Maatalousbyrokratian keventämiseen löytyi iso nippu keinoja
Maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän yksinkertaistamista selvittänyt Kaj Suomela jätti ainakin 22 keinoa sisältävän raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
   Suurin välitön säästö löytyy Suomelan mukaan maatalouspoliittisten järjestelmien kehittämisestä:päivänkin ajansäästö viljelijää kohden säästäisi vähintään 7,8 miljoonaa euroa. Selvitysmies Suomela on Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtaja.
   Maatalousbyrokratia näyttää olevan monimutkaista Suomessa. Tukioppaan paksuus Suomessa on 150 sivua, esimerkiksi Tanskassa selvitään 78 sivulla.
   Maataloushallinnolla on sähköiseen tukihakuun siirtymisestä suunnitelmat, mutta se vaatii vielä rahaa eikä sekään poistaisi kirjallisia hakemuksia.
   Sähköinen järjestelmä merkitsee koko hakuprosessin muuttamista. Sähköisessä haussa hakemusten vastaanotto keskitettäisiin esim. työvoima- ja elinkeinokeskuksiin.
   Suurin osa tukijärjestelmien säädöksistä on EU-tasoisia ja muutokset on siksi saatava aikaan EU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön kehittämisellä voidaan saada aikaan korkeintaan 10 % kevennys menoihin.
   Suomelan selvitys koski vain maatalouden tulotukia. Raportin teon yhteydessä kävi ilmi, että tarvittaisiin kokonaisvaltainen hanke, jossa koko valtionhallinnon byrokratiaa kevennettäisiin.


Rajat ylittävästä sulautumisesta säädökset voimaan vuoden 2007 lopulla
Osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin sekä rahoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskeviin lakeihin lisättävät säännökset rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta ovat oikeusministeriön mukaan astuneet voimaan 31.12.2007.
   Myös osakeyhtiön oman pääoman menettämistä koskevaan kaupparekisteri-ilmoitukseen sovellettavia säännöksiä tarkistetaan.
Lainmuutosten mukaan osakeyhtiö ja osuuskunta voi osallistua rajat ylittävään sulautumiseen kaikilla kansallisissa sulautumisissa sallituilla tavoilla ja myös jakautua voi rajan yli.
   Näin pyritään parantamaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja selventämään oikeustilaa. Lait koskevat yksityisiä ja julkisia osakeyhtiöitä, eurooppayhtiöitä ja –osuuskuntia, osuuskuntia, osakeyhtiö-, osuuskunta- ja säästöpankkimuotoisia luottolaitoksia sekä sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia.
   Samalla osuuskuntalain ja säästöpankkilain säännökset kansallisista sulautumisista ja jakautumisista saatetaan vastaamaan uuden osakeyhtiölain vastaavia säännöksiä.
   Rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen kautta suomalaiset ja muut ETA-valtioista olevat osakeyhtiöt ja osuuskunnat voivat järjestää yritysrakenteita yli valtiollisten rajojen.
   Rajat ylittävän sulautumisen avulla monikansallinen yritys voi useissa tapauksissa luopua konsernirakenteesta. EU:n komissio on arvioinut, että tämä helpottaa pääoman käytön tehostamista sekä vähentää yhtiöiden hallintokustannuksia.
   Uudistus helpottaa yksityisten osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja säästöpankkien rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä, koska järjestelyn lopputuloksena olevaan yhtiöön ei sovelleta erityisiä pääoma- ja muita rekisteröintivaatimuksia toisin kuin eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan perustamisen yhteydessä.
   Rajat ylittävällä sulautumisella ja jakautumisella ei ole välittömiä vaikutuksia osakkaiden, jäsenten ja sijoittajien asemaan.
   Uudistuksella ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia myöskään suomalaisten yritysten henkilöstön kannalta. Rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen eivät lähtökohtaisesti heikennä suomalaisten työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua yritysten hallintoon.
   Osakeyhtiön oman pääoman menetystä koskevan ilmoitusvelvollisuuden muutos selventää ilmoitusvelvollisuuden sisältöä ja jossain määrin rajoittaa ilmoitusvelvollisuutta.


Kaksi ruotsalaismeijeriä
alkaa tuoda juustoja Suomeen
Ruotsalaiset Skånemejerier ja Milko tulevat yhdessä Suomen elintarvikemarkkinoille.
   "Aloitamme yhteistyön laadukkailla kovilla juustoilla. Myöhemmin tuotevalikoimaa on tarkoitus laajentaa edelleen", kertoo Skånemejerierin Suomen myyntijohtaja Kirsi Malinen. Niitä tulee myyntiin Suomessa vuoden 2008 alusta lähtien.
   Ruotsissa Skånemejerier ja Milko ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2002. Meijerit omistavat yhdessä Ostkompanietin ja kummankin yrityksen valmistamat juustot myydään Ostkompanietin kautta sen tuotemerkillä ja logolla.


Marcus H. Borgström luopuu hallituksesta
LSO Osuuskunta valitsi puheenjohtajat
LSO Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtajana vuonna 2008 jatkaa naudanlihantuottaja Pekka Laurila Huittisista. Varapuheenjohtajakseen hallintoneuvosto on valinnut Tiina Teperi-Saaren, joka on sianlihantuottaja Alastarolta.
   Erovuorossa ollut Markku Aalto valittiin uudelleen hallitukseen ja samalla hallituksen puheenjohtajaksi. Aalto on sianlihantuottaja Jämijärveltä. Hallituksen varapuheenjohtajaksi hallintoneuvosto valitsi broilerin- ja naudanlihantuottaja Tiina Varho-Lankisen Oripäästä.
   Maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström Sipoosta luopuu hallitustyöskentelystä. Hänen tilalleen valittiin uutena jäsenenä toimikaudeksi 2008-2010 sianlihan- ja maidontuottaja Niels Borup Lapinjärveltä.
   Hallituksen muina jäseninä jatkavat sianlihantuottaja Jussi Savijoki Huittisista ja naudanlihantuottaja Matti Murto Kuusjoelta.



Hallitus kiitteli sopimusta ja lupasi tukea
Sucroksen kanssa 7-vuotinen juurikassopimus
Valtioneuvosto on ilmaissut tyytyväisyytensä tuottajajärjestöjen ja Sucros Oy:n tekemästä sopimuksesta.
   Osapuolet ovat sopineet seitsemäksi vuodeksi ehdoista, joilla sokerijuurikkaan tuotantoa Suomessa jatketaan. MTK:n mukaan sopimus mahdollistaa juurikkaanviljelyn. Sucros puolestaan on luonnehtinut, että viljelijöiden sitoutuminen on asialle ratkaisevaa.
   Myös valtioneuvosto on tyytyväinen sopimuksen syntyyn. Hallituksen mukaan sopimus osoittaa, että mm. kuljetuskustannusten aiheuttamista haasteista on mahdollista selvitä ja hallituksen tarkoituksena on auttaa asiassa. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tekemien selvitysten mukaan kohonneiden kustannusten lisärasite on suuruudeltaan noin miljoona euroa vuodessa.


HK Ruokatalo vaihtaa
lihaliiketoiminnan johtajaa
LSO Foodsin toimitusjohtaja Tero Hemmilä siirtyy HK Ruokatalon lihaliiketoiminnan johtajaksi ja samalla johtoryhmän jäseneksi vuoden 2008 alusta lukien.
   Lihaliiketoiminnan johtajana tähän asti toiminut Timo Hietanen palaa lihaliiketoiminnan tuotantojohtajaksi.
   LSO Foodsin toimitusjohtajaksi on nimitetty Veikko Kemppi, joka jatkaa myös nykyisessä toimessaan HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminnan alkutuotantojohtajana.


Sianjalostukseen
uusi pohjoismainen yritys
Finnpig Oy ja ruotsalainen Quality Genetics Ab ovat sopineet yorkshire- ja hampshire-rotujen jalostustoiminnan yhteistyöstä. Yritykset siirtävät näiden rotujen jalostustoiminnot uuteen yritykseen, Nordic Geneticsiin, jonka Finnpig ja Quality Genetics omistavat puoliksi.
   Quality Geneticsin jalostusasiantuntijat, jalostussikalasopimukset ja eläinaineksen myyntisopimukset siirtyvät tammikuun 2008 alussa toimintansa aloittavalle Nordic Geneticsille.
   Finnpig jatkaa keinosiemennystoimintaa ja norjanmaatiaisen jalostusta Suomessa yhdessä Norsvinin kanssa.
   Finnpigin toimitusjohtajan Heikki Hassisen mukaan yhteistyön tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen eläinaines ja kustannustaso ja muuta Eurooppaa parempi sikojen terveystaso kummassakin maassa.
   Finnpig Oy on LSO Foods Oy:n ja A-Tuottajat Oy:n puoliksi omistama sianjalostusyritys. Quality Genetics on ruotsalaisen Scan AB:n tytäryhtiö.


Kaksi uutta jäsentä SOK:n hallitukseen
Kaksi uutta jäsentä nousee Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan hallitukseen vuoden 2008 alussa: toimitusjohtaja Arttu Laine Osuuskauppa KPO:sta ja toimitusjohtaja Antti Määttä Satakunnan Osuuskaupasta. Hallituksen valitsee hallintoneuvosto, joka oli koolla viikon 50 lopulla.
   Hallitukseen kuuluvat uusien jäsenien lisäksi toimitusjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaasta, toimitusjohtaja Matti Niemi Helsingin Osuuskauppa Elannosta, toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio Osuuskauppa Arinasta, toimitusjohtaja Kimmo Simberg Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupasta. Hallituksen puheenjohtajana toimii SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen.
   Hallituksesta jäivät pois Osuuskauppa Maakunnan toimitusjohtaja Esko Hakala ja Keskimaa Osk:n toimitusjohtaja Kuisma Niemelä.


Markku Pohjola Tradekan 90-vuotisjuhlassa:
Lähikauppa myös ilmaston etu
Osuuskunta Tradeka-yhtymän hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Pohjola vaatii, että lähikaupan toimintaedellytykset tulisi ottaa asian vaatimalla tavalla huomioon valtioneuvoston toimeksiannosta laadittavassa ilmasto- ja energia-asioita koskevassa tulevaisuusselonteossa. Pohjola otti asian esille 90-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Markku Pohjola. Kuva M.Nummi

   Pohjola perustelee vaatimusta lähikaupan merkityksellä ilmastonmuutoksen torjunnassa:
   ”Kun lähipalvelut otetaan maankäytön sekä kaupunki- ja elinkeinorakenteen suunnittelussa vakavasti huomioon, voidaan tavaroiden ja ihmisten tarpeetonta liikkumista ja energiankulutusta merkittävästi vähentää.”
   Pohjolan lisäsi: ”Maamme väestö-, ikä- ja perherakenteen muutokset tulevat korostamaan lähipalvelujen merkitystä. Samaa korostetaan myös ympäristöministeriön tuoreessa kaupan- ja kilpailun –työryhmän mietinnössä.”
   Osuuskunta Tradeka-yhtymän 90-vuotista taivalta juhlistetaan 12.12.2007 Helsingin Hartwall Areenassa pidettävässä pääjuhlassa sekä kolmessa alueellisessa juhlassa Tampereella, Imatralla ja Oulussa. Keskusosuusliike OTK perustettiin 12. päivänä joulukuuta 1917.
   90-vuotisjuhlien kunniaksi Tradeka-yhtymä muistaa kaikkia jäseniään 10 euron lahjasetelillä. Juhlavuodeksi on myös valmistunut osuuskunnan taidekokoelmaa esittelevä kirja `Kokoelma kotimaista taidetta´. Tekeillä on myös osuuskunnan historia 1990-luvun alusta nykypäivään.
   Osuuskunta Tradeka-yhtymän hallituksessa tapahtuu muutoksia 1.1.2008 alkaen. Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi nousee hallintojohtaja Margit Eteläniemi.


Varapuheenjohtaja vaihtui Osuustoiminnan neuvottelukunnassa
Osuustoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtajana vuonna 2008 jatkaa Pellervoa edustava Marcus H. Borgström. Varapuheenjohtaja vaihtuu. Osuuskunta Tradeka -yhtymää edustava laamanni Markku Pohjola ryhtyy varapuheenjohtajaksi samaa ryhmää edustavan Olavi Syrjäsen jälkeen.


Rauhamaa edelleen puheenjohtajaksi
Valion hallitus jatkaa entisellään
Valio Oy:n hallintoneuvosto on valinnut konsernille hallituksen vuosiksi 2008-2010. Hallituksen entiset jäsenet jatkavat.
Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008 jatkaa nykyinen puheenjohtaja, maanviljelijä Antti Rauhamaa Kärkölästä. Hallituksen jäseninä ovat maanviljelijä Esa Juntunen Vieremältä, maanviljelijä Sauli Lähteenmäki Ruskolta ja maanviljelysneuvos Tauno Uitto Tyrnävältä.


Hallituksen nykyiset puheenjohtajat jatkavat
Vaikuttajia vaihtuu Pellervon hallinnossa
Pellervo-Seuran valtuuskunta on pitänyt vuoden viimeisen kokouksensa Helsingissä ja päättänyt valtuuskunnalle kuuluvista valinnoista, seuran toiminnasta ja taloudesta sekä keskustellut osuustoimintaa ja sen sidostahoja koskevista asioista.

Maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo (vasemmalla) ja vakuutusneuvos Harri Kainulainen vastaanottivat Osuustoiminnan I luokan ansiomitalin valtuuskunnan kokouksessa. Mitalin ja siihen liittyvän kunniakirjan luovuttivat Marcus H. Borgström (oikealla) ja järjestöassistentti Päivi Starast. Kuva Markku Nummi

Seuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström Sipoosta ja varapuheenjohtajana emäntä Anne Kylmäniemi Posiolta.
   Seuran hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin vakuutussektoria edustamaan Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Erkki Moisander Varkaudesta ja Metsäliittoa edustamaan Martti Asunta Kurusta. Hallituksen jäsenmäärä jää toistaiseksi kahdeksaan, koska eroa pyytäneen maanviljelysneuvos Ensio Hytösen tilalle ei valittu uutta jäsentä.
   Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa Kajaanista ja varapuheenjohtajana agrologi Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä.
   Valtuuskunnan kokouksen yhteydessä vakuutusneuvos Harri Kainulainen ja maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo vastaanottivat Osuustoiminnan I luokan ansiomitalin. Kummankin jäsenyys Pellervon hallituksessa päättyy vuodenvaihteeseen: Kainulainen on jäänyt eläkkeelle Lähivakuutuksesta ja Uusitalo jäämässä pois hallituksesta ikäpykälän vuoksi.
   Hallituksen uudet jäsenet valittiin edeltäjiensä kauden loppuun asti: Moisander vuoden 2008 ja Asunta vuoden 2009 loppuun.
   Kiitospuheessaan sekä Uusitalo että Kainulainen viittasivat Pellervon hallintotehtävänsä lisäksi myös Osuustoiminnan neuvottelukuntaan. Kainulainen katsoi, että neuvottelukunnan järjestäytyminen on vielä eräällä tavalla puolitiessään ja vedenjakajalla, koska osuustoiminnan ja keskinäisen vakuutustoiminnan kaikki tahot eivät ole siellä edustettuina.
   Valtuuskunta kuuli raportin Seuran kuluneen vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä hyväksyi vuoden 2008 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Pellervo-Seuran vuosikokous ja Pellervon Päivä 2008 ovat 15.4.2008 Helsingissä.
   Osuuskuntalain uudistustyötä tehdään Pellervo-Seurassa. Lakiin ei ole tulossa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia, mutta lain asua mukautetaan muuhun yhteisölainsäädäntöön. Tavoitteena on saada uudistus eduskuntakäsittelyyn vuoden 2008 aikana ja se voisi tulla voimaan vuoden 2009 alusta lukien.


Evira tarkasti eläinsuojelijoiden ilmoittamia tiloja
Heti toimia vaativaa eläinsuojelulain vastaista toimintaa ei tavattu
Evira ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisten tehneen Oikeutta Eläimelle -yhdistykseltä saadun aineiston perusteella tarkastuksen yhteensä 42 tilalle 67 tilasta, joilla on eläimiä. Tarkastuksissa ei havaittu välittömiä toimenpiteitä aiheuttavaa eläinsuojelulainsäädännön vastaista toimintaa. Rikkeitä todettiin 18 prosentista tiloista.
   Tilat tarkastettiin läänineläinlääkärin määräämässä kiireellisyysjärjestyksessä, joka tehtiin Oikeutta Eläimille - yhdistykseltä saadun aiheiston perusteella. Tarkoituksena oli selvittää, täyttyvätkö tilalla ne eläinsuojelusäädösten mukaiset vaatimukset, jotka tuotantoeläinten pidolle on asetettu.
   Tarkastukset tulokset vahvistavat viime vuosina tehtyjen EU-eläinsuojelutarkastusten tuloksia. 24 % sikatiloista ja 14 % kanatiloista todettiin rikkomuksia. Kanoilta puuttui muun muassa kynsiviiloja ja sioilta virikkeitä. Tarkastetuilta broileritiloilta ei rikkomuksia todettu.
   Tiloille on annettu määräaika rikkeiden korjaamiseksi, minkä jälkeen virkaeläinlääkäri tarkastaa tilat uudelleen.


"141-ratkaisu ei turvaa kotimaista lihantuotantoa"
LSO vaatii tasokorotusta lihan hintoihin
Sian-, siipikarjan- ja naudanlihan alkutuotannon tuotantokustannusten raju nousu edellyttää kustannukset kattavaa lihan kuluttajahintojen nostoa. LSO Osuuskunnan hallitus on antanut tämän sisältöisen kannanoton.
   LSO:n hallituksen mukaan ainoastaan kuluttajahintojen korotukset mahdollistavat sen, että Suomessa on jatkossakin mahdollista tuottaa lihaa ja että suomalaisilla kuluttajilla on tulevaisuudessakin käytettävissään hyvälaatuisia kotimaisia lihatuotteita.
   141-ratkaisusta LSO:n hallitus toteaa, että viimeistään 2013 alkaen se jakaa maan kahteen erilaiseen tukipoliittiseen alueeseen ja, että kaikkien alkutuotannon liiketoimintaympäristön kehittämistyön osapuolten ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että markkinoita vääristävä tukipolitiikka tulee oikaista ja tasapuolistaa mahdollisimman nopeasti.
   141-ratkaisun seurauksena tapahtuva tuen voimakas aleneminen, tuotannosta irrottaminen ja siirtyminen pellon kautta maksettavaksi LSO:n hallitus toteaa heikentävät tilojen kannattavuutta. Sen mukaan tukien maksatus pellon kautta asettaa myös lihantuotantotilat keskenään eriarvoiseen taloudelliseen asemaan riippuen hallinnassa olevasta peltomäärästä.
   "Vuosina 2012 ja 2013 tapahtuvan erittäin jyrkän tukien alenemisen kompensaatioksi suunniteltu LFA-tukien korotus on toistaiseksi täysin oletusten varassa", todetaan lisäksi hallituksen kannanotossa.
   Kannanotossa pidetään ehdottomana edellytyksenä rakennemuutoksen toteutumiselle, että investointituet avautuvat mahdollisimman nopeasti. Uusinvestoinneilla luotava lihantuotanto ei saa jatkossa kansallisia kotieläintukia, mikä heikentää kannattavuutta tuotantoaan kehittävillä tiloilla. Uuden tuotannon aikaansaaminen lopettavien tilojen tilalle tarkoittaa varsin mittavaa rahoitustarvetta alkutuotannon investointeihin.


Presidentti myönsi arvonimiä
Tasavallan presidentti on myöntänyt arvonimiä ansioituneille kansalaisille. Pellervo-Seuran tutuista sidosryhmäläisistä arvonimi myönnettiin mm. seuraaville (nyt myönnetty arvonimi nimen edessä): kauppaneuvos Jouko Vehmas Kouvolasta, maanviljelysneuvos Ilkka Yliluoma Ylistarosta, ministeri Kalevi Hemilä Helsingistä, valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä Nurmosta, kamarineuvos Leila Lotti Helsingistä, talousneuvos Olli Laaninen Liperistä.


Stipendin haku Osuustoiminnan opetus- ja tutkimusrahastosta 10.12.2007 asti
Stipendiä osuustoiminnan tutkimukseen ehtii anoa Helsingin yliopiston Osuustoiminnan opetus- ja tutkimusrahastolta 10. joulukuuta 2007 mennessä.
   Ohjeet ja hakemuslomake» stipendin hakuun löytyvät yliopiston sivuilta. Stidenpin suuruus on tuhat euroa. Sitä voivat hakea muissakin yliopistoissa kuin Helsingin yliopistossa opiskelevat.


141-tuesta kuuden vuoden ratkaisu
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on neuvotellut eteläisen Suomen 141-tuesta komissaari Mariann Fischer Boelin kanssa Brysselissä. Neuvotteluissa on päädytty kuusivuotiseen sopimukseen.
   Ministeri Anttila pitää saavutettua tulosta kohtuullisena ja toteaa, että Suomen esitys hyväksyttiin sellaisenaan neljän ensimmäisen vuoden osalta.
   Ratkaisun perusteella 141-tulotukea voidaan maksaa kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle ja puutarhatuotteiden varastoinnille sekä kotieläintilojen LFA-alalle. Näiden tukimuotojen yhteismäärä vuonna 2008 on 93,9 miljoonaa euroa. 141-tuen kokonaismäärä alenee neljänä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 2,7 % vuodessa.
   Tukikauden kahtena viimeisenä vuotena 141-tuen kokonaismäärä alenee tätä voimakkaammin. 141-tuen kokonaismäärä on 62,93 miljoona euroa vuonna 2013.
   Ratkaisun myötä Etelä-Suomen kansallisten tukien rakenne muuttuu. Vuodesta 2008 alkaen osa kotieläintalouden tuesta maksetaan kotieläintilojen hehtaaritukena. Sika- ja siipikarjatalouden tuet maksetaan vuodesta 2009 alkaen tuotannosta irrotettuna tilakohtaisena tukena, joka pääsääntöisesti perustuu tilan vuoden 2007 tuotantomääriin.


Matti Perkonoja Seikun sijaan
LSO Osuuskuntaan toimitusjohtajaksi
HKScanin talousjohtaja ja toimitusjohtajan varamies Matti Perkonoja ryhtyy nykyisen tehtävänsä ohella myös LSO Osuuskunnan toimitusjohtajaksi.

Matti Perkonoja Sokolowin lihakaupassa Puolassa syksyllä 2005. Kuva Markku Nummi

   Tähän asti osuuskunnan toimitusjohtajan tehtävää on hoitanut HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Kai Seikku.
   Osuuskunnan hallintoneuvosto vaihtoi toimitusjohtajan vapauttaen Seikun yksistään haasteelliseen HKScanin toimitusjohtajan tehtävään.    Hallintoneuvosto katsoi, että nykyisess ä lihamarkkinatilanteessa aikaa ja resursseja tarvitaan entistä enemmän myös LSO Osuuskunnan asioiden hoitoon.
   Perkonojalla on laaja liha-alan tuntemus ja hän oli ennen nykyistä tehtäväänsä HK Ruokatalossa yksikönjohtajana ja kaupallisena johtajana ja sitä ennen Broilertalo Oy:n toimitusjohtaja.

141-tuesta sopu vuodeksi 2008
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on neuvotellut eteläisen Suomen 141-maataloustuesta komissaari Mariann Fischer Boelin kanssa Brysselissä.
   Osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen osasta tuen ehdoista. Vuonna 2008 tukea maksetaan 93,9 miljoonaa euroa. Tuki säilyy siis ensi vuonna tämänvuotisen suuruisena, sitä maksetaan tänä vuonna 94 miljoonaa euroa.
   Tuen alenemisen ehdoista ja aikataulusta jatketaan neuvotteluja viikolla 48.

PTT:n Ritva Toivonen Tapion johtajaksi
PTT:n tutkimusjohtaja Ritva Toivonen siirtyy Tapion johtajaksi.
Toivonen on ollut ennen Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpaikkaa mm. Metsäntutkimuslaitoksessa ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä FAO:ssa.

Atrialle tulossa hieno tulosvuosi
Menestystä kaikilla rintamilla

Atria Suomen toimitusjohtaja Juha Gröhn (vas), Atria Yhtymän toimitusjohtaja Matti Tikkakoski ja Atria Skandinavian toimitusjohtaja Christer Åberg raportoivat vastuualueidensa tuloksesta Helsingissä 8. marraskuuta. Kuva M.Nummi

Atria Yhtymän heinä-syyskuu oli toimitusjohtaja Matti Tikkakosken mukaan konsernin historian paras neljännes. Myönteiseksi seikaksi Tikkakoski mainitsee myös, että omat tavoitteet ovat ylittyneet kaikilla liiketoiminta-alueella: Suomessa, Skandinaviassa, Baltiassa ja Venäjällä.
   Atrian osakekohtainen tulos tämän vuoden tammi-syyskuussa oli 2,32 euroa, kun se viime vuonna oli samaan aikaan 58 senttiä.
   Kotimaassa atrialaiset kertovat grillikauden sujuneen hyvin sesongin loppuun asti ja yhtymän varatoimitusjohtaja Juha Gröhn sanoo atrialaisten olevan erittäin tyytyväisiä grillikauteen. Hän myöntää tuontilihan vaikuttaneen markkinoihin, mutta vain halvoissa tuoteryhmissä.
   Atria-merkin kokonaiskasvu vuoden alusta syyskuun loppuun on ollut Gröhnin mukaan 12,1 prosenttia, kun ala on kasvanut 5,4 prosenttia.
   Sianlihan kysynnän ja tarjonnan tilanne on epävakaa. Gröhn arvioi sen tasapainottuvan keväällä, syksyllä kysyntä lienee voimakasta, mutta laimenee jälleen myöhemmin.
   Gröhn ei sulje pois myöskään äkillisiä tilanteen muutoksia, kuten raaka-aineen puutetta ensi keväänä: tiloilla kustannukset ovat nousseet, alkutuotannon tukirakenteissa tapahtuu muutoksia, niiden lisäksi eteläisen Suomen 141-tukineuvottelujen tulos voi heijastua alan kehitykseen.
   Atria neuvottelee parhaillaan kaupan kanssa ensi vuoden hinnoista. Gröhn ja Tikkakoski korostavat, että vuonna 2008 Atrialle ei riitä yksi hinnankorotus, vaan niitä tarvitaan useampia.
   Sama neuvotteluvaihe on Ruotsissa. Siellä Atria on tehnyt markkinajohtaja ICA:n kanssa pitkäaikaisen sopimuksen valmisruokien toimittamisesta. Atria Skandinavian toimitusjohtaja Christer Åbergin mukaan ICA:n imussa on hyvät edellytykset tuloskehityksen parantamiseen. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihdon arvioidaankin olevan edellisvuotista parempi.
   Venäjällä Atria on onnistunut sen verran hyvin, että Tikkakoski sanoo siellä olevan mahdollista tehdä hyvää liiketoimintaa ja että Atria on aloittanut siellä toimimisen hyvään aikaan. Atria lisää markkinointia Venäjällä.
   Eestissä myynnin edistäminen lisääntyy niin ikään. Liettuassa toiminnot on ajettu alas ja kiinteistöä kaupataan. Baltiassa päästyään tappiollisesta toiminnasta irti Atria on Tikkakosken mukaan hyvin agressiivinen. Ja tarkkailee ostettavia yrityksiä.


POP-ryhmä hyötyi hyvästä korkokatteesta
Paikallisosuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto tammi-syyskuussa oli 46,1 miljoonaa euroa. Samaan aikaan viime vuonna se oli 33,9 miljoonaa euroa. Tulosta on Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajan Heikki Suutalan mukaan kasvattanut erityisesti korkokatteen kasvu, jota tukivat liiketoimintavolyymien, erityisesti talletusten ja luottojen kasvu sekä yleisen korkotason nousu.
   Ryhmän asuntoluotot kasvoivat 11,6 prosenttia ja talletukset 7,6.
   Paikallisosuuspankeilla oli syyskuun lopussa 89 902 jäsentä, mikä on 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Siihen arvioidaan vaikuttaneen paljolti POP-Bonuksen.
   Paikallisosuuspankkien korkokate nousi alkuvuonna 79,8 miljoonaan euroon eli kasvoi 19,3 prosenttia vertailujaksosta.
   Koko vuoden 2007 tuloksesta POP-ryhmässä odotetaan hyvää, mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu yllättäviä muutoksia.


Valio nostaa tuottajahintaa
Valio maksaa Valio-ryhmän maidontuottajille vuoden 2008 tammi-huhtikuussa viisi senttiä enemmän vastaanotetulta maitolitralta kuin vastaavana aikana tänä vuonna. Valion hallitus päätti hinnankorotuksesta 5. marraskuuta.
   Edellinen korotus astui voimaan lokakuun alussa. Kuluvan vuoden alussa kausihintaa noustettiin sentillä. Tuottajahinta on noussut vuoden aikana noin 16 prosenttia.
   Maidon tuotantokustannukset ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuoden aikana Suomessa, errityisesti energia-, rehu- ja korkokustannukset.
   Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen mukaan maitoraaka-aineesta on pulaa, mikä on nostanut tuottajahintoja kaikkialla maailmassa sekä johtanut maitojauheen, voin ja juuston hintatason nousuun raaka-ainemarkkinoilla. Myös maitotuotteiden kuluttajahinnat ovat kääntyneet syksyn aikana voimakkaaseen nousuun eri puolilla maailmaa.


Koulutustarjonta osuuskunnille uudistuu
Alueellinen HH-valmennus uutena
Pellervo-Instituutin koulutuksessa
Pellervo-Instituutin koulutus osuustoimintayrityksille uudistuu. Vuoden 2008 alussa alkaa maakunnissa uusi HH-valmennus (= Hyvä hallintohenkilö). Valmennus korvaa aiemman hallintohenkilön peruskurssin.
   Ensimmäinen vuoden 2008 kolmesta HH-valmennuksesta on 29.-30.1.2008 sekä 11.-12.3.2008 Rokualla. Neljäpäiväinen HH-valmennus jakautuu kahteen jaksoon.
   HH-valmennus soveltuu erityisesti hallintoneuvostojen jäsenille, uusille hallituksen jäsenille sekä isoissa osuuskunnissa edustajiston jäsenille. Myös neuvonta- ja tuottajajärjestön hallinto voi osallistua ohjelmaan.


Kehityshankkeessa perustetaan ensin tukiosuuskunta
Terveyskeskuksiin kehitysvoimaa
osuuskuntamallin pohjalta
Kuopion ja Oulun yliopistot haeskelevat parhaillaan alueeltaan kuntia ja terveyskeskuksia marraskuun aikana perustettavaan tukiosuuskuntaan.
   Kansallisessa innovaatiohankkeessa haetaan terveyskeskuksille osuuskuntapohjaista kehittämismallia.
   Asiasta kirjoitti Savon Sanomat 1. marraskuuta. Lehden haastattelussa professori Esko Kumpusalo Kuopion yliopistosta arvioi ajankohdan terveyskeskusosuuskunnille olevan nyt otollinen: terveydenhuollon rakenteet ovat muuttumassa ja Tehyn irtisanoutumisuhka vielä nopeuttaa sitä.
   Perustettava tukiosuuskunta hoitaisi prosessi- ja ketjuohjausta, talous- ja tietohallintoa, logistiikkaa ja viestintää sekä rekrytoisi työvoimaa. Haastattelussa Kumpusalo sanoo terveyskeskusten olevan liian hajallaan vastatakseen kunnolla kehityksestä.
   Tukiosuuskuntaan voisivat liittyä kuntien ja terveyskeskusten lisäksi henkilöjäseninä esimerkiksi lääkärit tai hoitajat ja kuntien asukkaan asiakasomistajina.


HKScanin loppukesä meni odotetusti
HKScanin suurten linjausten toteutuminen kolmannella vuosineljänneksellä eteni suunnitellusti, mutta alan haasteet sekä näkyivät grillikaudella että odottavat markkinoilla.
   Tuontilihasta tehdyt grillivalmisteet ajoivat toimitusjohtaja Kai Seikun mukaan kotimaisten grillilihojen ohi eikä HK Ruokatalo saavuttanut grillimakkaroidenkaan tavoitteitaan, A-luokan makkaroissa kylläkin.
   HK Ruokatalolla on myös ylimääräisiä väliaikaisia kustannuksia ja järjestelyjä ennen kuin uusi logistiikkakeskus Vantaalla tulee käyttöön vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen lopulla. Logistinen toiminta kuitenkin parani loppukesällä - mutta se maksoi. Rakennemuutoksesta Suomessa aiheutuneet kertaluontoiset kustannukset olivat heinä-syyskuussa kolme miljoonaa euroa.
   Sianlihasta on ylitarjontaa EU-alueella samaan aikaan, kun lihan tuotantokustannukset ovat nousseet. Seikku olettaa tilanteen jatkuvan yli vuodenvaihteen. Myös EU:n maatalouspolitiikasta on huolta kesken olevine 141-neuvotteluineen.
   HK Ruokatalon kaupan kanssa neuvottelemat hinnankorotukset tulevat voimaan osin loppuvuodesta, osin vuoden 2008 alussa.
   Ruotsissa Scanin liiketoiminnan liittäminen konserniin on Seikun mukaan sujunut aikataulun mukaisesti.
   Baltiassa tilanne on edennyt suunnitellusti eikä konsernilla ollut siellä rakenteellisia muutoksia.
   HKScanin heinä-syyskuun operatiivinen liikevoitto oli 21,7 miljoonaa euroa, 13,3 miljoonaa viime vuoden heinä-syyskuussa. Liikevoitto oli 18,7 miljoonaa (13,1 miljoonaa vertailujaksolla 2006) ja voitto ennen veroja 13,3 miljoonaa euroa ( 11,5).
   HKScanin tytäryhtiön Talleggin kananmunien tuotantokanalassa Virossa hiljattain havaittu eläintauti vahvistettiin Newcastlen taudiksi. Kanalan kanat hävitetään ja tilat puhdistetaan ja desinfioidaan. Tuotantokatkoksella ei arvioida olevan merkittävää taloudellista vaikutusta Talleggille.
Talleggin kananmunien tuotannon arvioidaan toimivan ensi huhtikuussa 50 %:n tasolla ja palautuvan normaaliksi kesällä 2008.

Viikko-Pellervon alkuun Kaikki uutiset