Lindholm uutena johtoryhmään
Atria muokkasi johtoryhmän vastuita
Atria-konsernin johtoryhmään tulee muutoksia. Jarmo Lindholm on nimitetty tuotekehityksestä ja tuoteryhmähallinnasta vastaavaksi johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi joulukuun alusta lähtien.
   Merja Leinon vastuualue kasvaa: hän jatkaa Atria-konsernin laadusta ja tuoteturvallisuudesta vastaavana johtajana, mutta vastuualueeseen tulee lisäksi vastuu koko konsernin valmisruokaliiketoiminnan kehittämisestä.
   Pasi Luostarinen vastaa Atria-konsernin brändien hallinnasta ja kehittämisestä ja lisäksi koko konsernin leivänpäällisliiketoiminnan kehittämisestä.
   Christer Åberg vastaa Atria-konsernin Concepts-liiketoiminnan kehittämisestä ja jatkaa Atria Skandinavian toimitusjohtajana.


Luottohäiriöistä tulee tiedot nettisivuille
Suomen Asiakastieto aikoo lähiaikoina avata uuden www.omatieto.fi -palvelun. Sen kautta voi tarkistaa paitsi omansa niin myös muiden henkilöiden luottotiedot. Toiminnan mahdollistaa juuri voimaan tullut luottotietolaki.
   Uudessa palvelussa käyttäjän henkilöllisyys varmennetaan pankkien verkkotunnuksia käyttäen.
   Jatkossa maksuhäiriömerkinnän yhteyteen voidaan velallisen pyynnöstä tallentaa lisätietoa häiriön taustoista.
   Uuden lain myötä yleisimpien maksuhäiriömerkintöjen tallennusajat lyhenevät neljästä kolmeen vuoteen. Jos häiriömerkinnän saanut henkilö kuitenkin maksaa velan, poistetaan merkintä jo kahden vuoden kuluttua.


Harri Kerminen Kemiran toimitusjohtajaksi
Kemira Pulp & Paperin toimitusjohtaja Herri Kerminen on nimitetty Kemira Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi.
   DI, MBA Harri Kerminen (56) aloittaa uudessa tehtävässä vuoden 2008 alussa. Vuorineuvos Lasse Kurkilahti siirtyy tuolloin Kemira Oyj:n hallituksen neuvonantajaksi ja siirtyy Kemirasta eläkkeelle ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen.


Eurooppaosuuskunta Escoopin
Suomen sivuliike toimii Kemissä
Mahdollisesti ensimmäisen eurooppaosuuskunnan Escoopin hallituksen varapuheenjohtaja Jani Grönroos Kemistä sanoo Escoopin Suomen sivuliikkeen pyrkivän jäsenmäärän kasvattamiseen niin Suomessa kuin ulkomailla.
   Escoopin perustajatahot ovat Suomen lisäksi Italiassa ja Espanjassa. Osuuskunnalla on jäseniä 18:sta organisaatiosta, perustajamaiden lisäksi Ranskasta, Saksasta ja Kreikasta.

Kansainvälisyyskoordinaattori Rafaello Tesi kertoi Escoopista Pellervossa mm. Per-Erik Lindströmille ja Sami Karhulle.
	Escoopin johtoryhmän varapuheenjohtaja Jani Grönroos. Kuvat M. Nummi

   Grönroosin mukaan osuuskunnan Suomen sivuliikkeellä on mielenkiintoa laajeta esimerkiksi Suomen lähimaihin Viroon ja Ruotsiin.
   Sosiaalialan eurooppaosuuskunta Escoop painottaa toimintaansa hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen. Se esimerkiksi pyrkii olemaan kanavana kuntien etsiessä malleja palveluiden järjestämiseen. Tavoitteena on myös toimia esittelijänä komission suuntaan.
   Escoop on perustettu heinäkuussa 2006 Italiassa. Sen Suomen sivuliike perustettiin keväällä 2007.
   Escoopissa on eri suuruinen osuussmaksu henkilö- ja yhteisöjäsenille. Osuusmaksun lisäksi ei ole toistaiseksi muita sijoittamisvelvoitteita. Osuuskunnalla tuli olla tietty summa pääomaa koossa jo perustamisvaiheessa.
   Suomesta osuuskunnan perustajia olivat Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu, Pohjoinen yhteistyötuki Pyry ja Meri-Lapin Yhteisötalous.
   Escoopin päättävinä eliminä ovat yleiskokous ja hallitusta vastaava johtoryhmä, joka kokoontuu ainakin neljästi vuodessa. Johtoryhmässä on 15-25 jäsentä. Heidät valitaan kolmeksi vuodeksi. Lisäksi johtoryhmä muodostaa jäsenistään kolmen jäsenen tarkastuskomitean.
   Valtuuskuntaa osuuskunnalla ei ole ja toimitusjohtajan tehtävää hoitaa johtoryhmän puheenjohtaja.


Ruokatieto 2007 - edeltäjiään fiksumpi
Elintarvikealan hakuteokseksi vakiintunut Ruokatieto-julkaisu on päivitetty uusilla tutkimustiedoilla muotoon Ruokatieto 2007. Julkaisu käsittelee sekä ruuan kulutuksen että tuotannon toimintaympäristöä.
   Julkaisu sisältää tietoja mm. Suomen ja osin EU-maiden väestörakenteesta, ihmisten ajankäytöstä, elintarviketeollisuudesta, kaupasta, suurkeittiöistä, elintarvikkeiden kulutuksesta, hinnoista, ruokailusta, mainonnasta ja monesta muusta elintarvikealaan liittyvästä asiasta.
   Tuoretta tietoa teokseen on saatu Suomen Gallup Elintarviketiedon, TNS Gallupin ja TNS Radarin ruokateemaan liittyvistä tutkimuksista.
   Tutkimustulokset paljastavat muun muassa suomalaisten suosituimmat ruoat, väestön ikärakenteen ennusteet, kuluttajien ruokaan liittyvät arvostukset, valintojen perusteet, monia faktoja elintarvikealasta meillä ja EU:ssa. Teoksen lisäksi voi erikseen hankkia siihen liittyviä PowerPoint-kuvia ja -taulukoita.
   Lisätietoja Ruokatieto 2007:stä, hinnat, tilausyhteydet ja eri tilausvaihtoehdot TNS Gallupin kotisivulla.


Stora Enso vähentämässä yli 1000 työpaikkaa
Metsäliiton tulos paranee
Metsäliiton liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä parani 56 prosenttia ja oli 270 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa. Viime vuoden vastaava luku oli 173 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät sisältävä liikevoitto oli 203 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja ja ennen kertaluonteisia eriä oli 96 miljoonaa euroa. Vertailujaksolla se oli 32 miljoonaa euroa.
   "Metsäliitto-konsernin tulostaso parani selvästi edellisvuoteen nähden vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta", sanoo pääjohtaja Kari Jordan. Jordanin mukaan tulosparannus kertoo erittäin kovan saneeraustyön tuloksista.
   Yrityskauppojen ja saneeraustoimien seurauksena 18 kuukaudessa konsernin henkilöstö vähentyy vuoden loppuun mennessä 9 000:lla.
   "Vuoden viimeinen neljännes jää kausiluontoisista syistä edellistä heikommaksi, ja tiukka konsernia uudenlaiseksi metsäteollisuusyhtiöksi muuntava strategiatyö jatkuu niin vuoden viimeisellä neljänneksellä kuin ensi vuonnakin", Jordan sanoo.
   Stora Enso ilmoitti 25. lokakuuta ryhtyvänsä lujiin saneeraustoimiin. Konserni aikoo sulkea Summan paperitehtaan, Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen sekä Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat.
Sulkemiset koskevat 1 400 työntekijää, joista 1 100 Suomessa.
   Työntekijät ovat ilmoittaneet pitävänsä tehtaat kiinni perjantaina ja koneita alettiin ajaa alas torstaina.
   Maan hallitus on varannut 15 miljoonaa euroa tukirahaa Stora Enson lakkautusalueille. Tukirahat on tarkoitus käyttää ensi vuonna.


Oulun Seudun Sähkö kasvoi
Oulun Seudun Lämpö Oy on nostanut omistuksensa 100 prosenttiin Iilaakson Lämpö Oy:ssä ostettuaan Oy Nordic Veneers Ltd:n omistaman osuuden sen osakkeista.
   Oulun Seudun Lämpö Oy kuuluu tytäryhtiönä Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö -konserniin.
   Vuonna 2001 perustettu Iilaakson Lämpö Oy on vuosina 2006–2007 tehnyt mittavia parannuksia ja laajennuksia biolämpökeskukseensa ja kaukolämpöverkkoonsa Iin kunnan Puulaakson teollisuusalueella.
   Kauppa avaa toimitusjohtaja Osmo Raution mukaan Oulun Seudun Lämpö Oy:lle mahdollisuudet kehittää koko Iin keskusta-alueen kattavaa kaukolämpöjärjestelmää. Tavoitteena on keskittää kaukolämmön perusenergian tuotanto yhteen biopolttoaineita käyttävään lämpökeskukseen.
   Oulun Seudun Lämpö Oy:n kaukolämpötoiminta ulottuu seitsemään Oulun ympäristökunnan keskustaajamaan. Asiakkaita on 650 ja vuotuinen toimitettu lämpöenergia on sata gigawattituntia.


Erosi Atrian hallituksesta
Tradekan toimitusjohtajaksi Leena Saarinen

Leena Saarinen Kuva: Tradeka

Tradeka Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty elintarviketieteiden maisteri Leena Saarinen. Hän toimi Altia Corporationin pääjohtajana kevääseen 2007 saakka. Sitä ennen hän on toiminut vuodesta 1990 lähtien Unileverissä erilaisissa tehtävissä, muun muassa Suomen Unileverin toimitusjohtajana, Pohjoismaisen suurkeittiöyksikön toimitusjohtajana sekä vähittäiskaupan myyntijohtajana.
   "Näen Tradekan toimitusjohtajuuden erittäin mielenkiintoisena ja haastavana tehtävänä. Suomen päivittäistavarakauppa on ollut kauan staattisessa tilassa ja edessä on varmasti suuria muutoksia, joissa Tradeka tulee olemaan dynaamisesti mukana", Saarinen sanoo Tradekan verkkosivuilla.
   Saarinen aloittaa Tradeka Oy:n toimitusjohtajana 1.12.2007. Yhtiön nykyinen vt. toimitusjohtaja Antti Remes jatkaa tehtävässään edelliseen päivään saakka.
   Atria Yhtymä Oyj ilmoitti samaan samana päivänä, että Saarinen eroaa 22.10.2007 Atria Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsenyydestä. Hänet nimitettiin Atrian hallitukseen kesällä 2006.


100-vuotisjuhla tuotti myös upean historiikin
Maan suurin Prisma nyt Eekoolla
Suomen suurimman Prisman 100-vuotisjuhliensa tienoilla avannut Etelä-Karjalan Osuuskauppa surfaa koko S-ryhmän tavoin vahvan talouskehityksen aallonharjalla ja lisää markkinaosuuksiaan.

Eija-Hilkka Anttila Arvona maakunnan kehitys. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 100 vuotta, Gummerus, Jyväskylä 2007, noin 240 sivua

   Varsinainen näyttö Eekoolla on ollut nostaa itsensä päivittäistavarakaupassa alueensa markkinajohtajaksi vuonna 2004 ennen kuin S-ryhmä teki saman valtakunnallisesti. Vuonna 1992 Eekoon markkinaosuus oli ollut vaivaiset 12 prosenttia.
   Osuustoiminta-lehden Vuosikirjassa 2007 Eekoo sijoittuu parhaiden osuuskauppojen listalla jaetulle 10. sijalle. Kun Lehti vertasi osuustoiminnallisimpia maakuntia, Etelä-Karjala sijoittui 14:nneksi.
   Eekoon eväät tällekin vuodelle ovat hyvät: hyvä taloussuhdanne tukee kasvua, konsernin myynti ja kokonaisliikevaihto lisääntyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 4,5 prosenttia edellisvuotisesta, asiakasomistajien määrä hipoo 40000 perhettä ja Bonusta näille maksetaan toimitusjohtaja Ahti Mannisen mukaan tänä vuonna noin kuusi miljoonaa euroa.
   100-vuotisjuhlassaan Eekoo julkisti 100-vuotishistoriikkinsa Arvona maakunnan kehitys. Tavanomainen linjaus: ensin kerrotaan mistä on tultu ja lopuksi repäistään kehut nykymenosta.
   Tämä kirja on kuitenkin ansiokas - muutenkin kuin kooltaan. Teos valottaa yrityksen oman historian lisäksi maakunnan, Lappeenrannan talousalueen ja Eekoon kehityksessä mukana olleiden yritysten ja pitäjien historiaa. Taiten hankittu kuvitus kuvateksteineen luetuttaa. Kirjailija Eija-Hilkka Anttila onkin kokenut eteläkarjalaisen elämän tuntija ja on pystynyt aineistoa kammatessaan arvioimaan, mitkä keskeiset kehityskulut tai paikallispolitiikan kiemurat ovat olleet merkittäviä myös osuuskaupalle. Teksti on lämminhenkistä, mutta täsmällistä ja siinä pilkottaa karjalainen huumori - lukujen otsikointia myöten. Kun on lukenut kirjan ensimmäisen ja viimeisen lauseen, tietää maailman niiden välillä muuttuneen: "Kaikki alkoi Mooseksesta." ja "Maapalloistuvassa maailmassa paikallisuus oli yhä kova sana."
   Eekoon juuri on 5. lokakuuta 1907 perustettu Maalaisten Osuuskauppa, mutta jo sitä ennen oli olemassa Lappeenrannan Työväen Osuuskauppa. Vuonna 1922 syntyi Osuusliike Yhtymä, josta tuli nykyinen Eekoo vuonna 1984.
   Karjalan kannaksella toimi aikanaan vahvoja osuuskauppoja. Yhtymään tai Etelä-Karjalan Osuuskauppaan niistä niistä ei fuusioitunut rajantakaisella nimellään ainoakaan.


Hiltunen: S-Pankki kiihdyttää jäsenmäärän kasvua
S-ryhmän myynti kasvoi 8 prosenttia
S-ryhmän päivittäistavarakaupan myynti oli tammi-syyskuussa
4 012 miljoonaa euroa, mikä on 8,0 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa.
   Lähes yhtä paljon oli lisääntynyt vähittäismyynti, joka oli 7 779 miljoonaa euroa.
   Alueosuuskauppojen myynti lisääntyli 9,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
   Eniten myyntiä kasvatti liikennemyymälä- ja polttonestekauppa
Ryhmä on lisännyt markkinaosuuksiaan.
   "Myynti on edelleen kasvanut kaikilla liiketoiminta-alueilla yleistä markkinakasvua nopeammin. Erityisenä ilonaiheena on lähipalvelujen vahvistuminen; Sale- ja Alepa-myymäläketjujen myynnin kasvu oli yhteensä 16 prosenttia", SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen toteaa.
   Baltian myynti kasvoi 18,9 prosenttia ja Baltian päivittäistavarakaupan myynti 38,6 prosenttia.
   Uusia jäseniä ryhmään liittyi 81 500 vuoden alusta syyskuuhun mennessä.
   "S-Pankin avaus lokakuun puolivälissä tullee kiihdyttämään jäsenmäärän kasvua ja asiakasomistajien S-ryhmän palvelujen käyttöä entisestään loppuvuoden aikana", Hiltunen ennustaa.
   S-ryhmän yritysten bonusmyynti nousi tammi-syyskuussa 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 4 926 miljoonaa euroa.
   SOK-yhtymän liikevaihto tammi-syyskuussa oli 5 704 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 12,6 prosenttia.
   Maatalouskaupan liikevaihto oli tammi-syyskuussa yhteensä 661 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 12,3 prosenttia. Autokaupan arvo kasvoi 1,5 prosenttia.


Kottaraiset vähentyneet selvästi
Suomen kottaraispopulaatiot ovat monin paikoin taantuneet tai hävinneet. Kottaraisten pohjoinen populaatio on hävinnyt kokonaan.
Karjatalousvaltaisella alueella poikastuotto on oleellisesti parempi kuin viljanviljelyyn erikoistuneella alueella.
    Filosofian maisteri Jukka Rintala on tehnyt tutkimuksen kottaraiskannan taantumisesta ja sen syistä. Rintala tutki kottaraisen kannanvaihteluita ja poikastuottoa vuosien 1951-2005 pesäpoikasrengastusaineiston perusteella. Hän väittelee aiheesta marraskuussa.
   Rintalan mukaan kottaraispopulaatio taantui 80 prosenttisesti 1960-luvun lopulta 1980-luvun loppuun mennessä maatalouden muutoksen seurauksena.


Atrialle uusi Baltian maajohtaja
Elintarvikeinsinööri Kari Körkkö on nimitetty Atria Baltian toimintojen maajohtajaksi sekä AS Valga Lihatööstusin ja UAB Vilniaus Mesan toimitusjohtajaksi 1.11.2007 alkaen.

Kari Körkkö

   Körkkö on toiminut elintarvike- ja liha-alalla yli 20 vuotta. Ennen Atrialle siirtymistään hän vastasi toimitusjohtajana Raisio Yhtymä Oyj:n Puolan toiminnoista kymmenen vuoden ajan.
   Körkkö raportoi tehtävässään Atria Yhtymä Oyj:n varatoimitusjohtaja Juha Gröhnille.


Remonttityöt alkavat heti
Lähivakuutus Lasipalatsiin Nooan kanssa
Lähivakuutus ja Nooa Säästöpankki avaavat uuden yhteiskonttorin Helsingin keskustaan Lasipalatsiin.
   Aiemmin pääkaupunkiseudulle perustetut Lähivakuutuksen ja Nooa Säästöpankin yhteiskonttorit ovat kauppakeskus Sellossa, Tikkurilassa ja Keravalla.
   "Olemme tyytyväisiä yhteiskonttorien saamaan vastaanottoon ja haluamme laajentaa yhteistä toimintaamme edelleen. Asiakkaamme arvostavat sitä, että saavat nyt entistä helpommin ja vaivattomammin hyvää henkilökohtaista vakuutus- ja pankkipalvelua', kertovat toimitusjohtaja Oiva Iisakka Nooa Säästöpankista ja johtaja Hans Ranta-aho Lähivakuutuksesta.
   Lähivakuutus-ryhmän ja säästöpankkien valtakunnallinen yhteistyö on merkinnyt muun muassa yhteisesti omistetun Henkivakuutusosakeyhtiö Duon perustamista sekä yhteistyötä muilla liiketoiminnan alueilla, kertoo Ranta-aho.
   Remonttityöt Lasipalatsissa alkavat välittömästi ja uusi Lasipalatsin yhteiskonttori avataan tammikuussa 2008.


Luoko ry maaperäkäsittelyn kannalla
Jätevesien puhdistamishankkeet vasta aluillaan haja-asutusalueella
Jätevesien puhdistusasioissa on edelleen tietämättömyyttä, mikä voi olla yhtenä syistä verkkaiseen tahtiin toteuttaa asetuksen vaatimia ratkaisuja haja-asutusalueen kiinteistöissä.

Luoko ry:n opas esittää, miksi jätevesiä pitää puhdistaa ja mikä ne puhdistaa.

   Suomen Ympäristökeskuksesta johtava asiantuntija Erkki Santala sanoo, että tässä vaiheessa haja-asutuksen kiinteistöistä jo kymmeniä prosentteja pitäisi olla asetuksen vaatimassa kunnossa, mutta kunnostus etenee hitaasti.
   Luonnonhoidon koulutusyhdistys Luoko ja sen taustatahot toivovat maaperäkäsittelyn tulevan ratkaisuksi kiinteistöissä, joissa se suinkin on toteutettavissa. Sen vaihtoehtona on pienpuhdistamolaitteisto.
   Luoko on julkaissut DI Johanna Ahosen kirjoittaman oppaan Haja-asutuksen jätevesien puhdistus - katsaus maaperäkäsittelyyn.
   Santala sanoo oppaan erityiseksi ansioksi, että se esittää jäteveden puhdistamisen teorian kansanomaisesti.
   Santalan mukaan asetusta on ilmeisesti tulkittu rajoittaen liikaa maaperäratkaisuja etenkin taajamoituvilla alueilla. Tähän asetuksella ei ole pyritty. Niinpä kuntakin menettelee väärin, mikäli se kieltää alueellaan maaperäratkaisut. Asiasta ei toistaiseksi ole Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, mutta tällaisia kunnan kattavia päätöksiä on Santalan mukaan tiettävästi tehty.
   MTK pitää koko asetusta liian tiukkana. Markku Tornberg MTK:sta toivoo ympäristöministeriössä vielä pikaisesti käytävän läpi asetusta. Tornberg katsoo, että imeytyksen pitäisi olla ensimmäinen vaihtoehto haja-asutuksen jätevesien puhdistuksessa. Se on edullinen ja varma ratkaisu.
   Tornberg arvioi toteutusten hinnaksi pienimmillään noin 4000 euroa töineen, mutta hintaa voi kertyä yli 10000 euroa.
   Kotitalousvähennykseen talousjätevesien käsittelyinvestoinnista hyväksytään työkustannukset.
   Luoko ry:n puheenjohtaja Tarmo Luoma sanoo maaperävaihtoehdon edullisuuden ja varmatoimisuuden olleen oppaan tekemisen perusteita. Samalla tuodaan esiin ei-kaupallista tietoa yritysten markkinoinnin vastapainoksi.
   "Opas on kohdistettu ensisijaisesti kuntatasolle", toiminnanjohtaja Rauno Peltomaa Salaojakeskuksesta sanoo. Oppaan tekemiseen saatiin apurahaa Salaojituksen Tukisäätiöltä.
   Asetus ei vaadi suunnittelijalta pätevyyttä tällaisen rakennuskohteen suunnittelemiseen, mutta toteutusten laadun varmistamiseksi on luotu vapaaehtoiset pätevyysvaatimukset.
   Kaupallisissa ratkaisuissa on Luoko ry:n taustaorganisaatioiden mukaan sellaisia, jotka eivät käytännössä tule täyttämään asetuksen puhdistustavoitteita: niitä on helppoja asentaa, mutta jotkin niistä edellyttävät jopa päivittäisiä huoltotoimia, joita ei osata tai niitä ei syystä tai toisesta tehdä.
   Oppaan kirjoittaja sanoo maaperäkäsittelyn olevan yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen puhdistusratkaisu. Sähkökatkokseenkaan sen toiminta ei tyssää eikä se vaadi tyhjennystä tai muuta jatkuvaa huoltoa.
   Ahonen sanoo yrittäneensä oppaalla tehdä ihmisille tiettäväksi, miksi jätevesiä pitää puhdistaa: motivoida ihmisiä puhdistamiseen. Tämä idea tulisi olla selvä myös kaivurin käyttäjälle ja Ahonen toivookin ihmisten turvautuvan urakoijaan, joka osaa toimia myös yllättävissä tilanteissa.
   Oppaan saa sähköisenä ilmaiseksi osoitteesta www.salaojakeskus.fi kohdasta julkaisut. Painettuna sen voi tilata 5 euron hintaan sähköpostilla juha.peltomaa@salaojakeskus.fi. Opas on kokoa B5 ja siinä on 30 sivua. Rakentamismalleja ei ole, mutta maa-aineksista ja niiden merkityksestä saa hyvät ohjeet.