Osuuspankkiryhmän tammi-syyskuu: Markkinaa lisää, liikevoitto pieneni   Op-ryhmä on vuoden 2002 kuluessa vahvistanut hieman lisää markkina-asemiaan.  Tammi-syyskuun osavuosikatsauksen mukaan elokuun lopulla ryhmän markkinaosuus euromääräisistä luotoista oli 32,6 prosenttia, asuntoluotoista 34,8 prosenttia ja osuus euromääräisistä talletuksista 33,0 prosenttia. Kaikki luvut ovat jonkin kymmenyksen edellisiä isommat.    Markkinakehitys istuu hyvin ryhmän kesällä vahvistettuun strategiaan OP 2002: Osuuspankkiryhmä nousee maan suurimmaksi pankiksi pitkällä aikavälillä.    Op-ryhmässä arvioidaan, että loka-joulukuussa asema markkinoilla paranee edelleen, mutta vuoden 2001 liiketulos koko vuodelta jää saavuttamatta.    Ryhmän liikevoitto vuoden kolmella neljänneksellä pienentyi 7 prosenttia edellisvuotisesta. Arvopaperikaupasta ryhmä kirjasi tappiota 22 miljoonaa euroa. Tase syyskuussa 2002 oli 8,2 prosenttia suurempi kuin vuoden 2001 lopussa.    Osuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 14 prosenttia alle viime vuoden tammi-syyskuun liikevoiton. Vähennys selittyy matalalla korolla, sen sijaan luotto- ja talletuskanta kasvoivat.    Syyskuun 2001 lopusta kotitalouksien asuntoluotot Op-pankeissa ovat lisääntyneet 16 prosenttia, OP-Kiinteistökeskus välitti kauppoja 14 prosenttia enemmän. Yritysluotot olivat lisääntyneet 12 prosenttia.    Asiakasvarat eli talletukset, vakuutussäästöt ja sijoitusrahastojen pääoma ryhmässä kasvoivat viime vuoden syyskuun lopusta 8,0 prosenttia 23,2 miljardiin euroon.    Pörssinoteeratun OKOn konserniliikevoitto oli 64 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin 69 miljoonaa euroa.    Op-ryhmässä oli 243 osuuspankkia Lohtajan sulauduttua Kokkolan Osuuspankkiin syyskuussa. Asikkalan ja Padasjoen Op:t ovat perustamassa Etelä-Päijänteen Osuuspankkia vuoden 2003 alusta. Iitin Osuuspankki on aloittanut sulautumisneuvottelut jäätyään alle vakavaraisuudelle asetetun rajan. Finnforest voitollisten kastiin Metsäliitolle liki 600 uutta jäsentä Metsäliitto-Yhtymä on parantanut liikevoittoaan tammi-syyskuussa viime vuoden 1-9 kuukausiin nähden. Ennen satunnaiseriä voitto oli viime vuonna 130 miljoonaa euroa, nyt 184 miljoonaa euroa. Kolmas neljännes oli liikevoitoltaan tänä vuonna (118 M€) selvästi parempi kuin toinen neljännes (77 M€). Myös koko vuosi noussee viimevuotista paremmaksi.    Yhtymän omavaraisuusaste nousi 3,3 prosenttiyksikköä, korolliset nettovelat vähenivät.   Metsäliitto Osuuskunnan voitto ennen satunnaiseriä oli viime vuoden tammi-syyskuussa alle 87 miljoonaa euroa, tänä vuonna vastaavana aikana yli 150 miljoonaa euroa. Osinkotuottoja osuuskunnalle kertyi yli 113 miljoonaa euroa ja kurssivoittoja yli 23 miljoonaa euroa.    Osuuskunnan vuoden Kolmannen neljänneksen tulokseen sisältyy investointeja 147 miljoonan euron edestä, muiden muassa kolmanneksen osto Vaposta 88,6 miljoonalla eurolla sekä 16,3 prosenttia Moelven Industrier ASA:sta.    Puuta Metsäliitto on ostanut tänä vuonna reippaammin kuin 2001. Kauppa vilkastui kun osuuskunta korotti havusellupuun hintaa kesäkuussa ja laski latvan minimiläpimittaa.    Syyskuun lopulla Metsäliitolla oli 129 116 jäsentä, missä on lisäystä 594 vuoden alusta lähtien. Metsäliitossa parantaa jäsenpalvelua niin, että metsänomistaja saa metsäomaisuuden hoitoon liittyvät palvelut samasta pisteestä.    Mekaanisella metsäteollisuudella on mennyt edelliskautta paremmin, myös yhtymän rahoituskulut ovat pienentyneet. Ilahduttavaa on edellisellä neljänneksellä selvästi tappiollisen Finnforestin nousu 4,3 miljoonan euron voitolle ennen satunnaiseriä. Reilu vuosi sitten ostettu norjalainen Moelven ylsi 11,4 miljoonan euron voittoon. M-real puskee kireillä paperimarkkinoilla M-realin paperitehtailla joudutaan turvautumaan edelleen tuntuviin tuotannonrajoituksiin lähikuukausina. Kartonkien kysyntä sen sijaan on jatkunut hyvänä. Toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkolan mukaan M-realin heinä-syyskuun vuosineljänneksen tulokseen vaikuttivat laskusuhdanne ja kysynnän kausiluontoinen heikkeneminen. M-real hyötyi valuuttakurssien muutoksista.    M-real julkisti kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa keskiviikkona. Markkinoiden takkuilusta huolimatta kolmas vuosineljännes oli tulokseltaan parempi kuin toinen: konsernin liikevoitto oli 97,1 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto hieman supistui, edellisen neljänneksen voitto oli 57,7 miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen tulos jäi 18,1 miljoonaan euroon eli selvästi alle edellisen neljänneksen tuloksen.    Kannattavuutta nostivat kurssimuutokset (vaikutus liikevoittoon 8,2 miljoonaa euroa), myynnin tuotejakauma oli edullinen, tuotanto tehostui. Kurssitappiota konsernin tammi-syyskuun tuloksessa on 42 miljoonaa euroa.    M-real maksoi elokuun 2002 puolivälissä takaisin 350 miljoonan dollarin pääomalainan, josta tuli kokonaiskurssitappiota yli 63 miljoonaa euroa.     Tammi-syyskuussa 2002 liikevoittoa on kertynyt yli 273 miljoonaa euroa, mikä jää hieman edellisvuoden tammi-syyskuun tuloksesta. Kannattavuuttaan paransivat Zanders ja Metsä Tissue. HK Ruokatalon tuloskasvu jatkui Vuoden 2002 aikana hyvin kehittynyt HK Ruokatalon liiketoiminta näkyy tammi-syyskuun tuloksessa: ennen satunnaiseriä se oli puolta suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2001. Liikevaihto lisääntyi yli kymmenellä prosentilla, omavaraisuuskin on reilusti yli tavoitellun 40 prosentin.    Baltiassa HK Ruokatalo kasvaa nopeammin kuin kotimaassa. Koko konsernin tulos oli 19,1 miljoonaa euroa, Baltiasta kertyi 6,2 miljoonaa euroa. Konsernin noin 5 000 ihmisen henkilökunnasta 53 prosenttia on Suomessa.    Baltiassa HK Ruokatalo pyrkii osavuosikatsauksen mukaan kasvamaan orgaanisesti, mikä mahdollistaisi kasvun myös nykyisten markkinoiden ulkopuolella.    Kotimaassa saksalaisen halpamyyntiketjun todetaan lisänneen kilpailua kuluttajista, mutta tuoretuotteiden markkinoihin se vaikuttanee vähän.    Kesäkuussa HK Ruokatalo teki sopimuksen Koiviston Teurastamon osakekannan hankkimisesta, se viimeistellään vuoden 2002 loppuun mennessä. Kaupalla HK välttyy investoinneilta Forssan teurastamoon ja turvaa raaka-aineen saantiaan.    Forssassa nautateurastustilojen muuntaminen sikojen teurastukseen on lopuillaan. HK Ruokatalo ja Atria ovat sopineet, että HK:n naudat teurastetaan Atrian teurastamoissa.    Ruotsin tuottajajärjestö LRF omistaa osan HK Ruokataloa ja Virossa Talleggin HK:n kanssa puoliksi. Osapuolet ovat selvittäneet edellytyksiä muodostaa pohjoismainen siipikarjayhtiö. HK Ruokatalon omistajien kannalta hyvää ratkaisua ei löytynyt, ja osapuolet jatkavat kaupallista yhteistyötä sekä ovat valmiita hankkeisiin myös Pohjoismaiden ulkopuolella. S-ryhmä myi ja ansaitsi enemmän S-ryhmän vähittäismyynti on lisääntynyt 5,4 prosenttia tänä vuonna verrattuna vuoden 2001 tammi-syyskuun myyntiin. Vuonna 2001 S-ryhmä puhkaisi 30 prosentin osuuden päivittäistavarakaupassa. Tämän vuoden kolme ensimmäistä neljännestä viittaavat osuuden kasvuun edelleen.    Ryhmän yhteenlaskettu tulos ennen satunnaiseriä oli 183 miljoonaa euroa, reilun neljänneksen viimevuotista parempi.    Myynti lisääntyi tammi-syyskuussa prosentteina seuraavasti: Prismoissa S-marketeissa Saleissa Alepoissa 7,7 7,0 11,4 10,7    Autokaupan myynti lisääntyi 8,1 prosenttia, liikennemyymälöiden 7,2 prosenttia. Myynnin vähenemistä tapahtui ainoastaan hotelli- ja ravintolatoiminnoissa, niissä 2 prosenttia.    S-ryhmän vähittäismyynti oli  tammi-syyskuussa 5 090 miljoonaa euroa, Osuuskauppojen myynti 4 191 miljoonaa euroa. Osuuskaupat lisäsivät myyntiään 6,6 prosenttia.    SOK-yhtymän tulos oli 38 miljoonaa euroa, edellisen tammi-syyskuun aikana 24. Okopankille runsaasti asiakkaita Pääkaupunkiseudulla toimiva pörssinoteerattu Okopankki Oyj kokosi liikevoittoa runsaat 21 miljoonaa euroa tänä vuonna tammi-syyskuussa, mikä on vähemmän kuin vuosi sitten. Toimitusjohtaja Hannu Tonterin mukaan siihen vaikuttivat eniten matalat korot ja supistuneet pankin marginaalit luotoissa ja talletuksissa, eikä pankki saavuttane koko vuonna yhtä hyvää liikevoittoa kuin viime vuonna.    Uusia luottoja Okopankki myönsi 15 prosenttia enemmän kuin vertailujaksolla. Viime vuoden syyskuuhun nähden luottokanta on kasvanut 19 prosenttia. Asuntoluottoja tammi-syyskuun luotoista on 60 prosenttia.    Okopankilla on 21 konttoria ja noin 273 000 asiakasta. Pankki sai 12 800 uutta asiakasta tammi-syyskuussa. Yksi ja toinen osapuoli tyytymätön nykytilanteeseen Vilja-alan yhteistyölle paineita Vakavia puheita viljanviljelyn kannattavuudesta Suomessa  kuultiin Pellervo-Instituutin vilja-alan syysseminaarissa Espoossa. Toiveita ladattiin muiden muassa kansallisen vilja-alan neuvottelukunnan työlle. Kyseisen neuvottelukunnan valmistelua varten hallitus nimesi työryhmän lokakuussa. Kaupallinen neuvos Seppo Koivula ministeriöstä kertoi, että vilja-alan yhteistyöryhmän on määrä pitää perustava kokous 2003 alussa.    "Vilja-alan neuvottelukunnan Puheenjohtaja Esa Härmälä (oik.) välitti suomalaisnäkemyksiä komissioon Joäo Onofrelle Pellervo-Instituutin vilja-alan seminaarissa Espoossa. Kuva M. Nummi harjoitus pitää ottaa tosissaan", katsoi MTK:n puheenjohtaja ja Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä. "Viimeistään nyt on tajuttava, että meillä on kova yhteistyön paikka."    Härmälä piti kommenttipuheenvuoron komission DG VI -osastolta Pellervo-Instituutin seminaariin tulleen Joäo Onofren esitykseen. Tämä kertoi muun muassa, että kymmenen uuden jäsenmaan tulo EU:iin tietää 37 prosentin viljantuotannon lisäystä samalla kun vilja-ala kasvaa 65 prosenttia. Itälaajentuminen käy kalliiksi    Härmälä sanoi MTK:ssa arvioidun, että itälaajeneminen tulee EU:lle paljon kalliimmaksi kuin on uskallettu esittää. Samalla EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on heikkenemässä.    Härmälän mukaan viljanviljelyssä suoran tuenkaan maksu ei auta, kun on kannattavampaa tuottaa huonosti ja vähän. Hän totesi, että EU:n äärialueilla on pakko päästä kohti tuotantoon sidottuja tukia.    Härmälä kysyi myös, mitä tehdään puolella peltoalasta, jos viljan viljely käy kannattamattomaksi.    Onofre kuuli monen seminaarilaisen suusta, miten huonosti unioni on vilja-asiassa toiminut. Ulkopuolistakin apua se on saanut, sillä Venäjä ja Ukraina ovat sekoittaneet hintoja ajamalla EU:n markkinoille halpaa viljaa.    Talouden lainalaisuudet seminaarilaiset kuulivat selkeästi myös Ilkka Kylmälältä, mallastamoyritys Viking Malt Oy:n toimitusjohtajalta. Keskittyminen panimoteollisuudessa etenee lujaa, ja muutama ihminen hoitaa alan valtavia mallasostoja. Kylmälän mukaan heitä kiinnostaa vain hinta. Lisäksi Kylmälä sanoi, että Suomeen on pakko saada keskieurooppalaisia mallaslajikkeita, meillä viljellyt eivät ole ostajien lajikelistalla, vaikka ne olisivat kuinka hyviä.      "Toivon vilpittömästi, että siitä tulisi jotakin", Kylmälä sanoi luomumallasohrasta. Houkuttava ajatus voi kuitenkin tyssätä alan pienuuteen: Kylmälälle 50 tonnia on minimierä. MTK:lta tupo-tavoitteet Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on jättänyt tavoitteensa tulopoliittisiin neuvotteluihin.    MTK:n tavoittelee viljelijöiden tulotaso nousua. Liiton mukaan se on työllisyyden, ostovoiman ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta välttämätöntä. Liitto korostaa, että alkutuotannolla on heijastus noin 250 000 ihmistä työllistävään elintarvikeketjuun ja 100 000 ihmistä työllistävään metsäketjuun.    Maaseudun ihmisten tulokehitys vaikuttaa lisäksi alueiden kehitykseen, mutta ammatin on oltava myös kilpailukykyinen muiden rinnalla, koska kilpailu työvoimasta kiristyy. MTK huomauttaa, että Suomen työttömyysaste on jo EU:n kolmanneksi korkein.    MTK:n mukaan on lisäksi perusteltua korottaa kansallista tukea sekä 2003 että 2004 ja palauttaa kevyen polttoöljyn vero viljelijöille.    Työssä jaksamista järjestö edistäisi sillä, että viljelijöille lisätään yksi vapaapäivä kahtena tulevana vuonna, parannetaan työterveyshuoltoa ja helpotetaan pääsyä aikuiskoulutukseen. Uusosuuskuntia 35 heinä-syyskuussa Myös uusosuuskuntien perustamistahdista on saatu tulokset kolmannelta vuosineljännekseltä. Projektiassistentti Juhani Lehto Pellervo-Seurasta kertoo, että heinä-syyskuussa on perustettu 35 osuuskuntaa, joista yhdeksän on vesiosuuskuntia.    Vuoden 2002 alusta syyskuun loppuun mennessä perustettiin 74 uusosuuskuntaa, mutta lukuun eivät sisälly vesiosuuskunnat. Valio lisää Oltermannin vientiä Kermajuusto Oltermannista on jouduttu ajoittain myymään "ei oota" sekä kotimaassa että Venäjällä, siksi Valio sijoittaa 4,2 miljoonaa euroa uuteen juustolinjaan Haapaveden tehtaalla vuonna 2003.    Valio aikoo ryhtyä viemään Oltermannia Keski-Eurooppaan ja ehkä USA:han.    Toinen investointikohde Haapavedellä on Demi-laite, johon menee 2,4 miljoonaa euroa. Laitteella erotetaan herasta suoloja ja mineraaleja, ja näin saadaan entistä vähemmän mineraaleja sisältävää herajauhetta. Demi on Valion viemistä teollisuusraaka-aineista suurin yksittäinen vientiartikkeli, esimerkiksi maitojauheen osuus on noin puolet siitä. Sitä käytetään esimerkiksi lastenruokiin ja suklaaseen. Pankkihistoriaa Etelä-Pohjanmaalta  Talousalan kirjallisuus, tutkimus ja tietämys karttuvat tuntuvasti monen osuuspankin julkaistessa 100-vuotishistoriikkinsa näinä vuosina.    Marja Kokon ja Matti Rautiaisen kirjoittama Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin historiikki kihisee mielenkiintoista tietoa. Ensimmäiseksi maakunnassa perustettiin Ilmajoen Yläpään Osuuskassa 1902, sen kirjoittajien keulahahmoksi mainitsema J. E. Antila oli Pellervo-Seuran perustajan Hannes Gebhardin hyvä tuttu ja kirjeystävä. Samainen kassa oli ensimmäinen osuustoimintayritys, joka teki tilauksen Pellervon Välitysliikkeeltä, tämä oli perustettu 1901.    Yläpään samoin kuin Ilmajoen Alapään tai Lahdenkylän osuuskassojen taival sammui alkumetreille. Sen sijaan yhtä aikaa niiden kanssa 1903 perustetun Palon Osuuskassan talous piti, sillä pankin vastuukaksikkona oli liikemiehiä, satulaseppä ja räätäli, joka sai kuitenkin pian seuraajakseen Amerikan-kävijän ja tarmokkaan sahanomistaja-viljelijän.    Osuuskassojen historiat seuraavat toisiaan, kunnes allekirjoitettiin Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin perustamisasiakirja 1992. Se liittyi 1997 muodostettuun Osuuspankkikeskus-OPK osuuskuntaan.    Pohjanmaa ei ole menettänyt heti suomalaisen osuustoiminnan alussa esittämäänsä intoa: kesällä 2002 Osuustoiminta-lehden teettämä selvitys osoitti, että Suomen osuustoiminnallisin maakunta on Keski-Pohjanmaa niin perinteisessä kuin uusosuustoiminnassa. Osuustoiminnallisimman kunnan kandidaatiksi - jos sellainen nimettäisiin - nousi monipuolisuutensa ansiosta Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin kotipaikka. Ruokatapahtuma Jyväskylässä  Ruokaan liittyviä asioita käsitellään monelta kannalta perjantaina 8. marraskuuta Jyväskylässä järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Alustajina ovat Anne Kalmari, Sirpa Pietikäinen, Anne Äyräväinen, Jaana Husu-Kallio, Tiina Lampisjärvi. Lisää tapahtumasta. Julkaisuja - Kodin Pellervon levikkikampanja on ollut menestys: lokakuun lehden laajennetun jakelun myötä Kodin Pellervo on saanut tähän mennessä noin tuhat uutta tilaajaa.    Marraskuun numerossa (kuva) ensi viikolla valmistaudutaan jo jouluun. Siellä jo leivotaan täyttä päätä ja tehdään käsitöitä, mutta myös mietitään, miten mustana murrittava kaamos käännetään voitoksi. Nykysuomalaisten moraalia etsitään miettimällä, mitataanko tänään kaikki vain rahassa. Muuta - VTM Jussi Ollila on nimitetty Kemira Agron viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2002 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Kemira Agron viestintästrategia sekä ulkoisen kuvan ja brandin kehittäminen. Hän raportoi Kemira Agron toimitusjohtaja Heikki Sirviölle. Hän siirtyi uuteen tehtäväänsä Kemira Oyj:n konserniviestinnästä.

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset