Jordan:
Suhdanteista ei apua, kilpailukyky nostettava itse
Metsäliitto jatkaa tehostamista
Metsäliiton
toimitusjohtaja Kari Jordan kuvaa metsäteollisuuden toimintaympäristöä
haasteelliseksi ja sanoo monien avaintuotteiden hintojen olevan ennätyksellisen
matalia.
Jordanin mukaan Metsäliitto ei voi jäädä odottamaan
esimerkiksi vetoapua suhdanteista kun konsernin tuloksentekokykyä
käännetään oikealle uralle.
Elokuussa Metsäliitto yhdisti kotimaan ja kansainvälisen
puunhankinnan. Syyskuussa Finnforest päätettiin sulauttaa Metsäliitto Osuuskuntaan.
Jordan sanoo rakenteellisten uudistusten tavoitteena olevan saada aikaan kustannussäästöjä tehostamalla ja yksinkertaistamalla toimintaa.
Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto tammi-syyskuussa 2005
oli 6378 miljoonaa euroa kun se samana ajanjaksona viime vuonna oli
6462 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 140 miljoonasta eurosta
63:een. Tulos ennen veroja laski -31 miljoonasta eurosta -118
miljoonaan euroon. Kauden tulokseksi jäi -37 miljoonaa euroa. Oma
pääoma tuotti -5,4 prosenttia.
Jordanin mukaan alkukesän työkiistan jälkeinen tehtaiden ylösajo heinäkuussa vaikutti heikentävästi tulokseen, mutta kulunut neljännes oli kuitenkin lievästi positiivinen. Tulos vuoden toiseen neljännekseen nähden parani yli 160 miljoonaa euroa, mutta parannus johtui pääosin toisen neljänneksen kertaluonteisista eristä, jotka laskivat vertailuajankohdan tulosta.
Osuustoiminta
pitää hengissä
Ministeri
Mauri Pekkarisen oikealla puolella Osuuskunta Maitokolmion
hallintoneuvoston puheenjohtaja Reijo Tölli ja vasemmalla
puolella hallituksen puheenjohtaja Ritva Laakso.
Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen jakoi Maitokolmion hallinto- ja toimihenkilöille 32 ansiomerkkiä ja -mitalia.
Kuvat Sami Karhu
|
Toholammilla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Osuuskunta Maitokolmio on 100-vuotias itsenäinen meijerituotteita jalostava ja markkinoiva yritys. Lauantaina 22.10.2005 pidetyssä tasavuosijuhlassa puhunut osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja
Reijo Tölli listasi pitkän iän aineksia.
Tärkeää on Töllin mukaan yrityksen osuuskuntamuoto. Sen avulla yritys on pystynyt kulkemaan monien vaikeidenkin aikojen yli jo monen sukupuolen ajan. Maidosta on maksettu kilpailukykyistä hintaa, joten maitoa on maakunnassa kannattanut tuottaa ja meijeriin lähettää.
Maitokolmio on koettu omaksi meijeriksi, johon on sitouduttu henkilökuntaa myöten. Tarkka taloudenpito on ollut menestystekijä ja yrityksessä tehdyt olennaiset päätökset on koettu harkituiksi. Herraonni on ollut myötä jo useassa sukupolvessa. Asiakkaat ovat olleet hyviä ja tuotteet kilpailukykyisiä. Kauppaan on pystytty tavaraa luotettavasti toimittamaan.
Maitokolmiota nimitetään Nivankosken Sammoksi. Se ilmaisee Töllin mukaan sen, mitä oman tien kulkijana tunnettu Maitokolmio on maakuntaa tuonut. Harva se enää tässä iässä kuolee, tiivisti Tölli juhlakansalle.
Juhlapuhujana ollut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kannusti tuottavuuteen ja innovatiivisuuteen elintarviketaloudessa. Julkiset panostukset suunnataan pullonkauloihin, jotka estävät tuotteiden etenemistä tuottajalta maailmanmarkkinoille. Hän näki mahdollisuuksia mm. biotieteiden alueella.
Säästö-
ja tehostamisohjelma etenee suunnitellusti
M-real parantanut, mutta jää tappiolle
M-realin tulos ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä parani vuoden kolmannella neljänneksellä 1 miljoonaan euroon edellisen neljänneksen -124 miljoonasta eurosta.
M-realin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani 20 miljoonaan euroon -57 miljoonasta eurosta. Kannattavuutta paransivat lähinnä päällystetyn aikakauslehtipaperin hinnan nousu, päällystetyn hienopaperin toimitusmäärän kasvu sekä Suomen paperiteollisuutta haitanneiden työriitojen päättyminen.
Toimitusjohtaja Hannu Anttila arvioi työriitojen
tappiovaikutukseksi liiketulokseen kolmannella neljänneksellä 15-20 miljoonaa euroa.
Toisella neljänneksellä kokonaisvaikutus oli noin -70 miljoonaa euroa.
M-realin kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 1 269 miljoonaa euroa.
Katsauskauden tulos oli 2 miljoonaa euroa, edellisen jakson -121
miljoonaa.
Kumulatiivinen tulos ennen veroja tammi-syyskuulta oli -65 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavana kautena tulosta kertyi -69 miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia
eriä tulos heikkeni 62 miljoonaa euroa -131 miljoonaan euroon.
Tulosta heikensivät Anttilan mukaan erityisesti työriidoista aiheutuneet menetykset, heikentynyt Yhdysvaltain dollari ja Englannin punta, päällystämättömän hienopaperin hinnan lasku, öljypohjaisten raaka-aineiden hintojen nousu sekä energiakustannusten nousu.
Anttila sanoo, että M-realin 230 miljoonan euron säästö- ja tehostamisohjelma etenee tavoitteiden mukaisesti ja uusia säästökohteita haetaan
aktiivisesti.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä päätuotteiden kysynnän ennakoidaan jatkuvan hyvänä. Viimeisen vuosineljänneksen tuloksen ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä ei arvioida merkittävästi poikkeavan edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden tulos ennen veroja on tappiollinen.
Vapo:
Kehitysnäkymät heikentyneet, tulos vielä entisellään
Pellettien suosio vahvistunut
Vapo-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 372,4 milj. euroa
oltuaan 377,4 miljoonaa viime vuoden vastaavana jaksona. Konsernin liikevoitto oli 18,0
miljoonaa euroa. Viime vuonna tammi-syyskuussa liikevoitto oli 25,2
miljoonaa euroa.
Vapo Energian liikevaihto laski Suomessa ja Virossa ja kasvoi Ruotsissa. Päästöoikeuskauppa on heikentänyt turpeen kilpailukykyä niin että lauhdesähkön tuotanto turpeella on Suomessa loppunut.
Kotimainen sähkö on korvautunut yhä enemmän Venäjältä ja Ruotsista tuotavalla sähköllä.
Vapossa katsotaan, että mikäli Suomen valtio ei tee lauhdeturpeen hyväksi mitään jo lähikuukausina, vähenee lauhdeturpeen kysyntä
pysyvästi. Se aiheuttaisi Vapolle noin 50 milj. euron myynnin vuotuisen vähennyksen.
Pellettien markkinatilanne ja tilauskanta ovat parantuneet. Pellettien tuoteryhmän liikevaihto oli 36,7
miljoonaa euroa.
Vapon energian tuotantotoimialan Vapo Voiman liikevaihto
kasvoi, mutta liikevoitto oli 2,1 miljoonaa euroa eli miljoonan
edellisvuotista vähemmän.
Tukipolttoaineena käytetyn öljyn kasvanut käyttö ja
öljyn hinnannousu rasittivat tulosta. Lämmön toimitukset kasvoivat
vaikka normaalivuotta leudommat säät rajoittivat kasvua. Myös
sähköä myytiin enemmän, vaikka kilpailu sähkön loppuasiakkaista
on kovaa.
Ympäristötoimialan Vapo Biotechin liikevaihto ja liiketulos
olivat jotakuinkin viime vuoden tasoa. Jätemäärät ovat kasvaneet, vaikka kunnat tekevät omia jätehuoltoa koskevia ratkaisuja edelleen hitaasti. Kompostia on markkinoitu mm. golfkenttärakenteisiin ja tienvarsien maisemointiin hyvällä menestyksellä.
Vapo Timberkin sai tuta paperiselkkauksen mainingit. Liiketulos
jäi -0,6 miljoonaan euroon edellisvuoden 3,2 miljoonan euron sijasta.
Kekkilä-konsernin liikevaihto lisääntyi, mutta liikevoitto
pieneni.
PIT
Produktin kanssa tehdassuunnitelma Pietariin
Myynnin veto tukenut Atrian tulosta
Onnistuminen
kotimaan myynnissä on toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan
edesauttanut Atria-konsernin tuloskehitystä. Myös loppuvuodeksi Atria odottaa myynnin voimakasta kasvua.
Seppo
Paatelainen |
Paatelaisen mukaan Atrian toimittajaosuus kasvoi kesäkaudella kaksi kertaa nopeammin kuin kokonaismarkkinat. Erityisesti
kuluttajapakatun lihan myynti oli onnistunut. Myös siipikarjatuotteiden markkinaosuus kasvoi kesän aikana merkittävästi. Atrian kesän uutuustuotteet olivat erittäin onnistuneita. Atria Oy:n kotimaan vähittäiskaupan myynti on kasvanut tämän vuoden aikana lähes yhdeksän prosenttia.
Myös
Atrian lihankäsittelymäärät Suomessa kasvoivat koko maan lihantuotantoa enemmän.
Suomen Gallup Elintarviketiedon mukaan tammi-syyskuussa naudanlihan tuotanto on laskenut
Suomessa 9 % ja sianlihan tuotanto on kasvanut 2 %. Broilerin tuotanto ja kulutus ovat hieman edellisvuotta
suuremmat.
Kotimaassa naudanlihan riittävyys rajoittaa myynnin
kasvua. Atria laajentaa Paatelaisen mukaan Lithells- tuotevalikoimaansa ja tarjoaa suurkeittiöasiakkailleen rajoitetusti vaihtoehtoehtona myös ulkomaisia naudanlihaosia.
Kaikki Atria-tuotteet valmistetaan kuitenkin kotimaisesta liharaaka-aineesta.
Ruotsissa toimivan Atrian tytäryhtiön Lithells AB:n liikevaihto oli 237,8 milj. euroa
eli kasvoi 3,7 prosenttia.
Kotimaan tuloksensa Atria arvioi jatkavan alkuvuoden myönteistä
linjaa. Aikaisemman olettamuksen mukaan koko konsernin tulos jää viime vuotta alhaisemmaksi, mutta muodostuu alkuvuonna tehtyä arviota paremmaksi.
Atria Yhtymä Oyj:n liikevaihto oli syyskuun loppuun mennessä 717,0 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 16,9
prosenttia edellisvuotiseen.
Konsernin tulos ennen veroja oli syyskuun loppuun mennessä 28,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnallisen tuloksen tulosparannus oli 0,8 miljoonaa euroa. Kolmannen neljänneksen tulos oli 13,7 miljoonaa euroa
eli vastasi edellisvuoden vastaavan ajan tulosta.
Atrian ostaman Pietarin alueen suurimpiin
lihanjalostajiin lukeutuvan PIT Produktin rekisteröinnit tapahtunevat
marraskuun loppuun mennessä.
Tällä erää PIT Produkt ei pysty vastaamaan alueen erittäin
vahvoihin kasvumahdollisuuksiin. Yrityksellä on investointiohjelma
tuotannon laajentamiseksi ja logistiikan kehittämiseksi, ja Atria
aloittaa sen kanssa uuden tehtaan suunnittelun. Tavoite on
moninkertaistaa PIT Produktin valmistusmäärä.
PIT Produktin myyntitavoite vuodeksi 2006 on 100
miljoonaa dollaria.
Baltian yhtiöillä on toistaiseksi vähän vaikutusta Atria-konsernin
tulokseen 2005. Liettuassa Atrian tytäryhtiön UAB Vilniaus Mesan vuotuinen liikevaihto jää
vielä alle 10 miljoonan euron. Vilniaus Mesan avulla Atria
tunnustelee Baltian markkinoita. Yritysostot alueelta ovat edelleen mahdollisia.
AS Valga Lihatööstus Virossa on leivänpäällystuotteissa Virossa markkinajohtaja ja
sillä on myös naudan- ja sianlihatuotantoa, jota on tarkoitus
vahvistaa.Myös
taidehuutokauppa lasten hyväksi
Taiteilijat kuvittivat Valion maitotölkkejä
Julia
Vuoren kuvitus rasvattoman maidon tölkissä. |
Valion perusmaitojen lehmäkuvitukset vaihtuvat taiteilijoiden lehmäaiheisiin
teoksiin loka-marraskuun vaihteessa.
Kuuteen eri perusmaitotölkkiin suunnitellun teoksensa yhteydessä taiteilijat esiintyvät myös kirjoittajina kertoen omakohtaisen maitotarinan.
Maitopurkkeja kuvittavat taiteilijat ovat Outi
Heiskanen, Mauri Kunnas, Rosa Liksom, Kaj
Stenvall, Juba Tuomola ja Julia Vuori.
Heidät valitsi taidekriitikko ja kuraattori Timo Valjakka, joka
pitää Valiota enemmän kuin brändinä; se on osa suomalaista kulttuuria.
Taidehankkeen ideasta ja toteuttamisesta vastaa mainostoimisto SEK &
GREY.
Valion puolella hanketta vetävä markkinointipäällikkö
Taina Lampela-Helin kertoo, että kymmenien miljoonien maitotölkkien näyttelyssä kuluttajan maku
ratkaisee ja kukin voi valita teoksista suosikkinsa.
Markkinointijohtaja Annikka Hurmeen mukaan kyse
on Valion historiaan kuuluvasta kuvitusperinteestä. Kuvat
hauskuuttavat ateriahetkeä ja piristävät maitokaapin ilmettä
kaupassakin.
Taiteilijat ja heidän teoksensa esitellään internetissä 1.11.2005
avattavilla sivuilla www.valio.fi/maito.
Joulukuun alussa sivustolle avataan myös huutokauppa. Samalla taideteokset tulevat esille Kampin keskuksessa sijaitsevaan Valion baariin. Huutokaupasta kertyneet varat ohjataan Lasten Päivän Säätiön kautta eri lastensuojelujärjestöille. Huutokauppa sulkeutuu vuoden 2006 alkupuolella.
Kari
Jordan Kaskisten kemihierrelaitoksen vihkiäisissä:
Metsäliiton vahvuuksina
omistajat ja osuuskunta
Metsäteollisuus
käy Metsäliiton toimitusjohtajan Kari Jordanin mukaan läpi rakenteellista vallankumousta, jollaista ei aiemmin ole nähty.
Jordan pitää voittajina niitä, jotka näkevät uudet mahdollisuudet ja tekevät näkemänsä perusteella oikeita ratkaisuja.
Kari
Jordan |
Voittajiksi voivat Jordanin mielestä
selviytyä myös ne, joilla on jokin muu kilpailuetu
koko maapallon kattavan rakennemuutoksen keskellä.
"Metsäliitto-konsernilla tuo kilpailuetu on vahva suomalainen omistajakunta, joka antaa meille hieman lisää harkintavaraa kvartaalikapitalismin hurjimmissa ylä- ja
alamäissä", Jordan sanoi puhuessaan M-realin Kaskisten
kemihierrelaitoksen vihkiäisissä. Jordan on myös M-realin
hallituksen puheenjohtaja.
"Lisäksi pidän vahvuutena myös osuuskuntamuotoa, joka Suomessa on purjehtinut myötätuulessa viime aikoina."
"Olemme metsäteollisuusyhtiöistä suomalaisin ja vieläpä ylpeitä siitä.
Olemme rohkeasti investoineet Suomeen, emmekä ole ilmoittaneet siirtävämme tuotantoa Suomesta pois. Päinvastoin, Kaskisten ohella investoimme myös Simpeleelle ja Punkaharjulle. Juuremme velvoittavat meitä olemaan se suomalainen metsäyhtiö, joka ponnistelee sen eteen, että Suomessa olisi tulevaisuudessa riittävästi kotimaista metsäteollisuutta jalostamassa suomalaista puuta."
Jordan palasi myös viime kesänä tehtyyn alan
työmarkkinasopimukseen.
"Uskon, että saavutettu neuvottelutulos tukee kotimaisen metsäteollisuuden pyrkimyksiä tuottavuuden esteiden purkamiseen."
"Samalla olen varma siitä, että tulos oli pitkällä tähtäimellä koko Suomen edun mukainen."
Jordan myöntää, että lyhyellä tarkastelujaksolla Suomen kokonaistuotanto supistuu työriidan seurauksena, monet liitännäiselinkeinot
kärsivät, eikä tilanne ole helppo niissä kunnissa, joissa metsäteollisuuden verotulot muodostavat pohjan hyvinvointipalveluiden ylläpidolle.
"Kun sopimus on kuitenkin saatu aikaan, on syytä katsoa eteenpäin ja keskittyä yksissä tuumin toteuttamaan niitä tuloksia, joita neuvotteluissa
saavutettiin", Jordan kehottaa.
Jordan kuvaa metsäteollisuuden olevan lähivuosina perimmäisten asioiden
äärellä pohtiessaan ratkaisujaan ja sitä, mitä sana
"muutos" sisältää.
"Seurauksena on näkyvissä teollisuuden fokuksen siirtyminen Kiinaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan."
Monet globaalit metsäteollisuusyhtiöt tutkivat tällä hetkellä raaka-ainekustannuksia, allianssivaihtoehtoja, tuotannon fokusointia ja muita uudelleenjärjestelyjen mahdollisuuksia. Maailmanlaajuisessa pudotuspelissä Kaskisten ja Simpeleiden kanssa puntarin toisella puolella ovat Aasian ja Latinalaisen Amerikan ohella tulevaisuudessa ehkäpä Venäjä."
Vaaka painuu lopulta siihen suuntaan, missä työn, raaka-aineen ja energian hinta sekä logistiikkakysymykset voidaan ratkaista pitkäjänteisellä ja kestävällä
tavalla, Jordan arvioi.
Tuoreimmat
nimitysuutiset
Nimityksiä-linkistä.
|