Viikko-Pellervo


	29. \| 10. \| 2004

Markku Nummi

Metsäliitto-Yhtymä kohentaa
kannattavuuttaan
Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto kolmen vuosineljänneksen aikana nousi kaksi prosenttia 6424 miljoonaan euroon viime vuoden tammi-syyskuun liikevaihdosta.
   Paperin hinta on vertailujakson hintoihin nähden kuitenkin laskenut 5-10 prosenttia ja euro kallistunut 10 prosenttia dollariin verrattuna. Nämä tekijät pienensivät liikevoittoa: 53,7 miljoonaa euroa nyt, vertauskaudella viime vuonna 185,1 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi jäi 9,5 miljoonaa euroa miinusta, viime vuonna 27,4 miljoonaa euroa plussaa.
   Yhtymän omavaraisuus säilyi samoissa ja oli 34,9 prosenttia syyskuun lopussa.
   Hallitus arvioi Metsäliitto-Yhtymän kannattavuuden paranevan vuoden 2005 aikana. Meneillään on säästöohjelmiin sekä tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä toimenpiteitä.
   Puukauppaa tekevä emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan vuoden 2004 tuloksesta arvioidaan tulevan hyvä. Omavaraisuus syyskuussa oli yli 60 prosenttia, vaikka osuuskunta hankki M-realin annissa osakkeita.
   Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääoma oli vuoden alusta syyskuuhun mennessä kasvanut 23 miljoonalla eurolla. Osuuspääomia oli vuoden alusta vastaanotettu 70 miljoonaa euroa, viime vuonna 58 miljoonaa euroa. Pehmeät ajokelit ovat vaikeuttaneet puun kuljetuksia ja hakkuita. Syyskuun lopussa Metsäliitolla oli 130 513 jäsentä.
   M-realin annissa Metsäliiitto merkitsi osakkeita 173 miljoonan euron edestä. Anti vahvisti M-realin tasetta ja tukee uudistettua strategiaa, osavuosikatsauksessa todetaan.
   M-realin paperitoimitukset lisääntyivät heinä-syyskuussa, mutta vuoden alusta syyskuun loppuun mennessä kertynyt liikevaihto 4078 oli pienempi kuin viime vuoden vastaavana aikana.
   M-realin liiketulos tammi-syyskuussa oli -47,2 miljoonaa euroa. Tulos ennen satunnaiseriä oli -137,4 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta oli 57,7 miljoonaa euroa. Satunnaista tuottoa Metsä Tissuen myyntivoitosta kirjattiin 195 miljoonaa euroa.
Metsä Tissuen liikevaihto nousi 506 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto pieneni 33,8 miljoonasta eurosta 20,8 miljoonaan.
Botnian liikevaihto nousi 7,4 prosenttia 815 miljoonaan euroon. Voitto ennen satunnaiseriä nousi 120,6 miljoonaan euroon oltuaan edellisen tammi-syyskuun aikana 71,3 miljoonaa euroa.
   Finnforest lisäsi sekä liikevaihtoaan (1457 miljoonaa euroa) että liikevoittoaan (19,5 miljoonaa euroa). Kolmannella neljänneksellä liikevoitto jäi miinukselle, mutta vähemmän kuin viime vuonna.

Koko vuodesta tulossa viime vuoden tasoinen
OP-ryhmän liikevoitto pieneni
OP-ryhmän liikevoitto tammi-syyskuussa oli 3,2 prosenttia pienempi kuin vuoden 2003 vertailujaksolla, mutta koko tämän vuoden liikevoiton pankkiryhmä arvioi kehittyvän viime vuoden kaltaiseksi.
   OP-ryhmän osavuosikatsauksessa todetaan, että ryhmän tavoite on vahvistaa edelleen markkina-asemaansa tämän vuoden aikana.
   Liikevoitto oli 390 miljoonaa euroa. OP-ryhmä kertoo osuutensa talletuksista ja luotoista kasvaneen, mutta supistuneen rahastoista sekä henki- ja eläkevakuutusten maksutuloista.
   Asuntoluotoista osuuspankkien markkinaosuus oli syyskuun lopussa 34,6 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden lopussa. Ryhmän asuntoluottokanta kasvoi 11,5 prosenttia tammi-syyskuun aikana.
   OP-ryhmän vakavaraisuus vahvistui ja vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 15,6 prosenttia. Järjestämättömät ja nollakorkoiset luotot vähenivät 13 prosenttia.
   OKO-konserni puolestaan lisäsi liikevoittoaan 8 miljoonalla eurolla. Liikevoitto oli tammi-syyskuussa 98 miljoonaa euroa. Viime vuoden vertailujaksolla se oli 134 miljoonaa euroa, mutta lukuun sisältyi suuria kertaluonteisia eriä.
   Myös OKO arvioi vuoden 2004 liikevoiton muodostuvan vuoden 2003 tasoiseksi.
   OKOn oman pääoman tuotto pieneni, mutta oli 13,6 prosenttia. Osakekohtainen tulos oli 0,77 euroa, viime vuonna se oli 1,04 euroa. Luottokanta kasvoi 10 prosenttia tarkastelujakson aikana. Omaisuudenhoidon hallinnoimat asiakasvarat olivat 9,6 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 15 prosenttia viime vuoden lopun varoihin verrattuna.
   OKOn johtokunta päätti torstaina kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen 7. joulukuuta ja ehdottaa, että vuoden lopussa päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan lisäosinkoa 0,30 euroa kutakin A-sarjan ja K-sarjan osaketta kohden.

Osakeannilla varaudutaan kasvuun
HK Ruokatalo kasvoi alaa nopeammin

HK Ruokatalon toimitusjohtaja vuorineuvos Simo Palokangas täyttää 60 vuotta ensi viikonvaihteessa.
Kuva Markku Nummi

HK Ruokatalon liikevaihto kohosi yli 500 miljoonan euron tämän vuoden tammi-syyskuussa. Kasvu ylitti alan keskimääräisen kasvun. Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja nousi 18,2 miljoonaan euroon oltuaan 16,1 miljoonaa euroa vuoden 2003 vertailujaksolla.
   Toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan parhaiten on edennyt kansainvälinen liiketoiminta ja suurimmat haasteet ovat olleet kotimaassa sian- ja naudanlihan kannattavuudessa. Hintatason nousu ei siirry riittävän nopeasti asiakashintoihin voimassa olevien toimitusaikataulujen vuoksi. Tilanne on sama Puolassa, missä HK omistaa yhdessä tanskalaisen Danish Crownin kanssa Sokolowin.
   Eniten on noussut sianlihan hinta. Palokangas arvioikin, että joulukinkuista saattaa olla hieman puutetta kun sianlihalla on hyvä kysyntä EU:ssa. Myös kulutus Suomessa on noussut sianlihan edullisen hinnan ansiosta.
   Baltian osuus HK Ruokatalon 500,1 miljoonan euron liikevaihdosta syyskuuhun mennessä oli 81,5 miljoonaa euroa. Liikevoittoa Baltiasta tuli nyt 5,7 miljoonaa, viime vuonna 4 miljoonaa euroa. Tulos ennen satunnaiseriä nousi 3,2:sta 5:een miljoonaan euroon.
   Konsernin liiketoiminnan tuloksesta syyskuun loppuun mennessä yli neljännes kertyi Baltiasta. Baltian maiden tulo EU:n jäsenmaiksi on helpottanut HK Ruokatalon toimia Baltiassa.
   Ne kustannussäästöt, joita HK kuittaa laittamalla toistaiseksi viitenä yhtiönä toimivat teollisuuden, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan yhteen yhtiöön, näkyvät Palokankaan mukaan merkittävinä kustannussäästöinä vuoden 2005 lopulta alkaen.
   Puolalaista Sokolowia HK Ruokatalo omistaa puoliksi Danish Crownin kanssa perustetun Saturn Nordic Holdingin kautta. Saturn Nordicin omistusosuutta Sokolowista ei ole vahvistettu. (Myöhemmin samana päivänä varmistui, että Saturn Nordic Holdingin osuus Sokolówin osakkeista ja äänistä oli noussut 72,82 prosenttiin.) HK tulee samaan puolet Saturn Nordicin Sokolowista saamasta tuloksesta.
   HK Ruokatalon tulos osaketta kohden nousi viime vuoden 0,45 eurosta 0,56 euroon. Omavaraisuusaste pysyi 43 prosentissa.

Osakeannilla kasvuvaroja
HK Ruokatalo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 27. lokakuuta päätti yhtiön oskepääoman korottamisesta laskemalla liikkeeseen uusia A-sarjan osakkeita.
   Osakeannista tulevaa rahaa HK Ruokatalo aikoo käyttää sekä kansainväliseen kasvuun että kotimaan liiketoiminnan kehittämiseen. Sillä myös tuetaan pääomarakennetta. Osakeannin ehdot kerrotaan HK Ruokatalon kotisivuilla.
   Hallitus esitti yhtiökokoukselle myös, että HK Ruokatalon hallitukseen valitaan yhtiön toiseksi suurimmaksi omistajaksi tulleen Danish Crownin toimitusjohtaja Kjeld Johannesen.

Yritys lisännyt lihan hankintaosuuttaan
Atrian tulosparannus 38 prosenttia
Atria Yhtymä on kasvattanut liikevaihtoaan 7,1 prosenttia syyskuun loppuun mennessä viime vuoden tammi-syyskuun liikevaihtoon verrattuna, ja kasvu ylittää toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan selvästi kulujen kasvun.
   Liikevoittoaan Atria lisäsi samana vertailujaksona 22,9 prosenttia ja voittoaan ennen varauksia ja veroja 38 prosenttia 25,9 miljoonaan euroon.
   Osaketta kohti tulos oli 0,88 euroa, viime vuonna 0,82 euroa.
   Samaan aikaan Atria kertoo lisänneensä hankintaosuuttaan sekä naudan, sian että siipikarjan ostoissa. Naudan hankintamäärä putosi, mutta vähemmän kuin alalla keskimäärin, ja sian ja siipikarjan hankinta on Atrialla noussut noin kaksinkertaisesti alaan nähden.
   Lihan hinta on nousussa. Paatelainen sanoo, ettei nousua pystytä täysimääräisesti korvaamaan myynnissä, mutta myyntihinnatkin ovat kohonneet. Atria on hyötynyt hyvästä logistiikastaan ja toimitusvarmuudestaan ja saanut siitä julkista tunnustusta asiakkailtaan.
   Vuoden 2004 tuloksesta Atriassa lasketaan tulevan selvästi parempi kuin mitä oli tulos vuonna 2003.
   Yhtymän tase oli noussut 468,3 miljoonaan euroon syyskuun loppuun mennessä, viime vuonna se oli 448,8 miljoonaa euroa. Omavaraisuus ylittää 50 prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta nousi 58,8 miljoonaan euroon viime vuoden 43,8 miljoonasta eurosta. Henkilökuntaa on 140 enemmän kuin vuosi sitten.

Baltia nousussa, Ruotsissakin edetään
Lähes puolet Atrian 800 miljoonan euron liikevaihdosta tulee ulkomailta, 300 miljoonaa euroa Ruotsista. Kuudessa vuodessa Atria on pannut Ruotsin liha-alan uuteen muottiin.
   Ainoana Ruotsiin sijoittuneena ulkomaisena yrityksenä Atria on noussut tytäryhtiönsä Lithells-konsernin kautta merkittäväksi pelaajaksi Ruotsin lihamarkkinoilla.
   Atria ilmoittaa Lithellsin tekevän tänä vuonna selkeästi paremman tuloksen kuin 2003. Lithellsin liikevaihdon kasvu tammi-syyskuussa oli 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta.
   Vähittäiskaupassa Atria on markkinakakkonen. Esimerkiksi Ruotsissa myydyistä makkaroista sen tekemiä on jo noin 25 prosenttia. Kuluttajapakatun lihan myynnistä Atrian on puolet, valmisruoan myynnistä noin kolmannes.
   Pikaruokamarkkinoilla Lithellsin ote on erityisen vahva: Sibyllat ovat selvä markkinajohtaja alallaan ja konserniin kuuluva Svensk Snabbmat on johtava pikaruoan tukkumyyjä.
   Pikaruoka-ala on kannattava. Atrian toimialueella se antaa Paatelaisen mukaan voittoa noin 40 prosenttia liikevaihdosta. Myös Suomessa pikaruokatoiminta pyörii kannattavasti ja Sibylloja tulee koko ajan lisää.
   Paatelainen ja Lithellsin toimitusjohtaja Matti Karppinen kuvaavat, että ruotsalaisella otteella Lithells ei olisi menestynyt. Ostettuaan yrityksiä Atria on saneerannut ja järjestellyt tuotantoa voimakkaasti. Lithellsillä on noin 1100 työntekijää.
   Tuottajien omistama osuustoiminnallinen lihasektori Ruotsissa on toiminut voittoa tavoittelemattomasti puhtaasti osuuskuntapohjalta yhtiöittämättä toimintojaan eikä ole pystynyt vastaamaan suomalaisten kasvuun. Se on tietänyt samalla 27000 ruotsalaisen tuottajan omistamalle Swedish Meatsille kehnoa tuloksentekokykyä.
    Matti Karppisen mukaan pienten lihayritysten osuus vähenee Ruotsin lihamarkkinoilla. Lithellsille syntyy siis edelleen kasvutilaa.
   Ruotsalaiset ovat viime aikoina syytelleet suomalaisia lihakilpailun vääristelystä - Suomesta kun on tullut maahan EU:n tuella kasvatettua lihaa.
   Paatelainen sanoo sanailun olevan pelkkää propagandaa, jolla ei ole tekemistä tosiasioiden kanssa. Esimerkiksi tanskalaiset tuovat lihaa Ruotsiin 40 miljoonaa kiloa vuodessa, suomalaiset siitä vajaat kymmenen prosenttia.
   Atrian tavoite on olla johtava yritys lihanjalostuksessa ja ateriaratkaisuissa Itämeren alueella. Liettuassa Atrian omistamalla Vilniaus Mesalla on kotimaassaan tässä vaiheessa kymmenen prosentin markkinaosuus. Atrialaisten mukaan yritysostot ovat mahdollisia jatkossakin Liettuassa. Yrityksellä on tuliterä tehdas.
   Virossa Atria teki esisopimuksen Valga Lihatööstusin hankkimisesta. Sillä on vientiä myös Latvian markkinoille. Valgan kauppa saataneen valmiiksi tämän vuoden puolella.
   Venäjällä Atria ei ole vielä onnistunut yritysostossa, mutta Paatelainen sanoo hankkeessa edettävän määrätietoisesti.

Biowatti myydään yrityksen johdolle
Metsäliitto lisää Vapon omistustaan
Metsäliiton omistus Vapo Oy:ssä nousee 49,9 prosenttiin. Samalla Metsäliitto menee vähemmistöomistajaksi Vapon kanssa perustettavaan uuteen yhtiöön. Tytäryhtiönsä Biowatin Metsäliitto myy yrityksen toimivalle johdolle.
   Kauppa- ja teollisuusministeriö on saanut valtuudet esisopimuksen tekemiseen Vapon osakkeiden kaupasta. Metsäliiton omistus Vaposta on nyt 33,34 prosenttia. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksymisen.
   Samassa yhteydessä Metsäliitto myy Finnforestn seitsemän prosessi- ja kaukolämpöä sekä sähköä tuottavaa voimalaitosta Vapon kanssa perustettavalle yhtiölle.
   Biowatti Oy:n kolme pellettitehdasta ja briketöintilaitos myydään Vapo Oy:lle. Biowatti työllistää 30 henkilöä. Metsäliitto jatkaa Biowatti Oy:n puupolttoaineiden toimittajana.
   Valtio saa kaupassa 46,9 miljoonaa euroa. Metsäliitto-Yhtymälle ja Finnforest Oyj:lle kaupoilla on positiivinen kassavirtavaikutus.

Suurin yksittäinen tekijä HOK-Elanto -fuusio
S-ryhmän myynnissä
yli 10 prosentin kasvu
S-ryhmän 10,7 prosentin myynnin kasvuvauhti tammi-syyskuussa johtuu osin rakenteellisista muutoksista. SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo sanoo, että merkittävä osa kasvusta on HOK-Elanto -fuusion ansiota.
   Myös liiketoiminta on kuitenkin sujunut hyvin sekä alueosuuskaupoilta että SOK-yhtymältä. Asiakasomistajien määrä nousi 1 434 349:ään kesäkuun loppuun mennessä ja heidän ostoksiaan keskittyy S-ryhmän ja bonuskumppaneiden toimipaikkoihin.
   Bonusmyynti tammi-syyskuussa oli 3 935 miljoonaa euroa, mikä on yli 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.
   SOK-yhtymän liikevaihto lisääntyi 21 prosenttia edellisvuoden tammi-syyskuun liikevaihdosta.
   Päivittäistavarakaupan myynnin 11 prosentin kasvu oli enemmän kuin alalla keskimäärin.
   S-ryhmän vähittäismyynti tammi-syyskuussa oli 5 953 miljoonaa euroa. Baltian liiketoimintojen myynti on noussut kolmanneksella loppukesästä. Vahvasti etenevät myös ABC-liikennemyymälät (kasvu 17,3 prosenttia) kirien syksyä kohden. Sitäkin reippaampi on tavaratalojen ja muun käyttötavarakaupan myynnin kasvu. Autokauppa kasvoi kokonaisuudessaan kuutisen prosenttia, mutta heinä-syyskuussa se väheni muutaman prosentin edellisvuoden vastaavan ajan myynnistä. Rauta-maatalouskauppa on kasvanut noin kolmen prosentin vauhtia.

Vuoden yrittäjä ilmoitetaan tällä viikolla
Lähivakuutus jatkaa nuorten
yrittäjien tukemista maaseudulla
Vuoden nuori maaseutuyrittäjä -kilpailun pääyhteistyökumppani Lähivakuutus on mukana myös ensi vuoden kilpailussa.
   Kehityspäällikkö Juha Helander Lähivakuutuksesta sanoo, että toimintatavat ja ajatusmaailma Lähivakuutuksessa ovat hyvin samat kuin nuorten maaseutuyrittäjien kilpailun arvot. Helanderin mukaan Lähivakuutus haluaa antaa oman panoksensa maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen ja kannustaa maaseutuyrittäjiä toimimaan kannattavasti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Myös riskien ehkäisemiseen ennalta kiinnitetään huomiota.
   Kilpailun näkyvyys maaseudulla on Helanderin mielestä tärkeää. Niinpä Lähivakuutus tiedottaa kilpailusta, osallistuu sen käytännön järjestelyihin, kehittää kilpailun kriteerejä ja on mukana palkintoraadeissa.
   Laatu on Helanderin mukaan tärkeää. Sen soveltamisesta käytäntöön ja tuloksista on yrityksillä oltava näyttöä kilpailussa pärjätäkseen. Toistaiseksi kilpailussa ovat menestyneet monialaiset ja innovatiiviset yritykset, mutta Helander sanoo myös perinteisen maatalousyrittäjyyden olevan arvossaan, mikäli sitä hoidetaan ammattimaisesti ja kehittäen.

Pirkkahallin tienoilla 28.-31. heinäkuuta
Farmari 2005:ssä
myös maalla asumisen näyttely
Kesän 2005 Farmarissa Tampereella on oikeastaan kolme eri näyttelyä, kuvaa näyttelyn johtaja Jouko Konsala ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskuksesta.
   Tampereen näyttelyyn kuuluu perinteinen maatalousnäyttely kotieläimineen, maatalouskoneineen ja metsäosastoineen. Koti maalla - sekä Maaseutuyrittäminen -näyttelyt ovat sisähalleissa.
   "Asuminen kiinnostaa ihmisiä. Moni haaveilee maalla asumisesta. Näyttelyssä esitellään pirkanmaalaisia maalla asumisen vaihtoehtoja sekä pihapiiriin, kodin sisustamiseen ja perinnerakentamiseen liittyviä asioita", Konsala perustelee maatalousnäyttelyjen uutta osuutta.
   Tapahtumaan odotetaan 90 000 kävijää ja 500 näytteilleasettajaa. Näyttelylle on varattu ulkotilaa kahdeksan hehtaaria hallien lisäksi.
   Näyttely kokoaa siis samalle pihalle sekä maatalouden ammattilaisia että maaseudulla asuvia tai maaseudusta asumisalueena kiinnostuneita kaupunkilaisia.
   ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskuksen kumppaneina näyttelyn järjestämisessä ovat maaseutukeskukset ProAgria Häme, Kymenlaakso, Satakunta ja Uusimaa.
   Ammattiteemoina Tampereella ovat maaseutuyrittäminen, terveyden merkitys kotieläimen tuottavuuteen, uudet tuotantorakennukset ja tuotantoteknologia.
   Näyttelyn nimikkofarmareina on neljä pirkanmaalaista maaseutuyrittäjäparia: maidontuottajat Jari ja Marianne Morri Virroilta, broilertuottajat Erkki ja Annele Mäkijärvi Sahalahdesta, maaseutumatkailuyrittäjät Eero ja Pirjo-Liisa Norokorpi Hämeenkyröstä sekä tattarinviljelijät ja -jalostajat Markku ja Aila Vitikainen Vilppulasta.

Konenäyttelylle vakipaikka
ProAgria maaseutukeskukset ovat sopineet järjestävänsä syksyn 2005 konenäyttelyn Jyväskylässä sekä Farmarin kesällä 2006 Seinäjoella.
Konsalan mukaan koko näyttelytoiminnalle haetaan uutta mallia.
"Tarkoituksena on, että konenäyttely on joka vuosi yhdellä, vielä sopimatta olevalla paikkakunnalla."

Raisio osti koko Camelinan
Raisio Yhtymä on ostanut itselleen koko Camelina Oy:n osakekannan. Raisio omisti Camelinasta aiemmin 20 prosenttia.
Kauppahinta on 1,2 miljoona euroa. Myyjinä olivat Sitra, Innofinance Oy, MTK, Janakkalan Piensiemen sekä yrityksen avainhenkilö-osakkaat. Camelina Oy:n liikevaihto on noin 200 000 euroa.
Raisio on kiinnostunut Omega-3 rasvahapoista ja aikoo hyödyntää niitä tuotekehityksessään. Camelinan sopimusviljelijöillään viljelyttämässä kasvissa on runsaasti näitä rasvahappoja.

Osuuskuntia syntyy myös Tansanian maaseudulla
Elävä tieto kiehtoo
afrikkalaisuuden tuntijaa

Marja-Liisa Swantz.
Kuva M. Nummi

Professori Marja-Liisa Swantz luopui suosiolla kunnallisvaaleissa ehdokkuudestaan ajatellen siten häntä nuorempien keskustanaisten pääsevän Hartolan valtuustoon, mutta tuhahti vaalien jälkeen kirjansa julkistamistilaisuudessa maanantaina, että vain kolme on naisia uudessa 21:n jäsenen valtuustossa.
   Swantz on tehnyt elämäntyönsä Tansaniassa - hyvin paljon naisten parissa. Sattumoisin Tansaniasta oli lähetystö seuraamassa lokakuun kunnallisvaaleja Suomessa. Hartolan tulos ei mairitellut suomalaista tasa-arvoa, sillä Swantz kertoo, että afrikkalaiset naiset saavat nyt arvostettuja virkoja, mikä nostaa naisten arvostusta itseään kohtaan ja samalla yhteiskunnassa.
   Toisaalta Swantsia harmittaa, että globaaliset piirteet uhkaavat peitota Tansanian kehityksen aitoa afrikkalaisuutta. Lapsia esimerkiksi koulutetaan suurella rahalla englanniksi, mikä tapahtuu Afrikassa edelleen hyvin tarpeellisten käytännön taitojen ja äidinkielen kustannuksella. "Erityisesti olen huolissani maatalousalan opetuksesta", hän sanoo. Samaan aikaan maassa nousee omakotitaloja, joiden veroisia upeudessa ei hänen mukaansa Suomessa ole. Ja osa väestöstä elää pikkutuloilla.
   Swantzista tuli tansanialaisille käsite siellä, missä hän vaikutti. Ensimmäisen kerran hän lähti Afrikkaan 1952 ja palasi sieltä viimeksi viime lauantaina. Hän on syntynyt 1926.
   Swantsin Gummeruksen kustantama kirja Aikani Afrikassa on tavallaan osaelämäkerta - yksi vaihe elämästä. Se vaihe etenee tutkijana ja opettajien opettajana keskellä itsenäistyvää afrikkalaista kansakuntaa, sen moninaisia kulttuureja, sekä alkuvoimaisten ja oppimishaluisten että epäluuloisten ja varattomien ihmisten maailmassa.
   Swantz korostaa elävää tietoa ja tarkoittaa sillä ihmisessä syvällä olevia asioita. Niihin hän tutustui eläessään maaseudun kansan parissa tutkijan ja kirkon työntekijän hahmossa. "On se niin lämmin yhteisö", hän kuvaa tuntemuksiaan. Hänen kirjoitustyylinsä on päiväkirjamainen ja toteava; se tekee paksusta kirjasta raskaan luettavan, mitä eivät kevennä kustantajalta takakannen esittelyyn jääneet kirjoitusvirheet.
   Kehitysyhteistyössä on Swantzin mielestä ollut hyvä meno kymmenen viime vuoden aikana. Ihmisiä on saatu osallistumaan hankkeisiin heidän omista lähtökohdistaan.
   Swantz sanoo esimerkiksi uusien osuuskuntien lisääntyvän Tansaniassa. Maassa perustetaan paljon osuuskuntapohjaisia säästökassoja, ja naiset myyvät tuotteitaan osuuskuntien kautta.
   Kirjoittajalla on perimää osuustoimintaan. Hänen isänsä Armo Aro oli osuustoiminnan palveluksessa mm. Kuopiossa, Suonenjoella, Kokkolassa. Myöhemmin hän oli Oy Tuotevälityksen toimitusjohtaja ja SOK:n maatalousosaston päällikkö. Hän teki lukuisia matkoja Keski-Eurooppaan, oli jäsenenä monissa komiteoissa ja toimikunnissa, mutta myös kirjoitteli ahkerasti lehtiin ja teki radioesitelmiä.
   Swantz on Helsingin yliopiston Kehitysmaainstituutin ensimmäinen johtaja. Hän on Uppsalan ja Helsingin yliopiston dosentti ja ollut antropologian professori Helsingin yliopistossa, vanhempi tutkija Dar es Salaamin yliopistossa, vieraileva tutkija Wisconsinin yliopistossa ja YK-yliopiston Wider-instituutissa.

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset