Tutkijat suomivat EU:n politiikkaa
PTT:n juhlaseminaarissa
Kaksi maailmalla tunnettua taloustutkijaa tuo uutta jännitystä suomalaiseen EU-keskusteluun. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n 25-vuotisseminaarissa toinen ennusti Euroopan hyvinvointivaltioiden rapautuvan ja toinen suomi yhteisön laajentumispolitiikkaa.

Runsas joukko maan talousvaikuttajia seurusteli esitelmien jälkeen Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n 25-vuotistapahtumassa. Kuvat Markku Nummi PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm (keskellä) ja Atrian hallituksen puheenjohtaja ja Pellervon hallituksen jäsen Reino Penttilä (edessä) keskustelutuokiossa.

   Euroopan unionin on luovuttava perustuslakiehdotuksen lupauksesta taata täysi sosiaaliturva kaikille kansalaisilleen, muutoin eurooppalaiset hyvinvointivaltiot alkavat rapautua. Näin päättelee PTT:n seminaarissa puhunut saksalaistutkija Hans-Werner Sinn.
   Tohtori Sinn arvioi, että ajan mittaan poliitikotkin tiedostavat asian.
   Sinn kertoo Euroopan Yhdysvaltojen olleen jo lapsuuden haaveitaan - mutta nimenomaan liberaalisti toteutettuna. Perustuslaki oli Sinnin mielestä välttämätön, mutta asiat eivät nyt kuitenkaan suju kuten hän oli toivonut. Pikemminkin mennään kohti Euroopan Sosiaaliunionia.
   Sinn muistuttaa, että vapaa liikkuvuus, täydet oikeudet sosiaalietuihin ja hyvinvointivaltio eivät toteuta kaavaa.
   Sinn varoittaa Eurooppaa Saksan yhdistymisen esimerkillä. Itäisessä Saksassa työttömyys nousee ja kuilu itäisen ja läntisen Saksan välillä on syventynyt.
   " Mikäli Eurooppa luo Saksan kaltaisen sosiaalisen liiton, jossa tulonsiirrot on harmonisoitu kaikkialla, Eurooppaan tulee 20 itäisen Saksan kaltaista aluetta", Sinn sanoo, eikä siihen ole hänen mielestään varaa.
   Muuttoliikettä Sinn ei vastusta, vaan pitää sitä hyvänä Euroopalle. Perustuslaki jättää kuitenkin hänestä hyvinvointivaltion oven aikaisempaa enemmän auki. Nyt mahdollistuu työelämän ulkopuolella olevien ihmisten suora muutto hyvinvointivaltioon työllisten muuton ohessa. Hyvinvointivaltioilla on tapana vetää puoleensa ihmisiä, jotka saavat valtiolta enemmän kuin maksavat sille.
   Sinn ennakoi, että kukin hyvinvointivaltio alkaa laskea etuuksiaan välttääkseen joutumasta köyhyysmuuttoliikkeen maaksi ja se ajaa alas hyvinvointivaltioita.
   Vapaan liikkuvuuden direktiivi pitää sovittaa kansalliseen lakiin vuoden 2006 toukokuuhun mennessä.
   Saksaan on muuttanut 7,5 miljoonaa ihmistä vuosien 1970 ja 2002 välillä. Muuttajista 3,1 miljoonaa sai virallisesti työtä, samaan aikaan 3,2 miljoonaa saksalaista jäi työttä.
   Sinn katsoo, että läntisessä Saksassa olisi voitu toteuttaa palkkakilpailu, josta olisi seurannut lisää työpaikkoja. Nyt muuttajat saivat työtä ja työttä jääneet nauttivat hyvinvointivaltion tarjoamista eduista.
   Muuttoliikkeessä ei Sinnin mielestä ole sinänsä väärää. Itäisestä Euroopasta on hyväkin muuttaa läntiseen Eurooppaan siksi aikaa kunnes itäinen Eurooppaa saavuttaa läntisen Euroopan tason.
   Tietynasteinen hyvinvointivaltion eroosio on Sinnin mielestä terveellistä, mutta hänestä Eurooppa on jo nyt keskellä hyvinvointivaltioiden rappeutumisprosessia.

Ehdotuksena
viivästetty integroituminen
Hans-Werner Sinn ehdottaa valikoidusti viivästetyn integroitumisen mallia. Irlannissa ja Isossa-Britanniassa on menty samansuuntaiseen käytäntöön. Sinnin mallissa maahanmuuttajat maksavat veroja ja sosiaaliturvamaksuja ja saavat niillä rahoitetut edut ja julkisen infrastruktuurin palvelut. Verorahoitteisia sosiaalietuja kuten sosiaaliavustuksia ja asumistukea he eivät saisi siirtymäkauden aikana. Sinn ehdottaa mallin soveltamista työllisiin ihmisiin.
   Työelämän ulkopuolella oleville muuttajille alkuperäisen kotimaan pitäisi Sinnin mukaan vastata muuttajan sosiaalieduista.

Belgialaistutkija eri mieltä
KIE-maiden maataloustuesta
Belgialainen maatalouspolitiikan professori Johan Swinnen sanoo kymmenen uuden EU:n jäsenmaan lisänneen jo vuosia elintarvikkeiden kaupankäyntiään entisten jäsenmaiden kanssa. Niinpä niiden tulo jäseneksi ei synnytä mitään elintarvikkeiden ryntäystä EU 15 -maihin.
   Jos Turkista tulee EU:n jäsen, yhteisölle tulee Swinnenin mukaan melkoisia ongelmia Turkin maatalouden vuoksi.
   Swinnen tuntee Keski- ja Itä-Euroopan maiden (KIE-maat) maatalous- ja talousasioita. Hän on toiminut muun muassa EU:n komission neuvonantajana yhteisön maatalouspolitiikkaa, maatalouskauppaa ja itälaajentumistä koskevissa asioissa, luennoinut ympäri maailmaa - esimerkiksi Helsingin yliopistossa - ja on monien julkaisujen ja tutkimusten ohjaavia jäseniä. Parhaillaan Swinnen on Leuvenin yliopiston elintarvikepolitiikan, siirtymätalouden ja kehityksen tutkimusryhmän johtaja sekä siirtymätalouden tutkimuskeskuksen Licosin johtaja ja Euroopan politiikkatutkimuskeskuksen CEPS:n vanhempi tutkija. Myös Keski-Aasia kuuluu hänen tutkimusalaansa.
   Kuten Sinnillä, myös Swinnenillä on henkilöyhteyksiä PTT:een ja Swinnen tulee olemaan yksi asiantuntijoista, joiden myötävaikutuksella PTT ryhtyy vuonna 2005 laajentamaan tutkimustoimintaansa Venäjälle. Venäjän hallitus on käyttänyt Swinneniä maatalousasioidensa konsulttina.
   Sinnin lailla Swinnen kritisoi EU:n harjoittamaa politiikkaa. Swinnen olisi toivonut, että EU olisi tehnyt erilaisen päätöksen uusien jäsenmaiden siirtymäkauden tuesta maataloudelle. Nyt maat saavat kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana maksaa maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja rakennerahaston varoja tukiaisina viljelijöille.
   Suorilla tuilla itäisen Euroopan maatalousvaikeuksista ei päästä, Swinnen katsoo. Hänestä varoja olisi pitänyt kohdistaa rakennerahastoihin ja maaseudun kehittämiseen.

Lihateollisuuden
harkittu kansainvälistyminen
Suomalaisen lihateollisuuden kansainvälistyminen on tapahtunut tarkoin harkitusti, todisti vuorineuvos Seppo Paatelainen Atriasta.
   Paatelaisen tultua Itikka Osuuskunnan toimitusjohtajaksi 1988 yrityksen teollinen toiminta yhtiöitettiin, yritys listautui pörssiin, toteutti fuusioita ja on viime vuodet laajentunut Ruotsiin sekä Baltiaan ja valmistelee juuri etabloitumista Venäjälle.
   Paatelaisen mukaan kansainvälistyminen ruokaan perustuvassa yritystoiminnassa on tehtävä jo makutottumusten vuoksi etabloitumalla, asettumalla paikalliseksi toimijaksi, vienti ei ole ratkaisu.
   Miksi Atrian piti kansainvälistyä? Kasvutila kotimaassa on vähissä. Paatelainen huomautti, että asiakkaat eli kauppa ja kauppaketjut kansainvälistyvät ja lisäävät samalla kaupan omia merkkejä. On syytä olettaa, että ne teettävät merkkituotteitaan mahdollisimman edullisissa maissa.
   Koska sitten pitää mennä mukaan jonkin maan elintarviketoimijaksi? Paatelaisen mukaan silloin, kun markkinat ovat vasta kehittymässä eivätkä ulkomaiset kilpailijat ole vielä vahvoissa asemissa.
   Suomalaiset elintarvikeyritykset eivät kehittyneet kansainvälisen mittapuun mukaan - kuten Paatelainen sanoi - suljetun talouden aikana. Jos ne eivät olisi ryhtyneet valmistautumaan rakenteellisesti ja toiminnallisesti EU-aikaan, nykyistä kotimaisessa omistuksessa olevaa elintarviketeollisuutta ei Paatelaisen mukaan enää olisikaan.
   Atrian ja HK Ruokatalon kansainvälisissä yritysostoissa Paatelainen antaa tunnustusta vahvasti omistuksessa mukana oleville tuottajille, joilta ostot ovat vaatineet rohkeutta. Nyt kummankin yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee ulkomailta.

Nopeasti 
kärkitutkijaksi
Pellervo-Seura ja MTK perustivat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen 25 vuotta sitten.
   Toimitusjohtaja Pasi Holm totesi juhlaseminaarissa, että näkyvimmillään tutkimuslaitos on ollut Suomen EU-jäseneksi liittymisen kahta puolen, kun yhteiskunta tarvitsi taloudellista tietoa liittymispäätökseen ja sen vaikutuksiin.
   Jo EU-jäsenyyttä ennen rahapolitiikan vapautumisen ja Neuvostoliiton purkautumisen seurauksena syntyneen laman ahdingossa PTT haki päättäjien avuksi taloudellisia keinoja irtautua lamasta.
   Holm kertoikin pääministeri Matti Vanhasen lähettäneen tervehdyksensä seminaarille. Tämä ei voinut osallistua seminaariin Brysselin matkansa vuoksi.
   PTT:n kannatusyhdistyksessä on osuuskuntia ja yrityksiä, joiden toiminta sivuaa maa- ja metsätaloutta tai elintarviketaloutta. Tutkimuslaitos hipoo jatkuvasti parhaana talousennustajana palkitun ennustajan kärkeä ja on tittelin voittanutkin.

Metsäliiton hallitukseen kaksi uutta jäsentä
Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä tiistaina. He ovat Saini Jääskeläinen Korpilahdelta ja Martti Asunta Kurusta. Heidän hallituskautensa alkaa vuoden 2005 alussa ja kestää kolme vuotta.
   Hallituksesta poistuvat pitäjänneuvos Tapani Kantola ja maanviljelysneuvos Timo Haapanen.
   Saini Jääskeläinen on toiminut Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1998 ja sitä ennen 1995-1998 edustajiston jäsenenä. Asunta on toiminut hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1999.
   Hallituksessa jatkavat agronomi Arimo Uusitalo Kiikalasta, pääjohtaja Antti Oksanen Espoosta, maanviljelijä Heikki Asunmaa Alavudelta, toimitusjohtaja Carl Björnberg Helsingistä, metsätalousyrittäjä Unto Kotipalo Kuusamosta ja maanviljelijä Pekka Turtiainen Savonlinnasta.

Pellervo-lehdille mediakortit 2005
Kodin Pellervon, Maatilan Pellervon ja Pellervon Ison Kalenterin mediakortit vuodeksi 2005 ovat valmistuneet. Mediakortti sisältää julkaisun ilmestymis- ja aineistopäivät, eri numeroiden teemat, tiedot ilmoitusten hinnoista ja ilmoituksiin liittyviä teknisiä asioita, tietoja julkaisusta ja sen julkaisijasta.

Kodin Pellervon mediatiedot 2005 >>

Maatilan Pellervon mediatiedot 2005 >>

Pellervon Ison Kalenterin mediatiedot 2006 >>

   Kodin Pellervo ilmestyy 12 kertaa vuonna 2005 ja Maatilan Pellervo 10 kertaa. Kumpikin tilaus sisältää Pellervon Ison Kalenterin, jonka voi myös tilata erikseen.

Osaaminen ja monipuolisuus vetävät kuluttaja-asiakkaita
Agrimarket avasi Hämeenlinnassa
Agrimarket-ketjun uusin ja nykyaikaisin myymälä Hämeenlinnan Tiiriössä oli tupaten täynnä väkeä kun se avattiin torstaina. Ensi keväänä pihaan avataan myös suuri Multasormi-puutarhamyymälä. Kysyntää riittänee, sillä avajaisissa oli noin 3000 kävijää.
   Hämeenlinnan Agrimarket on maan kymmenen suurimman Agrimarketin joukossa.

Yksi yritysesiintyjistä Hämeenlinnan Agrimarketin avajaisissa oli ketjun Japa- tuotteiden valmistaja, jonka Agrimarket on valinnut vuoden 2004 Yhteistyökumppanikseen. Kuvat Markku Nummi Marketpäällikkö Aarno Sinelampi (vasemmalla) sai vastaanottaa tervehdyksen jos toisenkin avajaispäivänä. Myymälän korkeat, avarat ja valoisat tilat olivat ahtaat avajaisissa. Paikalla oli noin 3000 kävijää.

   Hämeenlinnan Agrimarket toimi toista vuotta väliaikaisissa tiloissa, sillä edellinen myymälä tuhoutui toissakesäisen tuhopolton seurauksena.
   Uusi Agrimarket on keskusliikkeiden suurten markettien tuntumassa lähellä kaupungin keskustaa, joten se on hyvin asiakkaiden muidenkin asiointireittien varrella. Myymälä tarjoaa kosolti palveluja muillekin kuin viljelijöille. Esimerkiksi rakentajalle ja remontoijalle se on täysipainoinen asiointipiste tarvikkeineen, työkaluineen, asuineen, maaleineen ja koneineen. Tämä korostuu entisestään Multasormen avauduttua.
   Avatessaan myymälän Hankkija-Maatalouden toimitusjohtaja Ensio Hytönen totesi, että Agrimarketeilla onkin noin 30 000 kanta-asiakasta, joilla on Agrisopimus ja noin 100 000 kuluttaja-asiakasta.
   Hämeenlinnan kaupunkia muistivat puheissaan sekä Hytönen että Agrimarketpäällikkö Aarno Sinelampi. Kaupunki on myötävaikuttanut rakennushankkeeseen esimerkiksi kaavoitustoimessaan. Samoin paloviranomaiset ottivat paloturvallisuuden lisäksi hankkeessa huomioon, miten erilaiset kemikaalit tulee oikeaoppisesti varastoida.
   Avajaispäivänä paikalla oli monia Agrimarket-ketjun kumppanina toimivia yrityksiä esittelemässä toimintaansa. Tarjoukset tekivät kauppansa ja kassoja ohitti tasainen ostajavirta. Jonsered-tuotteita esittelevä Juha Mietokin oli aikamoisessa pyörityksessä.
   Käydessään moni havaitsi, että uusi Agrimarket on myös paljon muuta kuin täysiverinen maatalouskauppa. Sinelampi sanoo, että tähän juuri panostetaan ja Hämeenlinnan Agrimarket on eräänlaisia pilottimyymälöitä, joilla kehitetään Agrimarketeille entistä toimivampaa mallia.
   "Osaaminen ja palvelu ovat avainsanoja", Sinelampi sanoo. Hintakilpailu sekä maatalouspuolella että kuluttajamyynnissä saattaa vetää asiakkaita säästämään. Marketpäällikkö painottaa, että Agrimarket ei ota myyntiin tavaraa, johon esimerkiksi kuluttaja-asiakas pettyisi. Myyjän ammattitaidon varaan sitten jää kertoa tuotteen laadusta ja huollosta tai varaosista.
   Hyvin suureksi Sinelampi arvioi S-etukortin merkityksen myymälän vetovoimaan. Jo edellisen myymälän aikana nähtiin, miten kuluttaja-asiakkaiden määrä nousi myymälän siirryttyä teollisuusalueelta vähittäiskaupan pisteiden ja paremman näkyvyyden alueelle.