rivakasti, kuuntelee jäseniä ja pyrkii
luotsaamaan toimintaa niin, että jäsenet
olisivat tyytyväisiä.
Santamäki sanoo, että on sillä Euro Coopilla
näytön paikkakin. Elleivät jäsenet koe saavansa siitä
hyötyä, järjestö joutuu arvioitavaksi. Mutta nyt näyttää
hyvältä.
Järjestö ei ole ollut tauotta etunojassa.
Siinä on perustamisaikaisia jäsenorganisaatioita
vuodelta 1957, eikä niiden kelkkaa ei ole ollut helppoa
kääntää uuden linjan jäsenten, kuten Suomen, nykyistä
liiketoiminta-ajattelua suosivaksi.
Euro Coopin hallitus hyväksyi muiden asioiden
muassa ympäristöä ja ruoan turvallisuutta koskevien
toimialueiden toimintasuunnitelman 2003.
"Yhteiskuntavastuun merkitys nousee kaikissa
työryhmissä", Santamäki sanoo. Tämä ja eettiset
ulottuvuudet eivät ole järin tuttua asiaa
eteläeurooppalaisille, mutta aihe on väistämättä
ulottumassa yritysten toimintaan.
Toisaalta on suomalaisillakin tavoiteltavaa:
yhteiskuntavastuun raportointi esimerkiksi ei ole vielä sitä tasoa
kuin vaikkapa Tanskassa ja Englannissa.
Kuluttajaosuuskuntien Euroopan
järjestössä Euro Coopissa on lukuisia suomalaisnimiä.
Ruoan turvallisuuden työryhmässä istuu Inex Partnersin
laboratoriopäällikkö Eeva Jokela,
ympäristöpolitiikan työryhmässä ympäristöpäällikkö Juhani
Ilmola SOK:sta ja ympäristöpäällikkö Sinikka
Salonen-Saxen Tradekasta, osuustoiminnan kehittämisen ja
lainsäädännön työryhmässä aluejohtaja Jorma
Koistinen SOK Yhtymästä.
Yksi suomalainen lisää on pääsemässä
mukaan työryhmään, jonka toiminta tulee keskittymään
kuluttajansuojaan. Tätä työryhmää perustetaan vuoden
2003 aikana.
Euro Coopin jäsenenä on yli
3 200 eurooppalaista kuluttajaosuuskuntaa. Siinä on 11 unionin
jäsenmaata ja neljä Keski- ja Itä-Euroopan maata liitännäisjäseninä:
Tsekki, Slovakia, Unkari ja Bulgaria.
Unionin laajeneminen tuo Santamäen mukaan
erilaista ajattelutapaa asioihin. Ehdokasmaissa osuustoiminnalla
on yhä sosialistisen kauden kaikua, kuitenkin nuoressa
polvessa on aitoa yrittäjähenkeä.
Suomalaiset ovat nähneet EU:n laajenemisen suomat
mahdollisuudet muun muassa omille osuustoimintayrityksille.
Suomalaista vietävää eurooppalaiseen yhteistoimintaan
voisivat Santamäen mielestä olla myös suomalaiset
arvot, työn ja ihmisten kunnioittaminen, etiikka,
yhteiskuntavastuu.
Vanhojen
jäsenten ja hakijoiden yhteistyötä osuustoiminnassa
tiivistetään. Euroopan maatalousosuustoiminnan järjestön
Cogecan suomalainen puheenjohtaja maanviljelysneuvos Marcus
H. Borgström on tehnyt tiiviisti työtä hakijamaiden
kanssa.
ICA
hakee rooliaan
Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n uusi pääjohtaja Iain Macdonald aloitti
tehtävänsä syyskuussa, johon asti maailmanjärjestön
näkyvimmällä paikalla pääjohtajana oli suomalainen Karl-Johan
Fogelström.
Fogelströmin kausi loppui kesken, mutta hän teki merkittävän
työn järjestön tervehdyttämisessä. Hän pani maailmanjärjestöä sekä
taloudellisesti että hallinnollisesti kuntoon ja lakkautti
kannattamatonta, osin taidottomasti vedettyä toimintaa.
ICA:n Euroopan osasta käytetään
lyhennettä ROEP sanoista Regional Office for Europe. ICA
Euroopan hallituksen puheenjohtaja
on energisenä europoliitikkona tunnettu Pauline Green.
Santamäen lisäksi järjestöllä on toinen
varapuheenjohtaja, Jean-Francois Hoffelt
Belgiasta.
Lontoolaispoliisi Green ryhtyi
aikanaan rymisten vetämään EU:n parlamentin sosialidemokraattien
ryhmää, vaati komission eroa ja vannoi lopettavansa
Brysselin salamyhkäisyyden ja löyhän hallinnon. Green
on siis varsinainen tahtonainen ja asioiden ehdollistaja.
Anne Santamäki on myös ICA Euroopan neuvoston jäsen ja
varapuheenjohtaja, hän edustaa siellä koko suomalaista
osuustoimintaa. Santamäki seuraa tutkimusjohtaja Raija Volkia
neuvoston jäsenenä ja tämän edeltäjää Raija
Itkosta neuvoston varapuheenjohtajana.
ICA Eurooppa
kuten koko maailmanjärjestö hakee
nyt rooliaan, ja ICA:n linjauksista kuullaan keväällä
2003. Santamäki ei tässä vaiheessa hiisku ICA Euroopan
toiminnan linjauksista, sillä niitä vasta käsitellään
yhdessä puheenjohtajien kanssa 15. marraskuuta
Genevessä.
ICA Euroopassa on pohdittu muun muassa, mikä on Euroopan rooli auttaa
muita, kehitysmaiden Aasiaa, Etelä-Amerikkaa tai Afrikkaa. "Ainakaan
selvää rahaa sinne ei aiota laittaa", on Santamäen
näkemys.
ICA Euroopan alueella on toiminnan elpymisen
ilmiöitä. Santamäki
pitää merkittävänä kehitysaskeleena esimerkiksi, että Englantiin on tulossa osuustoiminnan
korkeakouluopetusta, Coop Learning Center.
Suomessa Santamäki on myös osuustoiminnan tutkimuksen ja
opetuksen neuvottelukunnassa. Sen puheenjohtaja on Paavo
Uusitalo, Santamäki on varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta
on vasta järjestäytynyt ensimmäisessä kokouksessaan.
Santamäki on helsinkiläissyntyinen ja tuli Eero
Kolamon palkkaamana SOK:n markkinointipalvelun johtajaksi 1990 Valtionrautateiden kotimaan
markkinointijohtajan tehtävästä, sitä ennen hänellä oli
eri työnantajien ura esimerkiksi markkinatutkimuksessa.
Luottamustehtäviä riittää espoolaisesta
päiväkotiyhdistyksestä aina Mainostajien Liittoon ja
Markkinointi-Instituuttiin. SOK on Suomen Hiihtoliiton
freestylen yhteistyökumppani, jota Santamäki edustaa
Hiihtoliittoon päin.
Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto (FCCA
Finnish Consumer Co-operative Association)
pitää sisällään melkoisen määrän
suomalaisia. Sen jäseninä ovat SOK, Tradeka, Elanto ja SOKL. SOK:lla on 23
jäsenosuuskuntaa ja parikymmentä paikallista
osuuskauppaa, yli miljoona
jäsentaloutta ja kaikkiaan noin kaksi miljoonaa suomalaista on korttien
kautta ryhmän jäsenenä. Tradekalla on noin 370 000
omistaja-asiakasta, Elannolla on noin 150 000
jäsenomistajaa ja noin 300 000 bonuskorttikanta-asiakasta pääkaupunkiseudulla.
SKOL on perustettu 1992 ja sen tehtäviin kuuluvat
sekä kansainväliset asiat että suomalaisten kuluttajien
asiat, kärkiaiheina esimerkiksi puhdas ympäristö ja
terveellinen ruoka sekä eettiset asiat niissä. SKOL:n puheenjohtaja on
osuustoimintaosaston johtaja Tapio Peltola SOK:sta.
Yhteiskuntavastuu
on kuuma aihe
Päivittäistavarakauppa on jäseniä yhdistävä tekijä
ympäristöpolitiikan työryhmässä, jossa Suomesta ovat
mukana Juhani Ilmola ja Sinikka Salonen-Saxen. Kokouksessa
on kymmenisen henkeä, jos se täydellisenä kokoontuu
sihteeristön edustajineen. Pohjoismaista on vahva
edustus, ja niiden lisäksi jäsenet on Ison-Britannian,
Portugalin, Espanjan ja Italian osuustoiminnallisista
kauppaketjuista. Uusi pääsihteeri Donald Walshe on niin
ikään ollut mukana tutustumassa työryhmään.
Ryhmäläiset välittävät toinen toisilleen
tietoa ajankohtaisista asioista, joihin Juhani Ilmolan
mukaan usein liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Ilmola
poimii muutamia viime aikojen keskustelunaiheita: EU:n
vesidirektiivi, ympäristömerkit, PVC-muovit,
palonsuojakemikaalit, kasvinsuojeluaineet.
Asenteisiinkin työryhmä voi kajota
osoittamalla, että hyvä
toiminta ei ole aina ison rahan takana. Tällaisia
verukkeita kuulee esimerkiksi eteläisen Euroopan
edustajilta.
Moniin toimintoihin etsitään samanlaista
otetta - yhdistäväthän ryhmän jäseniä samanlaiset
yritystoiminnan perusperiaatteet. Ilmola mainitsee, että
esimerkiksi hankintayhteistyössä on haettu yhteisiä linjoja.
"Tietoa ei pihdata. Hyvin auliisti
jaetaan esitteitä tai videoita", Ilmola sanoo.
Kokouksia on kolmesti vuodessa, ja kulloisessakin
kokousmaassa voidaan käydä jossakin tutustumiskohteessa katsomassa asioita
käytännössä.
Ilmola on itse ollut vuodesta 1996 ryhmän
jäsen ja arvioi siirtäneensä omia kiinnostuksen
kohteitaan entistä järeämpiin aiheisiin: enää ei
kiehdo niinkään jokin ympäristömerkki kuin vaikkapa jakelukuljetusten vaikutukset ympäristöön tai
kiinteistöjen energiankäyttö, energia yleensä.
Yhteiskuntavastuu merkitys on lisääntynyt, ja nyt
kiinnitetään huomiota myös EU:n uusien
jäsenkandidaattien tukemiseen.
Niinijoen
osuuspankki 100 vuotta
Tavallisen kansan pankki on jo täällä
"Silloin tällöin on kaivattu tavallisen kansan
pankkia. Sitä ei tarvitse enää perustaa, sillä me
olemme jo täällä", sanoi pääjohtaja Antti Tanskanen
Niinijoen Osuuspankin satavuotisjuhlassa viime sunnuntaina
Loimaan kunnassa.
Tanskanen totesi, että paikallinen toiminta ja
jäsenyyteen perustuva omistajuus ovat
osuuspankkitoiminnan perusta. Paikallinen toiminta
merkitsee, että vaikutetaan asioihin, jotka tunnetaan. Ei
ole samantekevää, kuka yrityksen omistaa, sillä
omistajan ääni ratkaisee aina viime kädessä. Tämän
vuoksi osuuspankki ei jätä paikkakuntaa. Tässä on
suuri ero osuuspankin ja liikepankin välillä. Raha ei
tuo osuuspankissa valtaa, sillä jokaisella on yksi
ääni. Osuuspankkia on mahdotonta vallata, mikä antaa
vakautta näinä yritysjärjestelyiden aikoina, sanoi
Tanskanen.
Pieneen kyläpankkiin on useamman kerran kohdistunut
fuusiointipaineita. Pääjohtaja linjasi päätöksen
olevan täysin osuuspankin jäsenistöllä:
"Pankki pysyy omalla tontillaan, kun jäsenet niin
haluavat. Niinijokelaiset pitävät pankkinsa niin kauan
kuin haluavat ja sille ovat taloudelliset edellytykset.
Muilla ei ole asiaan nokan koputusta."
Kuudensadan jäsenen Niinijoen Osuuspankki on maan
vanhin osuuspankki. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Simo
Soro muistutti, että vaikka pankki on pieni, se on
kannattava, kilpailukykyinen ja asiakassuhteet ovat varsin
pysyviä. Vakavaraisuus on huippuluokkaa. Hän totesi,
että jos joku menestystä mittaavista tunnusluvuista ei
ole kohdallaan, on vika mittareissa! -Sami Karhu
ProAgria kansainvälistyy
Neuvontayhtymä
ProAgria on saanut jäsenekseen SLF:n, joka on
ruotsinkielinen neuvontajärjestö Suomessa. Näin
ProAgrian toiminnasta tulee kaksikielistä.
Yhtymä on pitkään valmistellut
maatalousneuvonnan yhteistyötä Pohjoismaisella tasolla,
kotieläinjalostuksessa sitä on tehtykin. Torstaina
ProAgria julkisti aiesopimuksensa yhteistyöstä
tanskalaisen ja ruotsalaisen neuvonnan järjestöjen
kanssa. Se tarkoittaa, että vast´edes tuotteet ja
atk-ohjelmat tehdään suomeksi ja ruotsiksi ja palveluita
ja kokemuksia hyödynnetään kussakin maassa puolin ja
toisin. Lue
lisää.
Lillandt
Metsäliittoon
MTK:n
metsäjohtaja Martin Lillandt,56, siirtyy Osuuskunta
Metsäliiton varatoimitusjohtajaksi 1. helmikuuta 2003
alkaen. Lillandtista tulee myös Metsäliitto-Yhtymän
johtoryhmän jäsen.
Metsäliiton tarkoituksena on tiivistää
sen ja muiden pohjoismaiden metsänomistajien metsäteollisuusyritysten
välistä yhteistyötä, todetaan Metsäliiton
tiedotteessa. Metsäliiton ja sen jäsenten tavoitteena on yhdessä
metsänomistajajärjestöjen kanssa syventää osuuskunnan
ja metsänomistajajärjestön kentän yhteistyötä
toimivien puumarkkinoiden ja metsätalouden kannattavuuden
turvaamiseksi.
Julkaisuja
- Osuustoiminta-lehden joulukuun numero
ilmestyy tiistaina 17. joulukuuta. Vuoden
2003 mediatiedot on vahvistettu. Lehti ilmestyy
edelleen kuudesti vuodessa, joulukuussa on kaksoisnumero.
Joka lehdessä on Uusi Osuustoiminta -liite ja
PTT-katsauksia on maksullisille tilaajille neljässä
numerossa.
|