Osuustoiminnan järjestörakenteiden uudistus etenee Pellervo-Seuran valtuuskunta keskusteli osuustoiminnan järjestörakenteesta tiistaina 19. marraskuuta Helsingissä. Valtuuskunta katsoi, että osuustoiminnan neuvottelukunnasta voitaisiin muodostaa yhdistys, joka kattaisi suomalaisen osuustoiminnan. Mukana olisivat kuluttaja-, palvelu- ja tuottajaosuustoiminta yli toimiala- ja yritysryhmärajojen.    Kyse on osuustoiminnan järjestörakenteen uudistuksesta. Tuottajaosuustoimintaa varten perustettaisiin Tuottajaosuustoiminnan valtuuskunta hoitamaan kansainväliset edunvalvonta-asiat ja muut jäsenten päättämät asiat yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa.    Pellervo-Seuran varallisuus aiotaan siirtää säätiöön, jonka tuotoilla hoidettaisiin osuustoiminnan kehitys- ja yhteistyötä.    Pellervon palvelut, kuten julkaisut ja osakkuusyhteisöjen toiminta jatkuvat keskeytyksittä. Koko tiedote. Pellervon uusosuustoiminnan neuvonnan tavoite Yritysneuvojat osuustoiminnan edistäjiksi Aloittavia yrittäjiä neuvovat ja yritystoiminnan muut asiantuntijat ovat Pellervon uusosuustoiminnan työn erityiskohteina vuosina 2002-04. Pellervon lisäksi työtä ovat rahoittamassa maa- ja metsätalousministeriö sekä kauppa- ja teolllisuusministeriö.    Pellervon toiminnan tavoitteeksi on asetettu, että osuuskunta on aidosti yhtenä yrittäjyyden  Asiamies Juhani Lehto. vaihtoehtona muiden yritysmuotojen rinnalla vuoteen 2004 mennessä, ja osuuskunta on tuttu jokaiselle yritysneuvojalle.    Asiamies Juhani Lehto Pellervo-Seurasta toteaa, että niidenkin neuvojien, jotka jo tuntevat osuustoimintaa, tulisi saada lisäkoulutusta, koska vuoden 2002 alusta astui voimaan uusi osuuskuntalaki.    Pellervosta otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti jokaiseen yritysneuvojaan, ja neuvojan osuuskuntatietämystä lisätään tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Tietoa neuvojista ja aineistosta välitetään eri muodoissa, muun muassa verkkosivuille kootaan kaikkien osuustoimintaneuvontaa antavien henkilöiden tiedot. He kaikki tulevat saamaan toivomansa tausta-aineiston.    Yritysneuvojien syventävät koulutuspäivät järjestetään kunkin TE-keskuksen alueella vuosina 2003-04. Tilaisuuksia kertynee noin 15. Mukana ovat muiden muassa Pellervon lakimies, uusosuustoiminnan asiamies, mahdollisesti joku kokenut osuuskuntaneuvoja.    Yritysneuvojien lisäksi selvä uusosuustoiminnan neuvonnan toinen painopiste on ammattioppilaitosten opettajakunta. Neuvonnan osasto tulee olemaan monilla messuilla. Tietolähteinä ovat myös Osuustoiminta-lehti, Pellervon verkkosivut ja Wuokko-sivut. Lisätietoja: asiamies Juhani Lehto, puh. (09) 4767 5562, faksi (09) 694 8845 tiedotus- ja järjestöpäällikkö Sami Karhu, puh. (09) 4767 5502 Niinijoen osuuspankki 100 vuotta Tavallisen kansan pankki on jo täällä "Silloin tällöin on kaivattu tavallisen kansan pankkia. Sitä ei tarvitse enää perustaa, sillä me olemme jo täällä", sanoi pääjohtaja Antti Tanskanen Niinijoen Osuuspankin satavuotisjuhlassa viime sunnuntaina Loimaan kunnassa.    Tanskanen totesi, että paikallinen toiminta ja jäsenyyteen perustuva omistajuus ovat osuuspankkitoiminnan perusta. Paikallinen toiminta merkitsee, että vaikutetaan asioihin, jotka tunnetaan. Ei ole samantekevää, kuka yrityksen omistaa, sillä omistajan ääni ratkaisee aina viime kädessä. Tämän vuoksi osuuspankki ei jätä paikkakuntaa. Tässä on suuri ero osuuspankin ja liikepankin välillä. Raha ei tuo osuuspankissa valtaa, sillä jokaisella on yksi ääni. Osuuspankkia on mahdotonta vallata, mikä antaa vakautta näinä yritysjärjestelyiden aikoina, sanoi Tanskanen.    Pieneen kyläpankkiin on useamman kerran kohdistunut fuusiointipaineita. Pääjohtaja linjasi päätöksen olevan täysin osuuspankin jäsenistöllä:    "Pankki pysyy omalla tontillaan, kun jäsenet niin haluavat. Niinijokelaiset pitävät pankkinsa niin  Someron Hirvihovissa vasemmalta Jouni Tuomola, Timo Seikkula, Simo Soro ja Antti Tanskanen. Kuvat Sami Karhu Jouni Tuomola on Niinijoen Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja. kauan kuin haluavat ja sille ovat taloudelliset edellytykset. Muilla ei ole asiaan nokan koputusta."    Kuudensadan jäsenen Niinijoen Osuuspankki on maan vanhin osuuspankki. Hallintoneuvostonpuheenjohtaja Simo Soro muistutti, että vaikka pankki on pieni, se on kannattava, kilpailukykyinen ja asiakassuhteet ovat varsin pysyviä. Vakavaraisuus on huippuluokkaa. Hän totesi, että jos joku menestystä mittaavista tunnusluvuista ei ole kohdallaan, on vika mittareissa! - Sami Karhu Pellervo-Instituutissa pohdittiin maitoalaa Kaupan rakenne iso juttu meijereillekin Valion hallituksen puheenjohtajalta Kari Inkiseltä kysyttiin Pellervo-Instituutin maitoalan syysseminaarissa, mikä on maidon tuottajahintaa eniten uhkaava tekijä toimikentässä. Inkisen mukaan epäonnistuminen kotimaan markkinoilla vaikuttaisi eniten ja heijastuisi nopeasti tuottajahintaan. Inkinen ei myöskään löydä etuja siitä, että teollisuuden pitkiä edullisia tuotesarjoja pätkitään kaupan omiksi merkeiksi (privat label).    Inkisen mukaan kaupan rakenteen muutos ei tule olemaan meijerialalle helppo "harjoitus". Siinä ei ole selän  Heikki Juutinen (vas.) valmistelee tietokonetta Kari Inkisen (keskellä) esitystä varten, Matti Uusitalon esitys on ohi. takana samanlaisia tukiverkkoja kuin oli EU-jäsenyyden alettua.   Inkisen puheenvuoro osoitti, miten kansainväliset asiat lähenevät entisestään suomalaista maidontuottajaa, vaikka yrityksen omistus on kansallinen. Valio ei voi jättää huomiotta sitä, että Oseanian ja latinalaisen Amerikan tuotteet ovat kovia kilpailijoita markkinoilla tai, että talouden ja kulutuksen kasvu on nyt huiminta kaakkoisessa Aasiassa.    EU laajenee ehkä vappuna 2004. "Vaikeaa kuvitella, mihin muualle Baltian maat työntäisivät ylijäämänsä kuin meille", Inkinen sanoo, joten lisääntyvään kilpailuun on varauduttava. Mutta se ei ole vain mörkö, sillä K- ja S-ryhmät valtaavat markkinoita Baltiassa.    Ylikansalliseksi yritykseksi kasvaneen meijeriosuuskunnan haasteista kaupan ja monikansallisten yritysten roolin yhä lisääntyessä kertoi Arla Foodsin toimitusjohtaja Matti Uusitalo.    Uusitalo sanoi meijerialalla arvioidun, että noin kymmenen vuoden sisällä Eurooppaan on muodostunut 3-4 useamman maan tuottajien omistamaa meijeriyritystä. Ne yltäisivät tasavertaisiksi kumppaneiksi noin kymmenelle Euroopan laajuiselle kauppaketjulle. Osuustoiminnallinen omistus on laajaa Pohjois-Euroopassa, ja siitä pitää Arla Foods Uusitalon mukaan kiinni jatkossakin.    Pohjoismaissa toimii hollantilaisen Aholdin ja ruotsalaisen ICA:n ketju, Sparin enemmistö kuuluu nykyisin ruotsalaiselle Axfoodille, pohjoismaista osuustoiminnallista Coop Nordenia rakennetaan parhaillaan. Saksalainen Lidl sotkee vielä näitä markkinoita. Huhuja liikkuu Axfoodin myynnistä, merkitystä on sillä, mihin omistukseen päätyvät Tradeka ja Elanto saneerauksen jälkeen, tai pitääkö Wihuri kiinni perheomistuksesta.    Uusitalo sanoi, että kaupan kentässä "tapahtuu taatusti muutoksia", ja euroopanlaajuisten ketjujen vaikutus nähdään Suomessakin noin kymmenen vuoden sisällä. Arlankaan johto ei enää matkusta ICA:n konttoriin, vaan Aholdin tykö Rotterdamiin. Mutta kaupan merkkejä kohtaan Arla Foods pysyy tiukkana.    Ei siis riitä, että kuluttaja tempoilee välin tiukkoine terveysvaatimuksineen, mutta toisaalta niistä vähät välittää, vaan kaupan rakenteen muutos saattaa olla meijerialalle muutoksista merkittävintä. Lisäksi vähittäiskaupan valta-asemaa liukuu suurkeittiöiden puolelle, koska kodin ulkopuolella ruokaileminen lisääntyy.    Kilpailukeinoista tietojärjestelmien ja jakelun hallinta on merkittävää. Oma jakelu antaa kaupalle tietoa asiakkaasta ja ketjusta, samoin sitä korostaa teollisuus.    Hallitsemisessa on haasteensa. Arla Foods on Ruotsin ja Tanskan lisäksi myös Englannissa. Hallitusta uusitaan ensi huhtikuuhun mennessä. Aikanaan osuuskunnan 17000 maidontuottaa voivat olla suoraan Arla Foodsin jäseniä kun Euroopan laajuinen osuuskuntasäännöstö saadaan kuntoon. Maitotilien yhtenäistämisen prosessi on kesken ja hankala kolmessa ei-euromaassa. Investoinneissa tulee vääntöä: viiden vuoden 1,5 miljardin euron ohjelmasta riittäisi noin sentti maitolitraa kohden tuottajalle.    Entinen valiolainen Uusitalo antoi tunnustuksen Valiolle hyvästä tilityshinnasta. Valio onkin Euroopassa toiseksi paras tilittäjä italialaisen Parmalatin jälkeen. Valio ja Arla ovat siitäkin erilaisia, että Valio on toista luokkaa tuotekehityksessä.    Inkinen totesi, että Valio aikoo jatkossakin maksaa parhaiden eurooppalaisten osuuskuntien tasoista hintaa.    Kahden osuuskunnan markkinastrategiat ovat erilaisia: Arla Foodsin kartalla Suomi on Etelä-Eurooppaa ja Venäjä varovasti otettavaa overseas-aluetta (valtamerentakainen), Valio puolestaan toimii Baltiassa ja Venäjä on tärkeä vientimaa. Verkossa  voi tutustua esimerkiksi Coop Nordenin, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken muodostettuun pohjoismaiseen osuuskuntaan ja sen visioihin. Julkaisuja - Pellervon Iso Kalenteri 2003 on ilmestynyt.

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset