Pellervo-Instituutin
yrityskoulutuksen
ohjelmarunko 2002 valmistui
Pellervo-Instituutin
yrityskoulutuksen ohjelmarunko
vuodeksi 2002 on valmistunut. HLJ-koulutuksesta alkaa kurssi nro 5
tammikuussa, hallintohenkilön peruskurssit järjestetään
elintarvikealalle keväällä ja taloudenhalintakurssit
Paikallisosuuspankeille huhtikuussa, osuuskunnille ja yhtiöille
marraskuussa sekä Lähivakuutus-ryhmälle myöhemmin varmistuvana
ajankohtana.
Kaksipäiväinen Osuuskuntalaki uudistuu -koulutus
uusosuuskunnnille järjestetään tammi- ja helmikuussa.
Liha- ja vilja-alan syysseminaarit ovat marraskuussa ja
maitoalan syysseminaari myöhemmin ilmoitettavan päivänä.
Yhteistyö Lähivakuutuksen historian näkökulmaksi
Lähivakuutus-ryhmä on aloittanut marraskuussa toimintansa historian
kirjoittamisen. Työ valmistuu vuoden 2004 loppupuolella.
Historian kirjoittaja maisteri Annastiina Henttinen
kertoo historiatoimikunnan juuri valinneen teoksen näkökulmaksi
yhteistoiminnan ja yhteistyön. Teos tulee tarkastelemaan ryhmän
historiaa ennen kaikkea lähivakuutusyhdistysten näkökulmasta.
Historiatoimikuntaa johtaa pitäjänneuvos Tapani Kantola.
Lähivakuutus-ryhmän juuret juontavat aina 1770-luvulle asti.
Jäsenet saavat maksutonta historiahankkeen
suunnittelutukea Pellervo-Seurasta. Yhteyshenkilönä on tiedotus- ja
järjestöpäällikkö Sami
Karhu.
Luvassa
yhteistyömuotoja
ja yritysostoja
Atria kaipaa laajenemista
Atria Oyj kertoi alkuviikolla medialle tammi-syyskuun tuloksestaan ja
kehittämishankkeistaan. Liikevoitto tammi-syyskuussa lähes kaksinkertaistui verrattuna
vuoden 2000 vastaavan jakson liikevoittoon. Tulos ennen veroja parani vielä
enemmän ja oli nyt 103, viime vuonna 42 miljoonaa markkaa. Vuodesta 2001
onkin tulossa yhtiölle merkittävästi parempi kuin mitä viime vuosi
oli, vaikka viimeisen vuosineljänneksen myynti jää kolmatta pienemmäksi.
Liikevaihto hieman pieneni, mikä johtuu toimitusjohtaja Seppo
Paatelaisen mukaan enimmäkseen Ruotsin kruunun kurssin laskusta.
"Kaikissa pääkuluryhmissä on miinusta",
Paatelainen sanoo. Erityisesti logistiikkakeskus vähentää
kustannuksia, 30-40 miljoonaa markkaa vuodessa. Logistiikkakeskuksen
ohjelmointihyötyjä voidaan edelleen lisätä, mutta sen
taloudelliset vaikutukset alkavat olla jo täysimääräiset.
Erityisen voimakkaasti lihankulutuksessa kasvaa
siipikarjatuotteiden osuus, Atrian myynnissä se tarkoitti
tammi-syyskuun aikana noin kahdeksaa prosenttia. Atria investoi 100
miljoonaa markkaa siipikarjatehtaan laajentamiseen vuonna 2002:
siipikarjatuotteiden suosio näyttää jatkuvan.
Atrian omavaraisuus on parantunut lähes 49 prosenttiin
vuoden yhdeksän kuukauden aikana. Investoinnit jäävät tänä
vuonna kaikkiaan noin 100 miljoonaan markkaan, mutta tekniikka alkaa
huutaa uudistamisrahaa.
Lithells AB:n tulos jää tänä vuonna tavoitteesta. Sen
alkuvuotta painoi BSE-kriisi, mutta kesä meni jo paremmin. Lithellsin
oston kannattavuutta punnitessaan Paatelainen sanoo
toivoneensa, että Lithells olisi saavuttanut Ruotsissa samanlaisen
pelipaikan kuin mitä Atrialla on Suomessa. Tavoitteena on laajentua
Ruotsissa yritysostoin.
Ruotsin-tuliaisina Atrialla on Suomessa noin 150 Sibylla-nakkipistettä. Niitä lisätään noin 80:llä lähinnä
Esso-huoltoasemilla.
Lisää uutuuksia on testivaiheessa. Pieniä voileipä-
ja wrap-tuotepisteitä kokeillaan nyt muutamissa paikoissa Suomessa.
Ruotsin katukuvassa näkyvät isot Sibylla-keittiöt saattavat
Paatelaisen mukaan jäädä rantautumatta Suomeen: siksi suuresta
liiketoiminnasta on kyse, ja alunperin Atria valitsi Suomeen
Sibylla-konseptin kannattavimman osan eli juuri mini-Sibyllat.
Lidl saa, jos haluaa
Atria on lisäämässä yhteistyömalleja joillakin osa-alueilla,
kohteita Paatelainen ei vielä mainitse. Yksi tällaisen toiminnan
esteistä on kotimaisen kilpailulainsäädännön asettama 40
prosentin markkinaosuusraja, mikä raja tulee Paatelaisen mukaan
hirvittävän helposti vastaan. Hän toteaa, että raja saisi olla
huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi keväisen Karjaportin
ostotarjouksen teon yhteydessä Atria selvitytti kilpailulainsäädännön
vaikutuksia, ja raja olisi tullut sielläkin vastaan eräällä
sektorilla.
Vuoden 2002 alun Atria arvioi tämän vuoden lopun kaltaiseksi. Vaikka
nautojen BSE-tauti toi pysyviä lisäkustannuksia, kotimaisen lihan arvostus on
toisaalta parantanut kotimaista raaka-ainetta käyttävän liha-alan
yrityksen edellytyksiä.
Joulukinkkuja tulee Tanskasta taas Suomenkin
markkinoille. Kotimaisten kinkkujen hinta on Paatelaisen mukaan 1-2
markkaa viimevuotista parempi.
Erityisiä liiketoiminnan uhkia ensi vuodelle Atria ei
ole tunnistanut, mutta Paatelainen mainitsee Lidl-kauppaketjun, jonka toimintatavoista meillä ei
tiedetä. Tuorelihavalikoimiltaan Lidl-laatikkomyymälät eivät ole järin
vahvoja.
Jos Lidl haluaa suomalaisilta lihataloilta valmisteita,
Paatelaisen mukaan alalla ei ole juuri vaihtoehtoa: nykyisen logistiikan
turvin lihavalmisteita pystytään tuomaan Suomeen ulkomailta yhdessä
yössä. Lidlin tuorelihavalikoimat eivät ole erityisen suuria,
joten muutkin kuin suurimmat lihatalot todennäköisesti pystyisivät
toimittamaan tarvittavat erät.
Juha Ruippo
uusi miehemme Brysselissä |
MTK:n
ja Pellervon Brysselin toimiston johto vaihtuu pääsiäisen
jälkeen. Markku Suojanen palaa Simonkadulle ja häntä
MTK:n markkinaorganisaatioryhmän johtajana tuurannut Juha
Ruippo istahtaa Brysseliin kahdeksi vuodeksi.
Ruippo on Nakkilan miehiä ja lukenut MMM:ksi ja
agronomiksi. Opintojen jälkeen hän paneutui peruna-asioihin
Lammilla ja sen jälkeinen ura on ollut yhtä MTK:ta: mm. vilja-asioita, nyt syveni eläinpuolen ote Suojasen sijaisuuden
aikana, luomuunkin Ruippo liitetään. Brysselin pesti tuntuu
niihin luontevalta jatkolta.
Juha Ruippo on niitä maatilan poikia, jotka hara
kädessä ovat viettäneet kesiä juurikaspelloilla. Nyt
kotitilalla pikkuveli tuottaa vihanneksia ja edelleen
sokerijuurikasta. |
Juha Ruippo, nähty usein myös sählymaila kädessä. Kuva Markku Nummi |
Sokerijuurikkaasta puhe kääntyy Daniscoon, joka nyt ostaa
suomalaisen juurikkaanviljelijän tuottaman raaka-aineen. Ruippo
painottaa, mikä merkitys on sillä, kuka omistaa ja kuka
käyttää määräysvaltaa esimerkiksi elintarvikelan
yrityksessä. "Se näkyy ruotsalaisessa osuustoiminnassa
maitopuolella ja pian myös lihataloissa."
Esimerkiksi suomalaiset lihatalot ovat Ruipon
mielestä hyvin hoitaneet laajentumisensa lähimarkkinoilla ja
määräysvaltansa - kansallinen kilpailupolitiikkamme vain on
hänestä ongelmallinen.
Ruippo ei halua "hautautua" Brysseliin,
vaan aikoo pistäytyä ahkerasti kotimaassa ja hahmottelee
uudenlaista vuorovaikutusta Brysselin ja Suomen välille
persoonattomien sähköpostien lisäksi.
"Soittaa saa kuka vaan", hän lupaa. Ekonomi-vaimo ja 9- ja
11-vuotiaat pojat seuraavat Juhaa Brysseliin.
Ruipon toimikautta on kuvattu mielenkiintoiseksi ja
haastavaksi. "Kohtalaisen kauhea", hän itse ilmaisee
hymyssä suin. Se
sisältää muun muassa Agenda-kauden välitarkistukset ja artiklan 141
tukien kierroksen. Etelä-Suomen tukipaketti on päätettävä
joulukuuhun 2003 mennessä. "Kotimaiselle elintarvikealalle
on turvattava samat edellytykset sijainpaikasta
riippumatta."
Suomi on itse pitänyt esillä EU:n pohjoista
ulottuvuutta ja Ruipon mukaan saavuttanut eräänlaista
eksoottisen alueen leimaa EU:ssa esimerkiksi maatalouden
erityisluonteensa vuoksi.
"Siinä kyllä Suomen eksoottisuus hukkuu kun
uudet jäsenmaat tulevat mukaan."
Sihteerikäytäntö muuttuu Brysselin
toimistossa. Tehtävää ovat vuorotelleet MTK:n sihteerit, nyt
palkataan paikallinen toimihenkilö. Pekka Pesonen jatkaa Brysselin toimistossa
kotieläinpuolen ja osuustoiminnan asioiden seuraajana sekä
muiden töiden ohessa tukee COGECA:n suomalaisen
varapuheenjohtajan työtä. |
Osuuspankkipalvelut
televisioon
Uutistoimisto
Digitoday kertoi perjantaina Osuuspankkiryhmässä arvioitavan, että digitv
syrjäyttää osuuspankkien internet-pankkipalvelut jo ensi
vuonna. Palvelu on kaukosäätimellä joustavampi kuin Internetissä.
Digitoday kertoi perjantaina EU:n
cookie- ja roskapostidirektiivin
muun muassa rajoittavan evästeen eli henkilön
tunnistemekanismin käyttämistä. Lakiteksti painottaa yksityisyyden
suojaa, mutta sitä pidetään ankarana sähköisen kaupan
kehitykselle.Jaakkola
M-Realin toimitusjohtajaksi
Metsäliiton omistaman M-Realin (ent. Metsä-Serla) toimitusjohtajaksi siirtyy ekonomi Jouko M. Jaakkola
joulukuun alusta lukien.
Toimitusjohtaja Jorma Vaajoki eroaa omasta
pyynnöstään tehtävästä ja keskittyy omaan neuvontayhtiöön.
Jaakkola on M-Realin varatoimitusjohtaja lokakuusta 2000
lähtien Metsäliitto-Yhtymän kehitysjohtajan tehtävästä.Muuta:
- Suupohjan Osuuspankki avaa uuden konttorin
pääkaupunkiseudulla ensi viikolla. Uusi palvelupiste Vantaan
Tikkurilassa on 350 kilometrin päässä emopankista.
|