Yritysosto Venäjältä edelleen tutkittavana
Atria ostaa enemmistön
eestiläisestä lihayrityksestä
Atria on allekirjoittanut aiesopimuksen Eestin toiseksi suurimman naudan- ja sianlihanjalostajan osake-enemmistön hankkimisesta. Atria aikoo tehdä vastaavanlaisen aiesopimuksen myös lopuista osakkeista.
   Yritys on AS Valga Lihatööstus. Valgan pääosakkaat omistavat yhteensä 75,83 prosenttia AS Valga Lihatööstusin osakkeista.
   Atrian ja Valgan tavoitteena on saada yritysjärjestely kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2004 loppuun mennessä.
   Atrialla on toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan Valgan kanssa  yhteisiä liiketoimintaa, tuotteita ja asiakkaita koskevia tavoitteita. Valga vahvistaa Atrian toimintaa ja kilpailukykyä yhdessä Atrian liettualaisen tytäryhtiön UAB Vilniaus Mesan kanssa kaikissa Baltian maissa.
   Atria ilmoittaa Valgan tuottavan voittoa. Sen liikevaihto vuonna 2003 oli 20,9 miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen oli 527 000 euroa. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden ennustetaan kasvavan tänä vuonna.
   Valgan markkinaosuus Viron lihamarkkinoilla on 15-20 prosenttia ja Valgan tuotteita myydään maan merkittävimmissä kauppaketjuissa. Lisäksi Valgalla on hyvä asema Latviassa.
   Valgalla on tuotantolaitos Valgan kaupungissa lähellä Latvian rajaa. Se on mukana koko lihantuotantoketjussa: Se omistaa Viron toiseksi suurimman lihakarjatilan, jolla on emakoita, lihasikoja ja nautakarjaa. Yritys tuottaa itse noin 30 prosenttia jalostamastaan sianlihasta ja 10 prosenttia naudanlihasta. Valga sekä teurastaa, leikkaa että  valmistaa tuotteita.
   Valgan liikevaihdosta makkarat tuottavat noin 60 prosenttia, muita tuotteita ovat savustetut lihavalmisteet, leivänpäälliset, liha ja erilaiset erikoistuotteet. Tuotemerkki on Maks & Moorits.
   Yhtiöllä on nykyaikainen tuotantokoneisto ja -laitteisto ja ne täyttävät EU:n ja EN ISO 9001:2000 -laatujärjestelmän vaatimukset.
   Valgan toimitusjohtaja Elmut Paavel jää toimitusjohtajaksi myös osakekaupan jälkeen.
   Valgan osto ei korvaa Atrian pyrkimystä Venäjän markkinoille. Paatelaisen mukaan Atria tutkii edelleen mahdollisuuksia laajentumiseen Venäjän markkinoille yritysoston kautta.

PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm:
Ylikasvaneet suhdannepuskurit
käyttöön työllisyyden hyväksi
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ottaa vahvasti kantaa  työllisyyttä parantavien ratkaisujen aikaansaamiseksi.
   Veronalennuksia sisältävä maltillinen työmarkkinaratkaisu on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan välttämätön edellytys työllisyystavoitteen saavuttamiselle. Lisäksi hallituksen on ensi talvena hallitusohjelman puolivälin tarkistuksessa alennettava edelleen työn verottamista. PTT:n mukaan veronalennuksiin on varaa. Ja mitä enemmän työnantajamaksuja alennetaan, sitä enemmän työllisyys kohenee.
   PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm perää järkeä myös varojen keräämiseen suhdannepuskureihin, joita on EMUun liittymisen jälkeen koottu työeläkejärjestelmään ja työttömyysturvajärjestelmään.
   Puskureissa on rahaa niin, että on ehdotettu jopa niiden sijoittamista pörssiyrityksiin. Ilmassa on myös esityksiä työttömyysvakuutusmaksujen nostamiseksi.
   PTT ehdottakin puskureiden käyttämistä työllisyyden edistämiseen ja antaa ymmärtää, että työllisyyden paranemista on mahdollisesti vaikeutettu sillä, että työnantajilta kerätään tarpeettomasti työnantajamaksuja.
   "Jos lainsäädäntö estää suhdannepuskureiden käytön työllisyyden parantamiseen, lainsäädäntöä voitaneen muuttaa", Holm sanoo.
   PTT:ssä lasketaan, että työllisyys paranee Suomessa 15 000 henkilöllä ensi vuonna, jolloin työttömyys hieman vähenee. Työllisyysaste nousee 67,3 prosenttiin vuonna 2005. Ja kahtena seuraavana vuotena pitäisi syntyä 80 000-90 000 työpaikka, jotta hallitusohjelman työllisyystavoite toteutuisi.
   Työttömyysaste laskee PTT:n mukaan 8,7 prosenttiin vuonna 2005. Työllisyystilanne paranee lähes koko maassa, mutta eniten Uudellamaalla.   
   Holm sanoo hallituksen tehneen ja aikovan tehdä useita ratkaisuja pk-yritysten rekrytointien edistämiseksi, mutta arvioi, että ilmeisesti ei ole uskallettu tehdä riittävän suuria muutoksia.
   PTT:ssä arvostelee myös työministeriön pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen liittyviä yhdistelmätuen ohjeita ja käytäntöjä. "Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos yritys saisi itse valita työntekijän", PTT:läiset perustelevat.
   Bruttokansantuote kasvaa PTT:n mukaan ensi vuonna kolme prosenttia ja reaaliset työvoimakustannukset alle kaksi prosenttia. Palkansaajien ostovoima kasvaa noin 2,5 prosenttia.
   Kuluvana vuonna bkt kasvaa PTT:n mukaan 3,3 prosenttia. Meneillään onkin suhdannehuippu.
   Samana päivänä OECD julkisti talousraporttinsa. Se ennusti Suomen talouden kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2005 ja kehotti Suomea varautumaan tomerammin väestön vanhenemisen haasteisiin.
   Inflaatio ei ole juuri nyt taloutta uhkaava peikko. PTT arvioi inflaation nousevan 1,6 prosenttiin tämän vuoden 0,4 prosentista.

Metsäsuhdanteet kirkastuneet
Metsäteollisuuden suhdanteet ovat PTT:n tutkimusjohtajan Ritva Toivosen mukaan valoisammat kuin vuosiin. Alaa vauhdittaa kasvu muun muassa Aasiassa ja Yhdysvalloissa.
   Paperin tuotanto ja vienti on noussut tänä vuonna ja muutaman prosentin nousu jatkuu vuonna 2005. Toivosen mukaan paperin keskimääräinen hinta on kuitenkin laskenut: nousu tapahtuu vasta vuonna 2005 ja parantaa alan kannattavuutta.
   Sahat saavat tyytyä nykyiseen menoon. Kannattavuuden taso pysyy entisellään myös 2005.
   Toivonen arvioi, että sahateollisuuden on kannattavuutensa turvaamiseksi keksittävä jotakin uutta. Kannattavuuden kehittämiseksi ne voivat esimerkiksi hakea uusia markkinoita Kiinassa ja Itä-Euroopassa, nostaa jalostusastetta, kehittää erilaisia palveluita.
   Metsäverotuksen muutoksen vuoksi ei ole syntynyt ennakoitua tarjontaruuhkaa - eikä Toivosen mukaan synnykään. Ensi vuonna puukauppa piristyy muutamalla prosentilla ja keskihintakin nousee.

Maatilojen poistuma vähentynyt 
Maatalouden yrittäjätulo Suomessa kasvaa PTT:n mukaan tänä vuonna niukan prosentin ja ensi vuonna kolme ja puoli. Sekä sian- että naudanlihan hinta nousee EU:sssa. Maitoa tulee meijereihin maakiintiön verran. Sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvu pienenee. Naudanlihan tuotanto laskee. Lihan kulutus on nousussa.
   Tutkimusjohtaja Panu Kallio kertoo syksyn sateiden muuttaneen PTT:n kasvinviljelyn tuotosennustetta viime tipassa ennen Suhdannekuvan valmistumista. Esimerkiksi kauran tuotanto pienenee viidenneksellä, rukiin kylvöt jäivät olemattomiin.
   Kotimaisen ruisleivän tulevaisuus onkin arvoitus. Kallion mukaan on vaara, että rukiin viljely jää sille tasolle, jolle se syyskylvöjen mukaan nyt asettuu. Kotimaista ruista ei ole myyty juuri alle 120 euron tonnilta, puolalaisen rukiin hinta pyörii 70 eurossa.
  Maatilojen vähenemisvauhti on laskenut. Tukia saaneita tiloja arvioidaan tämän vuoden lopussa olevan 70 500, vuonna 2005 noin 69 500. Rakennusinvestoinnit maatiloilla vähenevät noin 10 prosenttia tänä vuonna. Traktoreita myytäneen yli 5 000, mutta vähemmän kuin 2003.

Tuottajaedustaja tyynnytteli tuontiuhkaa Eestistä 
Ruokaketju on yhteistyötä ja kilpailua
Alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat istahtivat paneelipöydän ääreen Karjatila 2004 -messuilla Pirkkahallissa. Kotimaisen elintarvikkeen ja koko alan kilpailukyky on entistä kovemmalla koetuksella. Kansainvälinen puristus on lähentänyt ketjun eri lenkkien yhteistyötä. Toisaalta kireät hintamarginaalit näkyvät arjen työssä.
   Paneelin avannut ProAgria Suomen Kotieläinjalostusosuuskunnan toimitusjohtaja Jarmo Juga kertoi tehdyn kuluttajakyselyn osoittaneen, että uskottavuus on tärkeä asia elintarvikkeessa.
   MTK:n toiminnanjohtajan Paavo Mäkisen mielestä elintarvikkeiden laadusta ja alkuperästä on osattava kertoa entistä paremmin. EU on laajentunut yli 450 miljoonan kansalaisen yhteisöksi. Elintarvikkeelta vaaditaan jotakin erityisominaisuutta, joka tekee siitä kilpailukykyisen. Mäkisen mukaan ote ruokaketjussa siirtyy hieman kaupan puolelle.
  Etelä-Amerikan vahvan neuvotteluaseman nosti esiin johtaja Lea Lastikka Elintarviketeollisuusliitosta. Lastikka sanoi olevansa huolissaan siitä. Esimerkiksi siipikarjanlihan tuotantokustannukset ovat siellä puolet siitä mitä ne ovat EU:ssa.
   Päivittäistavarakaupan yhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Laine katsoo, että kauppa ylläpitää elintarvikeketjun ja tuottavuuden kehitystä. Kauppa siis on mukana tässä kehitystyössä. Laine osallistuu siihen muun muassa maa- ja metsätalousministeriön laatustrategian työryhmässä.
   Laineen mukaan kuluttajaa kiinnostaa elintarvikkeissa eniten niiden hinta. Tämä kiinnostus kaiken lisäksi kasvaa. Hänestä kaupan tehtävä on tarjota sitä, mitä kuluttaja haluaa.
   Laine kuvasi Suomen päivittäistavarakaupan kokoa maailmalla: koko Suomen päivittäistavarakaupan liikevaihto on 12,7 miljardia euroa, yhden suuren elintarvikeliikejätin Carrefourin liikevaihto on 76 miljardia euroa.
   Suomeen jo rantautunut saksalaisketju saa Laineen mukaan viitisen prosenttia Suomen elintarvikemarkkinoista.
   Kaupan omien merkkien määrä kasvaa Suomessa noin 20 prosenttiin muutamassa vuodessa, Laine ennakoi.
   Myös Laine kaipasi yhteistyön vahvistamista elintarvikeketjussa. 
   Eestin tuottajajärjestön puheenjohtaja Kaul Nurm halusi osoittaa, ettei maan elintarvikevienti uhkaa suomalaista elintarvikeketjua tai ruoan alkutuotantoa. Eivät virolaiset aikaansaaneet rajua keskisuomalaista maidon hintakilpailuakaan.
   Esimerkiksi Viron juustontuotanto on kahdeksasosan juustontuotannosta Suomessa. Siitä eestiläiset syövät puolet ja vientiä on muuallekin kuin Suomeen. Maidosta kuitenkin noin 40 prosenttia viedään. Siipikarjanlihasta vastaa paljolti HK Ruokatalo, sianlihasta ei synnyt kilpailua suomalaisille, ei myöskään viljasta.
   Puutarha- ja vihannestuotannossa Nurm arvioi Virolla olevan etua Suomeen nähden. Sillä sektorilla virolaiset tulevat pyrkimään Suomen markkinoille ja toivovat Nurmin mukaan siinä yhteistyötä.
   Maansa osuustoiminnan tilasta maataloudessa Nurm oli huolissaan: se on vähäistä, mutta viljelijöiden yhteistyön eteen ponnistellaan. Nurm toivoo osuuskuntien välistä yhteistyötä Itämeren alueella.
   Virolaiset koettavat saada kaiken viljelymaan käyttöön. NL:n aikana sitä oli miljoonaa hehtaaria, nyt 700 tuhatta. 360:stä valtiontilasta kehitys on vienyt 700 maatilayritykseen 10 00 perheviljelmään.
   Nurm korosti, että luomutuotannon merkitys Virossa kasvaa. Trendi Virossa on nyt se, että puhdas tuotanto ja luomu vahvistuvat.
   Kuluttaja on kuningas, sanotaan, ja sama kävi ilmi kaupan edustajan puheenvuorosta. Paneelia vetänyt päätoimittaja Lauri Kontro kysyi Laineelta, onko kuningas kaupan sisäänostaja ja valitseeko hän kotimaisen kahdesta vaihtoehdosta?
   "Ei suomalaisuus sinänsä ratkaise, vaan se, mitä kuluttajat haluavat", Laine sanoi. Myös esimerkiksi logistiset edut vaikuttavat päätökseen.
   Lastikan mukaan kilpailu muun muassa kaupan omista merkeistä on kiristynyt. Siinä saatetaan käydä tarjouskilpailua netissä eikä tarjoajaa edes tunnisteta.
   Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtajan Pirjo Kortesniemen todettua, että kuluttaja joutuu tekemään ostopäätöksiä aivan liian niukoin elintarvikkeen tuotetiedoin Kontro pyysi panelisteilta kommentin, mitä alkuperätietoa tuotteessa on oltava.
   Lastikan mukaan ainakin valmistusmaa ja valmistaja itse tuotteesta kertovien tietojen lisäksi. Paavo Mäkisen mukaan tuotteiden pitää olla läpinäkyviä koko prosessissa. "Kuluttajat ovat herkkiä reagoimaan siihen, miten tuotteet on tehty ja minkälaiset ovat olot maatilalla." Osmo Laineen mukaan tulee kertoa ainakin raaka-aineen alkuperä ja valmistusmaa. Privat label -tuotteesta kuluttajan pitää pystyä päättelemään, onko tuote kotimainen.
   Myös Kaul Nurm kaipasi lisää tietoa tuotteisiin. Kuluttajan pitää saada se tieto, mihin raha menee, jos hän ostaa jonkin tuotteen.
   Yleisökysymyksistä yksi koski lähiruokaa. Kaupan edustaja Laine sanoi, ettei kauppakaan halua suomen pitsoittuvan ja pastoittuvan, vaan edistävän paikallisia elintarvikkeita. "Periaatteessa koko Suomi on lähiruokaa", hän kommentoi.
   MTK:n Mäkinen muistutti, että kotimaisen elintarvikkeen menestys ei ole pelkästään hintakysymys. Mäkinen nosti esiin ruokakulttuurin: hän toivoo, että ruoalle annettaisiin enemmän aikaa, siitä nautittaisiin hotkimisen sijasta ja sitä kautta arvostettaisiinkin kunnolla.

Osuustoiminnan tutkimusrahasto perustettiin
Uusi rahasto osuustoiminnan tutkijoille
Osuustoiminnan tutkimus saa uusia mahdollisuuksia kun Suomen Kulttuurirahastoon on perustettu erillinen Osuustoiminnan tutkimusrahasto. Hankkeen alullepanija on Osuustoiminnan neuvottelukunta.
   Osuustoimintaryhmät tekevät tutkimusrahastoon seuraavien kolmen vuoden aikana 500 000 euron lahjoitukset. Lisäksi osuustoimintatutkimuksen käytössä ovat Suomen Kulttuurirahaston Pellervon, Osuustukkukauppa OTK:n ja SOK:n rahastojen apurahat. Näiden neljän rahaston apurahat on julistettu haettavaksi.
   Suomen Kulttuurirahaston hakuopas löytyy sähköisenä osoitteesta www.skr.fi. Hakemukset pitää olla Suomen Kulttuurirahastossa viimeistään perjantaina 29.10.2004.
   Lisätietoja asiasta antaa osuustoiminnan neuvottelukunnan sihteeri Sami Karhu, s-postiosoite nimi@pellervo.fi.