PTT pitää talouden pohjaa vakaana, työllisyys paranee
Holm: Työeläkerahoja kotimaisiin sijoituksiin
Metsäteollisuuden viimekeväinen työselkkaus heijastuu paitsi itse metsäsektorille myös aluekehitykseen erityisesti Etelä-Karjalassa ja viime kädessä yhden prosenttiyksikön voimalla koko kansantalouden kasvuun tänä vuonna.
   Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja, tohtori Pasi Holm sanoo Suomen kansantalouden olevan silti hyvällä kolmen prosentin kasvu-uralla ja ilman tuota keväistä työselkkausta sekä tämän että ensi vuoden kansantalouden kasvuluvut olisivat olleet yhtä suuret.
   PTT esitteli syksyn suhdanne-ennusteensa tälle ja ensi vuodelle torstaina. Bruttokansantuotteen kasvuksi täksi vuodeksi PTT ennustaa kaksi prosenttia ja 3,8 prosenttia vuodeksi 2006.
   Maailmantalouden kasvu on hieman heikkenemässä, mutta tilanne on kuitenkin Holmin mukaan nyt Suomen viennin kannalta edullinen. Tämä tulee korostumaan ensi vuonna.
   Koko euroalueen kasvu PTT:n Suhdannekuvassa arvioidaan puolta vähäisemmäksi kuin mitä Yhdysvaltain talouskasvu tulee olemaan vuoden 2006 loppuun yltävällä jaksolla.
   PTT laskee työllisten määrän paranevan tänä vuonna noin 30 000 hengellä ja jatkossa niin, että hallituskauden lopulla työpaikkoja on 80 000 enemmän kuin Vanhasen hallituksen aloittaessa. Työttömyysaste laskisi ensi vuonna 7,7 prosenttiin.
   Aluekehityksessä nousijoiden kärkimaakuntana oli Uusimaa. Nyt vahvimmin kehittyy Pirkanmaa. Synkimmältä kehitys näyttää vahvasti metsäteollisuuden varassa elävässä eteläisessä Karjalassa, missä metsäteollisuuden työselkkaus puree kehitystä.

Kotimaisilla sijoituksilla tukea työllisyydellekin
   PTT:n toimitusjohtaja kysyy kuitenkin, onko kaikki kivet sittenkään käännetty työllisyyden parantamiseksi.
   Hän kiinnittää huomiota sosiaaliturvarahastoihin. Yksi keskeisistä syistä kansantalouden vähäisiin investointeihin ja kulutukseen ja sitä kautta myös suureen työttömyyteen on Holmin mielestä se, että sosiaaliturvarahastojen ylijäämää ohjautuu sijoituksiin ulkomaille.
   Holm kehottaa miettimään sijoitusten kohdistamista, jos ulkomaisista sijoituksista saa kuuden prosentin tuoton ja kotimaisista 5,5 prosentin tuoton, jolla lisäksi elvytettäisiin kotimaista talouselämää ja työllisyyttä.
   Hänestä työeläkevaroja tarvitaan kehittämään Suomen kansantaloutta.
   Kuntien eläkevakuutus Keva on sijoittanut ulkomaille 80 prosenttia koko 17 miljardin euron sijoituskannastaan. Kotimaiset henkivakuutusyhtiöt ja vahinkovakuutusyhtiöt ovat panneet sijoituksistaan reilut 40 prosenttia kotimaisiin kohteisiin.
   Koko työeläkejärjestelmän sijoituskanta on noin 100 miljardia euroa, joten pienestä summasta ei ole kyse.
   Holmin mielestä on jäänyt turhan pienelle huomiolle se seikka, että Keva perii kuntatyöntekijöiltä ja -työnantajilta noin 750 miljoonaa euroa ylijäämää ja sijoittaa siitä valtaosan ulkomaille, mutta kuntien verotulontasausjärjestelmää muokataan usein, ja siinä puhutaan sentään 100 miljoonaa euroa pienemmästä summasta.

Paperiteollisuus nousee, sahat eivät
Keväisen työselkkauksen seuraukset korostuvat tietysti metsätalouden suhdannekuvassa. Paperiteollisuuden tuotanto vähenee lähes kymmenesosan viimevuotisesta, mutta myös sahateollisuuden ja metsätalouden tuotanto alenevat.
   Tutkimusjohtaja Ritva Toivosen mukaan massa- ja paperiteollisuudelle koittaa vahva elpyminen ensi vuonna, mutta se on paljolti tämän vuoden kuopan kuromista kiinni.
   Sahojen ahdinko jatkuu, sahoja vähenee, sahatavaran tuotanto laskee ja sahat käyttävät nykyistä enemmän tuontipuuta.
   Puun tarjonta yksityismetsistä vähenee - Toivosen mukaan hieman yllättäen - jo tämän vuoden puolella, sillä verouudistuksen myyntiä pudottavaa vaikutusta odotettiin vasta ensi vuoden puolella.
   Puun keskihinta asettuu tänä vuonna likimain viime vuoden tasolle.

Elintarviketeollisuuden tulot laskevat
Kuluvan vuoden viljasadosta odotetaan suurinta kautta aikain ja se tukien kanssa myötävaikuttaa maatalouden yrittäjätulon nousuun noin viidellä prosentilla.
   Vuonna 2006 maatalouden yrittäjätulon arvioidaan sitä vastoin laskevan vähintään yhtä voimakkaasti: sato normalisoituu, tuottajahinnat hieman laskevat ja kustannukset nousevat.
   Tutkimusjohtaja Panu Kallion mukaan elintarviketeollisuuden tuotanto laskee hieman tänä vuonna, mikä vaikuttaa yritysten kannattavuuteen.
   Kallio sanoo elintarvikkeiden tuonnin lisääntyvän, vienti Suomesta puolestaan vetää nihkeämmin.
   Päivän puheenaiheita on energia. Kauranviljelyn kannattavuus on joutunut ahtaalle viennin vaikeuduttua ja hinnan laskettua. Kauralla on elintarvikkeena kiistattomia terveysetuja, mutta kaurasadosta vain viisi prosenttia ohjautuu elintarvikkeeksi. Yhdeksi vaihtoehdoista on tullut kauran käyttö lämmittämiseen. Yhden omakotitalon lämmittämiseen tarvitaan kaurasato parilta hehtaarilta.

Alkuvuosi 2005:
Pirkanmaan Osuuskaupalla hyvä vauhti
Pirkanmaan Osuuskaupan liikevaihto kasvoi 23 prosenttia tammi-kesäkuussa 2005 edellisen vuoden vastaavan ajan liikevaihdosta ja oli 33,2 miljoonaa euroa.
   Osuuskaupan hallitus raportoi, että liikevaihdon kasvua lisäsivät Sokos Tampereen liiketoiminnan osto, mutta myös päivittäis- ja käyttötavarakaupan kasvu samoin kuin ABC-liiketoiminnan kasvu.
   Päivittäis- ja käyttötavarakauppa kasvoi lähes 23 prosenttia ja ABC-liiketoiminta noin 30 prosenttia.
   Liikeylijäämää toiminnasta jäi 6,6 miljoonaa euroa eli 18,6 prosenttia enemmän kuin 2004 alkuvuonna.
   Toiminnan tulos oli 6,9 miljoonaa euroa.
   Uusia asiakasomistajia Pirkanmaan Osuuskauppa sai yli 6000. Bonusmyynti asiakkasomistajille kasvoi 12,4 prosenttia. Bonusta asiakasomistajat saivat 6,3 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2004.

Valtio vähensi Kemiran omistustaan
Valtio on supistanut omistustaan Kemira Oyj:ssä 48,7 prosenttiin.
   Valtio myi 8 miljoonaa Kemira Oyj:n osaketta 92,8 miljoonalla eurolla 11,60 euron hinnalla osakkeelta.
   Myynnin seurauksena valtion omistus Kemirassa laskee nykyisestä 55,1 prosentista 48,7 prosenttiin osakekannasta. Luopumalla enemmistöomistuksestaan yhtiössä valtio lisää Kemiran vapaasti myytävien osakkeiden määrää 14,3 prosenttia.
   Kemiran osakkeiden myynti nostaa valtiolle tänä vuonna osakemyynneistä kertyneet tulot lähes 1,3 miljardiin euroon.

HOK-Elannon Arto Hiltunen:
Kaupan klusteriedut korostuvat
HOK-Elannon toimitusjohtajan Arto Hiltusen mukaan kaupan kilpailu on mennyt yhden toimialan kilpailusta aikaisempaa enemmän erilaisten tarjontaklusterien kilpailuksi.
   "Entistä tärkeämmäksi tulevat bonuspartnerit ja klusterihyöty", Hiltunen sanoo. Muualla Euroopassa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut.
   Hiltunen pohti, miten käy Suomessa yritysten, joilla kyseisiä kumppanuuksia ja klusterisiteitä ei ole ja viittasi vastikään tapahtuneisiin elintarvikealan yrityskauppoihin: ne eivät menesty.
   Kannattaako sitten kanta-asiakkaiden paapominen?
   HOK-Elannon elokuun 2005 tilaston mukaan bonusmyynti oli lisääntynyt 21 prosenttia, maksetut bonukset 22 prosenttia ja bonustalouksien määrä 9 prosenttia. Luvut viittaavat siihen, että kanta-asiakkuus S-ryhmässä on nousussa.
   Arto Hiltunen pohdiskeli myös kanta-asiakasjärjestelmän vaatimuksia tavoitevuotenaan 2010. Hänen mielestään asiakasuskollisuus on merkittävä tekijä, tunne on tärkeää ja erilaisia sitoutumisen aineksia järjestelmän on luotava. Hiltunen kaipaa järjestelmältä myös vuorovaikutteisuutta ja monia tiedottamiskanavia.
   Hiltunen puhui asiasta keskiviikkona Aikakauslehtien Liiton tilaisuudessa Helsingissä. Tapahtumassa julkistettiin tutkimus, joka selvitti asiakkaiden suhtautumista yritysten asiakaslehtiin.
   Suomalaiset lukevat asiakaslehtisuosikkiaan keskimäärin puoli tuntia. Asiakassuhteen lujittajana kaupan lehdet vaikuttavat olevan tehokkaimpia.
    Osuustoiminnallisten yritysten asiakaslehdistä kolme nousee kymmenen parhaiten tunnetun lehden listalle. S-ryhmän Yhteishyvä on kakkosena Pirkan jälkeen, kuudentena on Tradekan Me-lehti ja kahdeksantena OP-ryhmän OP.
   Aikakauslehtien Liiton tilaaman tutkimuksen teki helsinkiläinen Rian Oy. Asiaa kyseltiin yli tuhannelta suomalaiselta. Tutkimuksessa oli mukana 68 asiakaslehteä.
   Asiakaslehdet ovat lukijamäärältään Suomen toiseksi suurin aikakauslehtiryhmä perhe- ja yleisaikakauslehtien jälkeen.
   Lukijat pitävät asiakaslehteä hyödyllisinä tiedonlähteenä, josta löytyvät tarjoukset ja asiakasedut.

Uusi metsäekonomisti PTT:een
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsätalouden tutkimusryhmän metsäekonomistiksi on 7.11.2005 alkaen nimitetty maat. ja metsätieteiden tohtori Matleena Kniivilä.
   Kniivilä on työskennellyt aikaisemmin YK:ssa ja Joensuun Yliopistossa.

Tuoreimmat nimitysuutiset Nimityksiä-linkistä.