Neuvottelut meneillään monissa muissakin maissa
Valion laktoositonta maitoa belgialaisille
Ruotsissa Valio Sverigen menestystuotteisiin kuuluva Valion laktoositon maitojuoma on saatettu myyntiin myös Belgiassa. Maito valmistetaan Suomessa ja viedään Belgiaan iskukuumennettua ja aseptisesti pakattuna.
   Belgiassakin edustuksen hoitaa Valion tytäryhtiö Valio-Vache Bleuen. Muiden muassa kauppaketju Carrefour on ottanut tuotteen hyllyilleen. Jo viime vuonna Valion Gefilus-juustoja tuli myyntiin Belgiassa.
   Valio on lisensioinut laktoosittoman maitojuoman valmistusteknologian Sveitsiin, Espanjaan ja Etelä-Koreaan.
   ”Kiinnostus laktoosittomaan maitoon on voimakkaasti lisääntynyt tänä vuonna. Valion teknologialla valmistettava tuote on tullut markkinoille sekä Koreassa että Espanjassa ja parhaillaan käydään neuvotteluja useisiin muihin maihin”, kertoo Valion lisensiointiliiketoiminnan asiakaspalvelu- ja markkinointipäällikkö Kalle Leporanta.

Lisää markkinaa OP-ryhmälle tammi-syyskuussa
Pohjolasta myös kärkinimiä OKOon
Maan johtavaksi finanssiryhmittymäksi Pohjola-ostollaan kohonnut OP-ryhmä oli vahvassa vedossa myös tammi-syyskuuta kuvaavien tulostietojen mukaan.
   Ryhmän tulos oli 452 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vertailujaksolta.
   Ryhmä vahvisti markkinaosuuttaan. Sijoitusrahastojen pääomista markkinaosuus kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä. Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta ryhmän osuus kasvoi 4,6 prosenttiyksikköä. Talletuksista OP-ryhmän osuus 1,3 prosenttiyksikköä. Yritysluotoista ryhmän osuus lisääntyi, mutta asuntoluotoista väheni.
   Tiistaina 2. marraskuuta julkistettiin myös nimitystietoja, jotka liittyvät Pohjolan oston jälkeisiin järjestelyihin. OKO-konsernissa aloittaa uudistettu organisaatio vuoden 2006 alusta lähtien. Nykyiset neljä liiketoiminta-aluetta korvataan kahdella: Vahinkovakuutustoiminta ja Pankki- ja sijoitustoiminta.
   Vahinkovakuutus-liiketoimintaa tulee johtamaan Tomi Yli-Kyyny sijaisenaan yritysasiakkaiden vastuualuetta johtava Helena Walldén. Yksityisasiakkaiden vastuualuetta johtaa Pauli Sarelius, korvauspalveluja ja rskivalintaa Eva Valkama, sijoitustoimintaa Esko Torsti. Toomas Abnerin vastattavana on hallinto ja Ivo Kulmäen vastuulla on konsernin Baltian-yhtiöiden toiminta.
   Martti Pesonen kuuluu Vahinkovakuutustoiminnan johtoryhmään Yli-Kyynyn, Walldénin, Sareliuksen, Valkaman, Torstin, Abnerin ja pääaktuaarin lisäksi.
   Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan liiketoiminta-alueen johtajaksi on valittu Timo Ritakallio, joka on myös OKOn varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Tällä liiketoiminta-alueella yrityspankista vastaa Jarmo Viitanen, kaupan rahoituspalveluista Heikki Rissanen, pääomamarkkinoista Jorma Alanne, corporate finance -toiminnasta Jarmo Tiihonen ja Vesa Turtiainen. Reima Rytsölän vastuulla on keskuspankkitoiminta ja varainhankinta, Suvi Hintsasen vastuulla asiakkuudet ja markkinointi, Jari Jaulimon vastuulla lakiasiat ja Simo Virkin tietojärjestelmä.
   Varainhoidosta muodostetaan OKOn tytäryhtiö. Sen toimitusjohtajaksi ja OKOn ja Pohjolan varainhoitotoiminnan johtajaksi tulee Mikko Koskimies.
   OKO-konsernin talousjohtajaksi nimitetään Ilkka Salonen 1. huhtikuuta 2006 alkaen.
   OKOn toimitusjohtaja on Mikael Silvennoinen. 
   OPK-konsernissa OP-Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jukka Ruuskanen ja yhtiön varatoimitusjohtajaksi tulee Jarmo Kuisma. Harri Nummela jatkaa OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtajana.
   Viestinnästä vastaavana johtajana jatkaa Markku Koponen, Stina Suominen jatkaa OPK:n Asiakkuudet ja markkinointi -osaston johdossa.
   OPK:n Taloushallintopalvelut-osaston johdossa jatkaa Harri Luhtala. Konsernin henkilöstöjohtajana jatkaa Tarja Joensuu-Sarkio.Tietohallintoa vetää edelleen Markku Mäkinen. Mauno Jokelainen tulee vastaamaan sisäisestä tarkastuksesta.
   Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja on Reijo Karhinen.

Karppinen tehostaisi myös nykyisiä toimintoja
Lännen Tehtailla kasvuhaluja 
Kaksi kuukautta Lännen Tehtaita johtanut Matti Karppinen linjaa jo monia uudistustavoitteita, vaikka reilusti on aikaa jäljellä niihin sataan päivään, joita uuden yritysjohtajan näytön ajaksi muun muassa on mainittu.

Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja Matti Karppinen. Kuva M. Nummi

   Lännen Tehtaiden painopiste jatkossa on kehittää yhtiön elintarvikeliiketoimintoja. Sitä edellyttäviä toimenpiteitä konsernissa on jo aloitettu. Hallitus on määritellyt, että tavoitteena on merkittävä toiminnan kasvattaminen kotimaassa ja pohjoisen Itämeren alueella. Aikarajakin on: vuoden 2006 loppuun mennessä.
   Pohjoiseen Itämereen liittyy yrityksen visioissa myös luoteinen Venäjä. Venäjällä se muun muassa perusti elokuussa Raision kanssa rehukaupan yrityksen Scandic Feedin. Kaupallisten rehujen on arvioitu olevan vahvassa nousussa alueella.
   Karppinen pitää mahdollisena, että kasvua toteutuu myös yritysostoin. Konsernin omavaraisuusaste on 49 prosenttia. 
   Hän arvioi myös, että konsernista heltiää tehoa nykyistä enemmän kunhan toimintoja järjestellään. Yksi kohteista on myös konsernihallinto, jossa uuden toimitusjohtajan mukaan tullaan hajauttamaan liiketoiminnallisen ajattelun eduksi.
   Karppinen korostaa tulosajattelua ja arvioi, että liiketoimintajohtajilla on hinkua näyttöihin. Kaiken kaikkiaan konsernissa on hänen mielestään paljon tekemistä - mutta on mahdollisuuksiakin. Lännen Tehtaissa on hänestä oltu ilmeisen varovaisia, mutta hallituksella ja omistajilla vaikuttaa olevan tahtoa ja uskallusta uudistuksiin.
   Lännen Tehtaiden konsernin jatkuvissa liiketoiminnoissa syyskuussa 2005  elintarvikkeiden osuus liikevaihdosta oli 36 prosenttia, rehujen 46 prosenttia. viljakaupan 16 ja muiden toimintojen 2 prosenttia.
   Konsernin liikevaihto tämän vuoden kolmannella neljänneksellä oli 109,0 miljoonaa euroa eli hieman edellisen vuoden vertailujaksoa enemmän. Jakson tulos ennen ennen veroja oli 3,3 miljoonaa euroa, 5,1 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavalla jaksolla.
   Konsernin elintarvikeryhmän liiketulos jäi miinukselle Karppisen mukaan pääosin kalaliiketoiminnan vuoksi. Lännen Tehtaat on lopettamassa pakastetun kalan toiminnot, mutta aikoo vahvasti parantaa muuten kalaliiketoimintaa.
   Karppisen mukaan kalapuolen teollista ja kaupallista prosessia ei mikään yritys Skandinaviassa tällä hetkellä hallitse, mutta Lännen Tehtaat aikoo sen toteuttaa ja ilmeisesti brändätä myös Ruotsiin. Lännen Tehtailla on S-ryhmän myymälöissä Kalatori-myymälöitä, mutta nyt se aikoo kehittää tätä toimintaa muidenkin kauppaketjujen kanssa.
   "Tässä olisi mahdollisuus kehittää kaupan kanssa kaikille osapuolille edullinen ratkaisu. Tämä on äärimmäisen mielenkiintoinen ja meille tärkeä alue", Karppinen katsoo.
   Atrian ruotsalaisen tytäryhtiön Lithellsin toimitusjohtajan tehtävästä Lännen Tehtaisiin siirtyneellä Karppisella on tuntumaa vastaavista järjestelyistä Sibylla-konseptista.

Kotimaassa haasteet kovenevat
Ulkomailta lisävahvuuksia
HK Ruokatalon kehittämiseen
Kansainväliset toiminnot mukaan ottaen HK Ruokatalo nosti liikevaihtoaan 30 prosentilla tammi-syyskuussa 650,1 miljoonaan euroon. Liikevoitosta ja voitosta ennen veroja HK joutui tinkimään: luvut olivat nyt 21,7 miljoonaa ja 18,7 miljoonaa euroa. Viennin osuus lisääntyi, kysyntä erityisesti Venäjällä oli hyvä.

Vuorineuvos Simo Palokangas käväisi yhdessä Sokolowin myymälöistä syys- kuussa Krakovassa. Kuva M. Nummi

   Rakvere Baltiassa ja Sokolow Puolassa ylittivät sekä liiketoiminnan kasvun että tuloksen tavoitteet.
   Kotimaan liiketoiminnan kannattavuus heinä-syyskuussa ei toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan saavuttanut erityisesti kannattavuuden tavoitteita.
   HK Ruokatalon kilpailukyky kotimaassa on entistä suuremmissa haasteissa, sillä kaupan ketjujen kiristyvä kilpailu ja lihan lisääntyvä tuonti vaikuttavat tulokseen. Konsernissa arvioidaan, että aseman parantaminen kotimarkkinoilla vaatii nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä.
   HK Ruokatalon tavoitteita on nousta yhdeksi merkittävimmistä Euroopan yrityksistä toimialallaan. Konsernissa arvioidaan, että kokemukset kansainvälisillä markkinoilla vahvistavat tätä näkemystä.
   Lihan tuonti lisääntyi 25 prosenttia tammi-syyskuussa viime vuoden vertailujakson tuonnista. Erityisesti tuodaan nautaa, mutta myös broileria.
   HK Ruokatalo on joutunut lisäksi toimittamaan siipikarjanlihaa Talleggille Eestiin. Keväällä salmonellahavainto sotki Talleggin tuotantoa ja raaka-aineen saantia.
   Nyt Tallegg on saavuttamassa normaalin liiketoimintansa tason. Se on kuitenkin vaatinut rahaa ja järjestelyjä, joiden tulosvaikutuksen koko vuonna HK Ruokatalo arvioi olevan noin kolme miljoonaa euroa.
   Talleggin kokonaismyynnin määrä väheni, mutta markkinajohtajuus säilyi. Samoin Rakvere on selvä markkinajohtaja Virossa. Latviassa Rigas Miesnieks -tuotteiden myynti kasvoi 28 prosenttia.
   Kotimaassa valmisruokien markkinoilla HK Ruokatalo kasvatti osuuttaan sekä määrällisesti että arvollisesti, sillä alan myynti kasvoi 16 prosenttia, mutta HK Ruokatalon 32 prosenttia.
   HK Ruokatalon vähittäiskauppaan toimittamien lihavalmisteiden myynti lisääntyi 4,3 prosenttia, kun alan lisäys oli 1,7 prosenttia. Euromääräinen kasvu jäi kuitenkin alle alan kasvun.
   HK Ruokatalo onnistui grillikauden myynnissään. Sesongin myynnin kokonaisarvo oli noin 104 miljoonaa euroa. HK Ruokatalon grillattavien tuotteiden myynnin arvo oli yli 44 miljoonaa euroa.
   Tulevaisuudessa kotimaan suhteellinen merkitys HK Ruokatalolle vähenee. Puola lähialueineen tarjoaa edelleen selvästi suurimman potentiaalin, HK Ruokatalosta todetaan.
   HK Ruokatalon tase syyskuun lopussa oli 499,6 miljoonaa euroa oltuaan vuosi sitä ennen 394,7 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 228,2 miljoonaa euroa, edellisen syyskuun lopussa se oli 166,1 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 45,7 miljoonaan euroon.
   Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli syyskuun lopussa 217,6 miljoonaa euroa. Viime vuoden lopulla se oli 210,0 ja vuoden 2004 syyskuun lopussa 164,3 miljoonaa euroa.

Kalevi Hemilä Vuoden vaikuttajaksi
Agronomiliitto on nimennyt maatalous- ja metsätieteiden tohtorin Kalevi Hemilän Vuoden 2005 vaikuttajaksi tunnustuksena ennakkoluulottomasta ja uutterasta työstä Suomen elinkeinoelämässä.
   Agronomiliitosta todetaan, että maatalousalan tutkinto on ollut taustana monille Hemilän tehtävistä ja niissä hän on työskennellyt elintarvikeketjun eteen. Hemilä mm. toimi Suomen historian pitkäaikaisimpana maatalousministerinä Suomen EU-kauden alussa.
   Hemilän valintaa liitossa perustellaan myös sillä, että hän on aukonut uusia uria mm. työnantajaliittojen keulamiehenä ja nyt Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran johdossa.
   Hemilällä on runsaasti luottamustoimia. Hän on Suomen Golfliiton ja Suomen Hippoksen puheenjohtaja. Hän on lukuisten yritysten ja Agronomiliiton hallinnoiman, merkittäviä apurahoja maataloudelle ja kulttuurille myöntävän Oiva Kuusisto Säätiön johtokunnissa.
   Hemilälle myönnettiin Nordean lahjoittama 1700 euron palkinto liiton syysjuhlassa Turun VPK-talolla viime lauantaina.

Tuoreimmat nimitysuutiset Nimityksiä-linkistä.