Yhteisten asioiden keskustelufoorumi aloitti Osuustoiminnan neuvottelukunnasta tukea samoille tavoitteille
Osuustoimintaliikkeen yhteisesti perustama neuvottelukunta aloitti toimintansa. Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ry:n ja Pellervo-Seuran osuustoiminnan neuvottelukuntaan nimeämät edustajat kokoontuivat ensimmäisen kerran maanantaina 19. marraskuuta Helsingissä.    Neuvottelukunta on osuustoiminnallisten yritysten hallinnon ja johdon keskustelufoorumi. Sitä ideoi Pellervon valtuuskunnan	Osuustoiminnan neuvottelukunnan ensimmäisen keskustelutilaisuuden osanottajat alarivistä vasemmalta Seppo Penttinen, Olavi Syrjänen, Tapio Peltola, Jukka Huiskonen ja Arimo Uusitalo, ylärivissä vasemmalta Samuli Skurnik, Leena Luhtanen, Marcus H. Borgström, Anne Kylmäniemi, Markku Pohjola ja Harri Kainulainen. Kuvasta puuttuu kolme edustajaa.  Kuva Tapani Lepistö Iso kuva ja henkilöluettelo
pitkäaikainen puheenjohtaja ministeri Heikki Haavisto yhdessä SOK:n pääjohtajan Jere Lahden kanssa jo 1990-luvun puolella. Keväällä 2001 eri tahot sopivat neuvottelukunnan perustamisesta.     Ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta valitsi puheenjohtajakseen Pellervon johtokunnan puheenjohtajan Marcus H. Borgströmin. Seuraavan kerran neuvottelukunta kokoontuu 1:nä päivänä ensi helmikuuta.    Borgström luonnehtii osuustoimintaliikkeen eheytyneen merkittävällä tavalla neuvottelukunnan myötä.    Neuvottelukunta on virallisesti rekisteröimätön foorumi, mutta sillä on selkeät konkreettiset tavoitteet. Sen on määrä lisätä tehoa kunkin tahon toistaiseksi erikseen ajamiin asioihin: osuustoiminnan edunvalvontaan, kilpailupolitiikkaan, lainsäädäntöön tai kansainvälisiin pyrkimyksiin. On pantu merkille, että yhteistyöelimen avulla olisi voitu aikanaan vaikuttaa yhteisiin kysymyksiin kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Yhteisiä näkemyksiä kertyi Neuvottelukunta kävi laajan ja yksimielisen keskustelun muun muassa osuustoiminnan tutkimuksesta ja opetuksesta; niiden edistämisessä neuvottelukunnalla katsottiin olevan merkittävät mahdollisuudet. Talouselämän vaikuttajia kasvattavien korkeakoulujen opinto-ohjelmaan halutaan osuustoimintaa tasa-arvoisesti muiden yritysmuotojen kanssa, ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa ei kuitenkaan muodostanut vielä yhteisiä tahtotiloja rahoitus- tai muista järjestelyistä.    Yhteisiä näkemyksiä osapuolilla on myös kilpailuviranomaisen otteista osuustoiminnallisten yritysten hankkeisiin. Kansainväliset esimerkit ovat antaneet Euroopassa hyväksytyistä yhdistymisistä ja yritysostoista Suomessa toteutetusta kilpailupolitiikan tulkinnasta kovasti poikkeavan kuvan.    Neuvottelukunta käsitellee kilpailupolitiikkaa tulevassa tapaamisessaan, ja ulkopuolista asiantuntemusta tilaisuuteen on luvassa kansliapäällikkö Matti Wuorialta.    Neuvottelukunnan laajasta esityslistasta keskustelluimpiin aiheisiin nousi lisäksi osuustoiminnallisen yritysmuodon edunvalvonta kansainvälisine vaikutusmahdollisuuksineen.

PTT Katsaus jaetaan myös Osuustoiminta-lehden tilaajille
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n julkaisema PTT Katsaus tulee Osuustoiminta-lehden maksullisille tilaajille ensi vuonna. PTT Katsaus saa noin 4 000 uutta lukijaa.
   Osuustoiminta-lehden maksullisille tilaajille yhteistyö tarkoittaa lisää ajankohtaista, talouteen keskittyvää asiasisältöä. Tämän osuustoiminnan ammattilehden kohderyhmä on suomalaisten osuustoimintayritysten johto ja hallinto sekä osuustoiminnan sidosryhmät.
   Pellervo-Seura on myös päättänyt jatkaa ja kehittää uusosuuskuntien palvelua julkaisemalla edelleen Uusi osuustoiminta -liitettä, joka ilmestyy ensi vuonnakin jokaisen numeron mukana. Osuustoiminta-lehden painos on 6.500 kappaletta.
   Julkaisujen ensimmäinen yhteinen jakelu tapahtuu jo joulukuussa 2001. Tuolloin PTT Katsauksen artikkelinumeron aiheena elintarviketurvallisuus.
   Ratkaisun myötä PTT Katsauksen paino vaihtuu. Tästä lähtien sen painaa kuten Osuustoiminta-lehdenkin, iisalmelainen henkilökuntansa omistama IS-Print Oy.

Suupohjan OP pian Espoossakin
Kauhajoella toimiva Suupohjan Osuuspankki jatkaa pääkaupunkiseudun valloitustaan. Nyt tuli uusi konttori Vantaan Tikkurilaan, ja toimitusjohtaja Leo Korpi-Halkolan mukaan konttori avataan myös Espoossa, kunhan sopivat tilat löytyvät.
   Korpi-Halkola sanoo, että pankin keskeinen ydinarvo on ihmisläheinen asiakaspalvelu, mutta muistuttaa, että valtaosa asiakkaista asioi Internetin kautta.
   Paikallisosuuspankit ovat tänä vuonna perustaneet 11 uutta konttoria. Runsaan kolmen itsenäisen toimintavuoden aikana ryhmän pankit ovat avanneet yhteensä 35 konttoria tai palvelupistettä.
   Suupohjan Osuuspankki on paikallisosuuspankkiryhmän suurin pankki. Sillä on 27 toimipaikkaa, tase on 2.0 miljardia markkaa ja vakavaraisuus 15,50 prosenttia.

KTM suosittaa yhteistyötä liha-alalla
Yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen liha-alalla on välttämätöntä, katsotaan kauppa- ja teollisuusministeriön torstaina 22. marraskuuta julkistetussa toimialaraportissa.
   Katsauksessa todetaan, että lisääntyvällä yhteistyöllä voidaan karsia kustannuksia ja parantaa kannattavuutta.
   Kannattavuus on edelleen liha-alan ongelmia, vaikka tilanne on parantunut vuoden 2001 aikana, ja kannattavuuden erot yritysten välillä ovat suuret.
   Yli 70 prosenttia teurastamoista ja 60 prosenttia lihanjalostajista suunnittelee kone- ja laiteinvestointeja.
   Suomalaisilla yrityksillä on raportin mukaan hyvä kilpailuvaltti tuontipaineita vastaan: kotimaisuus, jota kuluttajat arvostavat. Entistä enemmän kuluttaja arvostaa myös laatujärjestelmiä, tuotannon laatua, makua, turvallisuutta ja eettisyyttä.

Arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt HK Ruokatalo Oyj:n hallituksen puheenjohtajalle ja Pellervon johtokunnan puheenjohtajalle Marcus H. Borgströmille maanviljelysneuvoksen arvonimen.
   Marcus H. Borgström (55) on ansioitunut erityisesti lihateollisuuden ja osuustoimintaliikkeen hallintotehtävissä. Hän on kuulunut HK Ruokatalo Oyj:n hallitukseen vuodesta 1995 ja toimii nyt viidettä vuotta sen puheenjohtajana. LSO-osuuskunnan hallituksen jäsenenä hän on ollut samoin vuodesta 1995. Paulig Oy:n hallitukseen hän kuului 1980- ja 1990-luvuilla, hän on myös Itä-Uudenmaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Vakuutusyhtiö Svensk-Finlandin hallituksen sekä Osuuskauppa Varubodenin hallintoneuvoston jäsen.
   Osuustoiminnan kehittämisestä on tullut merkittävä osa Marcus H. Borgströmin elämäntyötä. Hän on ollut Pellervo-Seuran valtuuskunnassa vuodesta 1993 ja toimii nykyään johtokunnan puheenjohtajana. Finlands Svenska Andelsförbundia hän on johtanut vuodesta 1995. Kansainvälisiä tehtäviä Borgström on hoitanut Euroopan maatalousosuuskuntien järjestön (COGECA) puheenjohtajistossa vuodesta 1997 ja järjestön varapresidenttinä vuodesta 2000.
   Marcus H. Borgström on varsinaiselta ammatiltaan sianlihantuottaja Sipoosta, missä hän hoitaa sukutilaansa Östersundomin kartanoa.

Verkossa
on tarkkailtu eurooppalaisten suuryritysten kotisivuja, kertoo uutisväylä Digitoday. Kun sivuja pantiin paremmuusjärjestykseen, kymmenestä ensimmäisestä löytyi kolme suomalaista yritystä. Kolmanneksi koko kisassa kiilasi Stora Enso. Entä muut?

ViikkoPellervon alkuun