3.11.2000
Atria Oyj:n konsernin liikevaihto tämän vuoden syyskuun loppuu mennessä oli 2.815,8 miljoonaa markkaa, mikä on 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaa kautta enemmän. Kotimaan toiminnan tulos ei vastaa tavoitetta, suurin kasvu tapahtuikin Ruotsin liiketoiminnassa. Tulos ennen veroja oli 41,7 miljoonaa markkaa. vuotta aikaisemmin 53,7 miljoonaa markkaa.
Atrian tulokseen ovat vaikuttaneet yhtiön tiedotteen mukaan raaka-aineiden hintojen sekä energian hinnan nousu, eikä nousseita kustannuksia ei ole saatu takaisin myyntihinnoissa. Tällä haavaa tulosta rasittaa myös yhtiön suurin investointi, uusi logistiikkakeskus, kunnes sen kustannushyödyt alkavat näkyä.
Voimakkaasti lihataloissa on tuntunut porsaspula: sianlihan tuotanto on tästä syystä laskenut viisi prosenttia, siipikarjanlihan tuotantokin on vähentynyt, kun taas naudanlihan tuotanto on noussut noin viisi prosenttia. Atrian koko lihankäsittelymäärä on syyskuun loppuun mennessä supistunut kolme prosenttia edellisvuotisesta. Sianlihan tuotannon uskotaan kääntyvän nousuun viimeistään vuonna 2002.
Atrian viennin määrä nousi yhdeksän prosenttia 210 miljoonaan markkaan.
Tytäryhtiö Liha ja Säilyke Oy:n liikevaihto ja tuloskehitys ovat olleet tavoitteiden mukaiset. Suuri raaka-aineiden ja energiakustannusten nousu tuo kuitenkin voimakkaat paineet hintojen nousuun kaikissa liiketoiminnoissa.
Atria Meal -liiketoiminnan panostuskustannukset vähenevät oleellisesti ensi vuonna.
Toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan Atria Oyj -konsernin koko vuoden tulos tullee jäämään jonkin verran viimevuotisesta. Ensi vuonna yritys pystyy merkittäviin kustannussäästöihin, ja tuottavuus nousee merkittävästi. Kustannusnousuista osa pyritään siirtämään tuotteiden myyntihintoihin.
Karjaportti laajenee Pietarissa
liikekumppanin myötä
Karjaportti tavoittelee lihavalmiste- ja valmisruokatuotteiden viennin lisäämistä
kolminkertaiseksi tämänhetkisestä. Tavoitteen saavuttaakseen Karjaportti on tehnyt
yhteistyösopimuksen pietarilaisen OAO Parnas-M:n kanssa. Yritys on johtavia Pietarin
liha-alan toimijoita. Parnas-M
saa tuotevalikoimaansa tuotteita, joita se ei itse valmista.
Sopimus
käsittää Portin lihavalmiste- ja valmisruokatuotteiden markkinoinnin, myynnin ja
jakelun Pietarin talousalueella. Sopimus allekirjoitettiin tällä viikolla
Lappeenrannassa.
Parnas-M:llä on Pietarin alueella noin 30 prosentin markkinaosuus ja noin 1500
asiakasta, 300 myynti- ja markkinointihenkilöä sekä toimiva päivittäinen jakelu.
Karjaportin ulkomaantoimintojen päällikön ja Karjaportin tytäryhtiön Zao Portti Spb:n
pääjohtajan Kirsi Lantan mukaan sopimusta voidaan jatkossa laajentaa koskemaan
tavaramerkki- sekä teknologiavaihtoa. Raamisopimusta täydentävät tuote-, toimitus- ja
koulutussopimus.
Karjaportin kasvutavoitetta tukee ruplan kurssin vahvistuminen,
hintaero paikallisten ja tuontituotteiden välillä on kaventunut. Viime vuonna keski-inflaatio oli 36,5 ja
viime syyskuussa enää 18 prosenttia.
Venäläisten yritysten markkinaosuuden lihatuotteissa arvioidaan
olevan noin 95 prosenttia.
Metsäliitto
tekee yhtä parhaista vuosistaan
Metsä-Serla teki lähes kaksinkertaisen tuloksen tänä vuonna verrattuna viime vuoden
tammi-syyskuuhun, mutta monet tekijät tukivatkin yritystä: myynti kasvun lisäksi
myyntihinnatkin kohosivat, taalan kurssi on ollut edullinen, ja Modo Paper tuli kuvioihin
1. heinäkuuta. Liikevoittoa kertyi 438,3 miljoonaa euroa (247,7 Me) ja tulos ennen
satunnaisia eriä 340,3 miljoonaa euroa (186,5 Me).
Ensi vuodesta toimitusjohtaja Jorma Vaajoki on varovainen.
Hän odottaa presidentinvaalien tulosta ja USA:n kansantuotteen kehittymistä - ja
markkinoissa on paljon myös tunnelmaa ja psykologiaa.
Pääjohtaja Antti Oksanen totesikin lehdistötilaisuudessa
30. lokakuuta, että vuodesta 2000 on tulossa yksi yhtymän parhaista vuosista. Alkuvuosi
on mennyt erittäin hyvin, loppuvuosi ei kuitenkaan ole aivan yhtä menestyksekäs
joulukuun pyhien seisokkien vuoksi. Metsä-Serla on kasvanut poikkeuksellisen vahvasti,
myös Finnforest menestyi kohtuullisesti. Sijoitetun pääoman tuotto on parasta vuoden
1995 jälkeen. Metsäliitto tulosta rasittivat väliaikaisesti sisäiset siirrot. Sen
voitto ennen satunnaiseriä oli 58,5 miljoonaa euroa kun se viime vuonna oli kolme
miljoonaa euroa suurempi. Sijoitettu pääoma tuotti melkein 11 prosenttia ja
osuuspääoman kertymä oli 35,9 miljoonaa euroa.
Ruotsalaisen Modo Paperin hankinta näkyy Metsä-Serlan luvuissa. Modo tekee
35 prosenttia liikevaihdosta ja 30 prosenttia voitosta. Modo ja sellu muodostavat noin
puolet Metsä-Serlan taseesta.
Vaajoen mukaan paperin markkinahinnat nousevat edelleen, ja Metsä-Serlan
loppuvuodesta näyttää tulevan hyvä, koko vuodesta ilmeisesti parempi kuin viime
vuodesta. Toistaiseksi ei ole merkkejä hintojen laskusta, ja vuoden 2001 alun oletetaan
sujuvan nykyiseen malliin. Vaajoki muistuttaa, että maailmantalouden kehittyminen tulee
osoittamaan myös Metsä-Serlan menestymisen.
Juhlat ovat ohi. Vaajoen ja Oksasen muistutukset maailmankaupan
vaikutuksesta räväytti ilmoille Finnforestin toimitusjohtaja Ari Martonen.
"Juhlat ovat ohi, jos niitä koskaan olikaan", Martonen oikaisee yleisiä
käsityksiä koko metsäteollisuuden juhla-ajoista. Pohjois-Amerikassa rakentaminen on
tyssännyt ja sahatavaran hinnat ovat laskeneet noin kolmanneksen, kasvu on hyytymässä
myös Japanissa. Euroopassa puolestaan suomalaiset ja ruotsalaiset syytävät
ennätysmäärät sahatavaraa markkinoille ja pitävät huolen roimasta ylitarjonnasta,
jota vielä Venäjä ruokkii. Vahva dollari sentään pitää amerikkalaiset poissa
Euroopasta.
Parin sahan seisokeilla ei Martosen mukaan markkinakuvaa ja hintoja muuteta:
seisokki vain antaisi tilaa uusille tulijoille - ja sinäkin aikana jäisivät katteet
saamatta. Sahatavaran hinnan ja tukin hinnan on suuri. Teollisuudella menee mäntytukin
kanssa paremmin kuin kuusitukin. Pääjohtaja Oksanen toivoo, että puun hinnoissa
saavutettaisiin pitkäjänteinen tilanne, etteivät hinnat heittelisi aina vain
voimakkaasti markkinatilanteen mukaan.
Zandersista neuvotellaan. Metsä-Serla on käynnistänyt Grafiskt Papperin myymisen,
minkä EU asetti ehdoksi Modo Paperin ostosta. Metsä-Serla on neuvotellut saksalaisen
hienopapereita ja erikoispapereita valmistavan Zanders Feinpapieren enemmistöosuuden
hankkimisesta. Sen pääomistaja on International Paper. Jorma Vaajoki sanoo, että
neuvottelut jatkuvat.
Finnforest investoi. Finnforest aloittaa lämpökäsitellyn puun
tuotannon Kaskisissa syyskuussa 2001. Kuuden miljoonan euron sijoitukset vaativa laitos
tuottaa lämpökäsiteltyä puuta noin 50000 kuutiometriä vuodessa kun se on kokonaan
valmis vuonna 2001. Tuotteen nimeksi tulee Finnforest ThermoWoodŽ ja siitä tulee
ensimmäinen PEFC-sertifioitu tuote Euroopassa. Kosteuden keston ja mittapysyvyytensä
lisäksi ThermoWood kilpailee markkinointi- ja kehitysjohtaja Markko Ihamuotilan
mukaan koristepuuna trooppisten kovapuiden kanssa.
Toinen Finnforestin juuri päättämä investointi on I-palkkitehdas
Bremeniin Pohjois-Saksaan. Tuotantolinjan hinta on viisi miljoonaa euroa. Linja on valmis
ensi syyskuussa, ja sen viiden miljoonan juoksumetrin vuosituotannon Finnforest myy
valtaosin Saksan, Ison-Britannien ja Ranskan markkinoille. I-palkkia käytetään
rakennusten ala- ja yläpohjassa ja kattorakenteissa.-MN
Osuuspankkiryhmän liikevoitto kasvoi vuoden 1999 tammi-syyskuusta 62 prosenttia ja oli 532 miljoonaa euroa. Rahoituskate kasvoi 16 prosenttia ja palkkiotuotot 31 prosenttia. Sijoitukset Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n osakkeisiin paransivat ryhmän tulosta 98 miljoonaa euroa.
Luottokanta kasvoi vuodenvaihteesta 9 prosenttia ja viime vuoden syyskuusta 12 prosenttia. Op-ryhmän markkinaosuus talletuspankkien euroluotoista oli elokuun lopussa 31,5 prosenttia (vuotta aikaisemmin 29,7), luotoista kotitalouksille 36,8 prosenttia (36,1) ja euromääräisistä talletuksista 31,0 prosenttia (30,1).
Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuodenvaihteesta viidenneksen ja oli 539 000. Osuuspankit ottivat ensimmäisenä pankkina Suomessa käyttöön sähköisen tunnisteen verkkopalveluissa. Osuuspankkiryhmä ja Sonera Plaza Oy perustivat syyskuussa Sonera Plaza Finanssipalvelut Oy:n, joka toimii finanssipalveluiden välittäjänä Sonera Plazan kuluttaja-asiakkaille.
OKO konsernin liikevoitto oli 135 miljoonaa euroa. Lokakuussa 2000 Moody’s ja Fitch IBCA nostivat OKOn luottokelpoisuusluokituksia.
Lisää osavuosikatsauksesta Op-ryhmän kotisivuilla. Paikallisosuuspankeilla 38 prosentin liikevaihdon kasvu
Paikallisosuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi tammi-syyskuussa 38 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevoiton kasvun tärkein syy on tuottojen kasvu liiketoiminnan laajenemisen seurauksena.
Paikallisosuuspankkien rahoituskate kasvoi 11,7 prosenttia liiketoiminnan kasvun ja korkotason nousun seurauksena. Myös muut tuottoerät kehittyivät hyvin tammi-syyskuussa: palkkiotuotot kasvoivat yli 8 prosenttia 52 miljoonaan markkaan. Myös arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat. Paikallisosuuspankkien henkilöstökulut ovat kasvaneet henkilöstömäärän lisääntymisen seurauksena.
Paikallisosuuspankkeissa odotetaan liiketoiminnan tuloskehityksen pysyvän loppuvuoden aikana tammi-syyskuussa toteutuneen kaltaisena, ellei toimintaympäristössä tapahdu äkillisiä muutoksia.
Paikallisosuuspankkien tiedotteen mukaan syyskuun lopussa asiakkaita oli yli 251 000, eli viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut 4,3 prosenttia. Vuoden aikana yleisön talletukset ovat kasvaneet 7,0 prosenttia.
Heinä-syyskuun aikana paikallisosuuspankkien palveluverkko laajeni kolmella uudella konttorilla ja yhdellä uudella palvelupisteellä. Konttoreita ja palvelupisteitä oli syyskuun lopussa 123 kappaletta 66 paikkakunnalla. Uusia konttoreita on tulossa Kiuruveden Osuuspankille Jyväskylään ja Kortesjärven Osuuspankille Evijärvelle. Paikallisosuuspankkien asiakkailla on tällä hetkellä yli 13 600 Internet-sopimusta. Molemmat uudet konttorit aloittavat asiakaspalvelun vuoden 2001 alussa. Yhteistoiminta lisäisi maitoketjun menestystä
Kaupan, meijeriteollisuuden ja maidontuottajan välinen tiivis yhteistoiminta on keskeistä maitosektorin menestykselle, päättelevät Sami-Jussi Talpila, Panu Kallio ja Juha Marttila Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta PTT:stä. Hyvän yhteistyön edellytykset ovat myös parantuneet uuden teknologian ansiosta.
Meijereiden ja kaupan välisen yhteistyön tiivistäminen parantaisi tutkijoiden mukaan koko ketjun toimivuutta. Se mahdollistaisi sopimukset, jotka helpottaisivat hinnoittelua myös ketjun muissa osissa.
Osuustoimintaa, perheviljelmiä, maidon tiukkaa laatukontrollia ja aktiivista eläinten jalostustoimintaa Talpila, Kallio ja Marttila pitävät maitosektorin hyvinvoinnin avaintekijöitä, mutta ongelmana on alkutuotannon korkea kustannustaso.
Tutkimuksessa korostetaan maidon hinnoittelujärjestelmän merkitystä ketjun toiminnan tehostamisessa, erityisesti korostuu tilalta lähtevän maidon laatuhinnoittelun merkitys.
Yhdistyksen kotisivuilla www.maasyke.fi seurata, mitä kaikkea Maasyke on ehtinyt tehdä.
LYHYESTI
- Atrian uusi logistiikkakeskus Nurmossa vihitään käyttöön 14. marraskuuta 2000.
- Osuustoiminta-lehti nro 6/2000 on ilmestynyt. Uusille tilaajille Osuustoiminta-lehdestä on nyt 190 markan vuosikertatarjous, joka on voimassa 15. marraskuuta 2000 asti.