yritysmuodon. Osuuskunnan perustamiseen vaaditaan nykyisin vain kolme osakasta eikä alkuvaiheessa vaadita samanlaista alkupääomaa kuin osakeyhtiöltä. Osuuskunta yritysmuotona sopii erinomaisesti myös sosiaalisille yrityksille.
   Loukasmäen mukaan viime vuonna toteutettu Oulun osuuskuntien kehittämisprojekti osoitti, että osuuskuntatiedolle on kysyntää ja vastaava projekti kannattaa toteuttaa laajemmallakin alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Projektin palveluita voidaan toteuttaa myös kysynnän mukaan. Lisätietoja löytyy netistä osoitteesta www.psk.fi.

OP-Kiinteistökeskus aloitti digipalvelun
OP-Kiinteistökeskus on ottanut käyttöön vuorovaikutteisen digi-tv-palvelun, joka mahdollistaa myynnissä olevien asuntojen etsimisen digi-television kautta. Palvelussa on nähtävissä kaikki OP-Kiinteistökeskuksissa myytävät asunnot.
   Asuntohakupalvelu on toinen vuorovaikutteinen sovellus, jossa hyödynnetään yleiseurooppalaiseksi standardiksi valittua MHP-järjestelmää. Ensimmäinen oli Osuuspankin pankkipalvelu. Palvelun käyttöön tarvitaan digiboksi, jossa on paluukanava (MHP-boksi), harava-antenni, lankapuhelinliittymä sekä Internet-yhteys.

Pankkilehti nimesi OP-ryhmän
vuoden pankisi
Kansainvälinen talouslehti The Banker on valinnut OP-ryhmän vuoden pankiksi Suomessa. OP-ryhmä sai tunnustuksen nyt ensimmäisen kerran.
   Lehti perustelee valintaansa sillä, että OP-ryhmän menestys on ollut parempi kuin kilpailijoilla. Se on myös kasvanut pankeista nopeimmin, ja sen tuloskehitys on ollut suotuisampaa kuin muilla pankeilla.
   The Banker on kerran kuukaudessa ilmestyvä aikakauslehti, joka kuuluu Financial Times -ryhmään. Se on ilmestynyt vuodesta 1926.

Turvallisuuskansio riskienhallinnan tueksi
Maatilojen riskienhallinta korostuu tilakoon kasvaessa, ja työvaltaisessa maatilayrityksessä suurin riski liittyy viljelijän itsensä pysymiseen työkunnossa. Lähivakuutus yhdistää riskienhallinnan maatilan laatutyöhön ja tarjoaa alkajaisiksi maatilan omien turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen kokoamista yhteen paikkaan, Maatilan Turvallisuuskansioon.
   Agronomi Juha Helander Lähivakuutuksesta sanoo, kansion kokoamisen yhteydessä voi "sivutyönä" tarkastaa monet turvallisuuteen liittyvät viranomaisvaatimukset ja niiden täyttyminen. Useat viranomaisvaatimukset kun on siirretty yrittäjän vastuulle, ja niiden noudattaminen on kansallisen laatutyön lähtötaso.
   Helanderin mukaan systemaattinen asioiden läpikäynti luo välitöntä turvaa yritykselle ja yrittäjälle. "Tavoitteena on luoda kansio, joka on jatkuvassa käytössä. Seuraavaksi maatilayrityksissä kannattaa hyödyntää pk-yritysten kokemuksia riskienhallinnassa."
   Helander muistuttaa, että maatilan toiminta muuttuu melkoisesti, kun yrityskoko kasvaa 20 lehmästä sataan tai 50 emakosta 150:een. Tuotannon kasvaessa myös riskit moninkertaistuvat.
   "Riskien muuttumien jää yrityksen toimintaa kehitettäessä melko usein liian vähälle huomiolle. Maatilojen laatutyö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yrityksen toimintojen kehittämiseen myös riskienhallinnassa."