Tikkakoski nostaa kansainvälisyyttä
Atrian vahva investointitahti jatkuu

Matti Tikkakoski esiintyi lehdistölle Helsingissä keskiviikkona. Kuva Markku Nummi

Atrian strategiana on vahvistua Itämeren alueella kotimaan lisäksi nykyisissä  Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä ennen kuin laajenemisohjelmaan tulisivat mahdolliset uudet lähimaat kuten Puola tai Tanska.
   "Mutta Tanskaan ei mennä Matti Tikkakosken aikana."
   Tällä tavalla linjaa konsernin kehittämistä Atria Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajana ensi helmikuussa aloittava Matti Tikkakoski, jonka mukaan yli puolet Atrian tuloksesta tulee ulkomailta jo lähivuosina.
   Tikkakoski arvioi itse tuovansa Atriaan juuri kansainvälisyyden osaamista. Hän arvioi sitä tarvittavan myös yrityksen hallituksessa.
   Kansainvälisyyttä Kemijärvellä syntyneeseen Tikkakoskeen on tarttunut vuosikymmenten aikana elintarvike- ja pakkausalan johtotehtävissä eri maissa. Erityisesti hän sanoo tuntevansa ruotsalaiset, mutta perhe on asunut muun muassa Singaporessa, Australiassa, Hollannissa.
   Tikkakoski sanoo päässeensä seuraamaan aitopaikalla muutosta Venäjällä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Hän oli Huhtamäen leivissä silloin, kun tämä teki ensimmäisiä länsimaisia investointeja Venäjällä.
   Ilmapiiriä Venäjällä nyt Tikkakoski kuvaa hieman saman oloiseksi kuin mitä se oli Kiinassa kansainvälisten investointien alkaessa vyöryä sinne.

Investointeja Itämeren alueelle
   Pietarissa Atria suunnittelee uutta tehdasta, joka kaksin- tai kolminkertaistaa nykyisen PIT Produktin tuotantokapasiteetin. Atrian ostamalla PIT Produktilla on kaksi tehdasta, jotka eivät pysty vastaamaan kysyntään 1200 työntekijällään ja 64 jakeluautollaan. Pietarin keskustassa oleva tehdas suljetaan.
   Tikkakoski tietää Venäjän markkinoiden kasvavan voimakkaasti lähivuosikymmeninä ja sanoo Atrian panostavan laajenemiseen Venäjällä kunhan Pietarin projekti on saatu kunnolla hoidetuksi. Hänestä Atria kestää hyvin Pietarin investoinnin.
   "Venäjälle mennään vähän etukenossa."
   Vahvistumista haetaan myös Baltiassa, missä Tikkakoski ennakoi Atrian tekevän yritysostoja ja voimistavan näin kakkosasemaansa.
   Menestyminen Ruotsissa ei tyydytä Tikkakoskea. Markkinajohtaja pötkii pakoon, vaikka Atrian toiminta Ruotsissa ei tappiollista olekaan. Tikkakoski sanoo Atrian kasvavan Ruotsissa orgaanisesti, ehkä myös yritysostoin. Siellä tehdään ratkaisuja 2-3 vuoden sisällä.
   Ruotsissa voimissaan olevaa Sibylla-liiketoimintaa Tikkakoski sanoo Atrian vievän Venäjälle.
   Joulukuun 1. päivänä Atria tiedotti, että vuorineuvos Seppo Paatelainen jatkaa eläkkeelle siirtymisen jälkeen neuvonantajana PIT Produktin haltuunotossa sekä uuden lihanjalostetehtaan ja logistiikkakeskuksen suunnittelussa.
   Lisäksi Paatelainen jatkaa Atrian Ruotsissa olevien tytäryritysten Atria Lithells AB:n, Atria Concept AB:n sekä Svenska Snabbmat AB:n hallituksissa.

Irtiotto kilpailijoista kotimaassa
Kotimaassa Tikkakoski laskeskelee kolmen nytkin suuren lihatalon Atrian, HK Ruokatalon ja Saarioisen edelleen vahvistuvan. Hän sanoo Atrian tekevän yhteistyötä kaikkien niiden asiakkaiden kanssa, joiden kanssa yrityksen tulevaisuutta on rakennettavissa pitkällä tähtäyksellä. Myös kaupan omien merkkien suhteen.
   Atrian toiminnan ja kannattavuuden kotikentällä Tikkakoski toivoo hioutuvan niin, että se mahdollistaa irtioton kilpailijoista.
   Esimerkiksi yksi viime kesäkauden Atrian menestymisen tekijöistä oli logistiikka. Atrian toimitusvarmuus viime kesänä oli lähes 100 prosenttia ja Tikkakoski sanoo sen olevan nimenomaan elintarvikealalla hyvä suoritus.
   Tuoreen Karkkilan yksikön kasvattamiseksi hyvinkin nopeasti Atrialla on Tikkakosken mukaan suunnitelmia.
   Nurmoon Atria on pannut noin 500 miljoonaa euroa parinkymmenen vuoden aikana. Nyt juuri siellä avataan kymmenellä miljoonalla eurolla tehty uusi kuorettomien nakkien linja ja ensi huhtikuussa noin 20 miljoonaa vaatinut uusi sikateurastuslinja. Myös nautateurastuksen tuominen Nurmoon olisi Tikkakosken mielestä valtava investointi ja eläinten kuljetusmatkatkin pitenisivät ratkaisevasti. Naudat Atria teurastaa Kuopiossa.
   Syksyllä 2007 otetaan käyttöön logistiikkakeskuksen laajennus Nurmossa. Se tuplaa nykyisen kapasiteetin. Se maksaa 37 miljoonaa.
   Tikkakoski pitää vain ajan kysymyksenä, milloin Suomessa kaupat ovat auki myös viikonloppuisin. Siinä vaiheessa logistiikkakeskuksessakin siirrytään viidestä kuuteen työpäivään viikossa.
   Yhden kuukauden Atria-kokemuksensa perusteella Matti Tikkakoski sanoo olevansa "impressed", vaikuttunut ja ylpeä Atriasta ja Nurmon kombinaatiosta, jonka veroisia on vähän Euroopassa.
   "Yritysjohto ja hallinto ovat olleet rohkeita investointipäätöksissä."

Uusi liiketoimintayksikkö Atrialle
Atria järjestää uudella tavalla valmisruoka- ja lihavalmisteliiketoimintonsa.
   Atrian ateriaratkaisuista tulee suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva liiketoimintajohtajan vetämä uusi liiketoimintayksikkö. Siihen kuuluu Atrian liiketoiminnan lisäksi Atrian tytäryhtiön Liha ja Säilyke Oy:n liiketoiminta.
   Forssan lihavalmisteliiketoiminnan johtaminen siirtyy Atrian lihavalmisteteollisuuden vastuulle. Sekä Atrian että Forssan tuotantoyksiköt jatkavat toimintaansa kuten ennenkin.
   Atrian ateriaratkaisuiden liiketoiminnan johtajaksi nimitetään Jarmo Lindholm. Samalla Jarmo Lindholm nimitetään johtoryhmän jäseneksi.
   Forssan Liha ja Säilyke Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jarmo Aavikko, joka lisäksi saa uutta vastuuta ateriaratkaisut-liiketoiminnassa Nurmossa ja Karkkilassa. Forssan tavaramerkki säilyy ja tulee kehittymään.
   Atrian kaupallinen johtaja on Denis Mattsson. Markkinointijohtaja Pasi Luostarisen vastuualue on laajentunut koskemaan Atria Oy:n lisäksi Atrian tytäryhtiöiden kuluttaja- ja asiakasmarkkinoinnin ja tuoteryhmätyöskentelyn kehitystä. Toimen tarkoituksena on Atria-konsernin (Suomi, Ruotsi, Viro, Liettua ja Venäjä) kuluttajatutkimuksen, kuluttajamarkkinointitoimenpiteiden ja tuoteryhmätyöskentelyn strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä käytännön toimeenpanon valvonta.

Tammi-helmikuussa ohjelmalle vahvistus
Portille ehdotetaan kymmenen vuoden saneerausohjelmaa
Järvi-Suomen Portin yrityssaneerauksesta on jätetty selvittäjän lopullinen ehdotus Mikkelin käräjäoikeudelle.
   Päävelkojat ja yhtiö tukevat selvittäjä Pekka Jaatisen ehdotusta, joka sisältää suuntaviivat Järvi-Suomen Portin toiminnan kehittämiselle vuoteen 2015 saakka. Ohjelman toteuttamisesta vastaavat yhtiön hallitus ja operatiivinen johto.
   Ohjelmataseessa on huomioitu yhteensä 1 150 000 euron arvonalennukset sekä luottotappiokirjaukset kuluvan vuoden tulokseen. Lisäksi toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvat irtisanomiset aiheuttavat 565 000 euron työttömyyseläkevastuun, joka rasittaa kuluvan vuoden tulosta. Yrityssaneerausvuodesta tulee näin ollen raskaasti tappiollinen vuosi.
   Järvi-Suomen Portin toimitusjohtaja Kari Tillanen kertoo, että yrityssaneerausvuotta voi hyvällä syyllä pitää siivousvuotena. 
   "Olemme luoneet perustaa kustannustehokkaalle toiminnalle järjestelemällä tuotantotoimintoja, karsimalla rönsyjä, hankkimalla resursseja sekä määrittelemällä uudelleen toiminta-ajatuksen, mitä varten Järvi-Suomen Portti on olemassa."
   Saneerausohjelmassa velkojen määrää alennetaan noin 10,9 miljoonaa euroa, mistä määrästä vakuudettomia velkoja on 9,0 miljoonaa euroa (65 % alkuperäisestä velasta) ja osuusmaksun palautukseen perustuvaa viimesijaista velkaa 1,9 miljoonaa euroa. Vakuudettomista veloista maksetaan 35 % viiden vuoden aikana, alkaen vuonna 2007 ja päättyen vuoteen 2011. 

Uusi hallitus
Yhtenä merkittävänä osana ohjelman toteuttamiseksi Järvi-Suomen Portin hallintoneuvosto päättää 5.12.2005 uuden hallituksen kokoonpanosta. Uuteen hallitukseen on ehdolla monipuolista kaupan, elintarviketeollisuuden, rahoituksen, alkutuotannon sekä prosessiteollisuuden asiantuntemusta. Hallituksen jäseniksi esitetään seuraavia henkilöitä: Pekka Halko, edustaja, maanviljelysteknikko, Pekka Harju, mv, agrologi, Juhani Lindholm, johtaja, diplomi-insinööri, Reijo Lähteenmäki, kauppaneuvos, VTM, Erkki Maila, toimitusjohtaja, merkonomi, Taisto Riski, kauppaneuvos, toimitusjohtaja, Jukka Sorjonen, mv, agrologi.
   Osuuskunnan sääntöjä esitetään muutettavaksi siten, että tuottajien osuusmaksun määrää nostetaan 11 eurosta/osuus 12 euroon. Lisäksi osuuspääoman maksuaikaa lyhennetään 25 vuodesta 12 vuoteen. Osuusmaksu peritään ensisijassa tuottajatilityksistä ja osuusmaksuun kerätään 4 % (nykyisin 3 % arvonlisäverollisesta) arvonlisäverottomasta myynnistä, kuitenkin enintään 2400 euroa/vuosi, (nykyisin 2200 €/v).
   Sääntöihin tehdään lisäksi tarkennuksia osuusmaksun palautuksen osalta. Yrityssaneerauslaki estää osuusmaksujen palauttamisen ohjelman toteuttamisen aikana. Saneerausmenettelyn tai saneerausohjelman toteuttamisen aikana päättyneiden jäsenyyksien perusteella suoritettavat osuusmaksujen palautukset maksetaan tasaosuuksina kolmena saneerausohjelman toteuttamisen päättymistä seuraavana vuotena.

Halkilahti jatkaa myös nykyisissä tehtävissä
Halkilahti Valion Eläkekassan johtajaksi
Kauppaneuvos Heikki Halkilahti on nimitetty Valion Eläkekassan ja Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi 1.5.2006 alkaen.
   Halkilahti jatkaa myös nykyisessä Valion konsernijohtajan tehtävässään, johon sisältyvät tietohallinto ja lakiasiat. Hän jatkaa myös Valion hallintoneuvoston ja hallituksen sihteerinä ja toimitusjohtajan sijaisena.
   Valion Eläkekassan ja Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön nykyinen toimitusjohtaja, vakuutusneuvos Keijo Rautio jää eläkkeelle huhtikuun 2006 lopussa.
   Valion Eläkekassa ja Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö hoitavat Valio Oy:n ja sen yhteistyömeijereiden, Pellervo-Seuran ja eräiden muiden osakasyritystensä vakuutuspalveluja.

Kari Inkinen on myös Pellervon hallituksen jäsen
Valion hallituksen puheenjohtaja
kateissa Saimaalla
Valion hallituksen puheenjohtaja Kari Inkinen katosi Saimaan Haapavedellä lähdettyään merkitsemään talviverkkopaikkoja lauantaina 26. marraskuuta, kerrottiin Valiosta tiistaina.
   Poliisin etsinnöissä lauantaina löydettiin Inkisen auto ja venetraileri Ruokolahden Ukonsalmen veneenpudotuspaikalta. Laajennetuissa etsinnöissä löytyi Inkisen Buster-alumiinivene tyhjänä ajautuneena Haapaveden Salonsaaren rantaan.
   Inkisen etsinnät ovat jatkuneet sekä maanantaina että tiistaina. Tiistai-iltapäivään mennessä Inkisestä ei ollut saatu havaintoja.
   Imatran poliisi jatkaa etsintöjä keskiviikkona apunaan kadonneiden etsintään erikoistunutta laitteistoa.
   Agrologi Kari Inkinen on toiminut Valio Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1997. Inkinen on myös muun muassa Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen sekä Etelä-Karjalan Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. Hän on kotoisin Ruokolahdelta.
   Kari Inkinen on myös Pellervon hallituksen jäsen ja Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen.

Arto Hiltunen Maitoalan tulevaisuusseminaarissa:
Markkinointiosaamista kotimaisuustyöhön
HOK-Elannon toimitusjohtaja Arto Hiltunen puhui Pellervo-Instituutin maitoalan tulevaisuusseminaarissa 24.11. kotimaisen elintarvikkeen kilpailukyvystä kaupoissa.
   Hiltusen mielestä kotimaisen elintarvikkeen hyvistä puolista elintarvikeala on osannut kertoa vain puolinaisesti. On heitetty esille paljon erilaista insinöörinäkökulman faktatietoa, mutta kuluttajia ei ole osattu oikein lähestyä tunnepuolelta. Kuitenkin tunneasiat ovat avainasemassa, kun kotimaisuudesta on tarkoitus saada muodikasta. Pelkkä faktatietous johtaa helpolla myös pelottelun puolelle, joka herättää osassa kuluttajia vastareaktioita.
   Kotimainen kauppa on teollisuudelle selkeästi ulkomaalaista parempi kumppani, vakuutti Hiltunen. Kotimaisessa kaupassa on elintarvikkeissa kotimaisia/ulkomaisia tuotteita suhteessa 80/20, kun puhtaasti ulkomaista kauppaa toistaiseksi ainoana edustavassa Lidlissä suhdeluku on päinvastainen. Hiltunen on huomannut, että teollisuuden ja kaupan keskinäinen syyttely alkaisi olla takana, ja ollaan pääsemässä aitoon yhteistyöhön. Esim. kuljetusten osalta olisi edistymistä.
   Hiltunen oli huolissaan siitä, että kotimainen kauppa ei suinkaan ole saamassa viranomaisilta kotikenttäetua, vaan monessa asiassa näyttää olevan päinvastoin, ulkomaisia ollaan valmiita suosimaan.
   Hiltunen halusi varoittaa maitoalaa joutumasta ns. hyperkilpailutilanteeseen, johon jotkut bulkkituotteet ovat vuosien varrella joutuneet. Tällä hetkellä se on pahin oluen kohdalla, eikä kukaan tunnu osaavan katkaista kierrettä. - Kauppa siinä on tyrijä, ja nyt siitä kärsii pahasti koko panimoteollisuusala, Hiltunen reilusti myönsi.
   Maito voisi myös joutua laajasti tällaiseen tilanteeseen, vaikka tähän asti maidolla markkinaosuuksilla taistelu on jäänyt paikalliseksi ja tilapäiseksi. Jalostusarvon nosto on keino ehkäistä tarjouskierteeseen joutumista tai nostaa tuote siitä pois, esim. broilerteollisuus on onnistunut erinomaisesti kierteen katkaisussa, Hiltunen muistutti.

Eelan ylijohtaja: 
Eläintautitilastot markkinointikäyttöön
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ylijohtaja Tuula Honkanen-Buzalski ehdotti Pellervo-Instituutin maitoseminaarissa, että suomalaiset eläintautitilastot pitäisi ottaa tutkija- ja viranomaiskammioista suomalaisten elintarvikkeiden markkinointityöhön. Kautta linjan tulokset ovat sellaisia, joita lähellekään ehkä Ruotsia lukuun ottamatta muut maat eivät ole päässeet. Laatukilpailussa niitä olisi mahdollista hyödyntää.
   Kun on ollut puhetta siitä, että suomalaisista elintarvikkeista pitäisi pyrkiä rakentamaan brändiä, tauti- ja jäämävalvonnan tilastot olisivat merkittävänä tekijänä työtä tukemassa. Honkanen-Buzalski ei nähnyt mitään estettä tietouden käyttämiselle.
   Tuotteen laadun ohella tuotantoeläinten hyvinvointi on tulevina vuosina nousemassa korkeaan asemaan kuluttajien valinnoissa. Elintarvikealan pitäisikin rakentaa vakuuttavat ja riittävän yleispätevät mittarit eläinten hyvinvoinnille, koska hyvinvointikäsitteen sisällöt saattavat nopeastikin muuttua kuluttajien vieraantuessa yhä enemmän tilojen elämänmenosta. Honkanen-Buzalski oli huolissaan, että esim. vasikoiden hyvinvointi saattaa nousta kriittiseksi pisteeksi. Tuotantoa tehostettaessa kun vasikat helposti jäävätkin aikaisempaa vähemmälle huomiolle. -Antti Mustonen

Sparin purkuoikeus venyy vuoden loppuun
SOK:n ja Axfood AB:n välillä tehdyn Spar-kaupan ehtoihin kuulunutta purkuoikeutta on pidennetty. Alun alkaen Axfoodilla oli sopimuksen mukaan oikeus purkaa Suomen Sparin osakkeita koskeva kauppa ilmoittamalla siitä SOK:lle viimeistään 28.11.2005.
   Takarajana olleen päivän aamuna kuitenkin tiedotettiin, että kilpailuviraston jatkokäsittelyyn liittyen SOK ja Axfood ovat päättäneet siirtää Axfoodin yksipuolisen purkuoikeuden päättymispäivää 30.12.2005 asti.

Suomen ainoa toimiva myllyosuuskunta
Tyngän myllyosuuskunnalle ympäristöpalkinto
Kalajoella vuodesta 1916 toimiva Tyngän myllyosuuskunta on saanut Pohjois-Pohjanmaan tämänvuotisen ympäristötietoisuuspalkinnon.
   Palkinnon myöntäjät toteavat, että mylly lisää elinvoimaisuutta paikkakunnalla. Lisäksi osuuskunta on pitänyt perinteikkään kiinteistönsä hyvässä kunnossa.
   Tyngän jokimyllyssä sekä jauhetaan viljaa että sahataan puutavaraa.
   Osuuskunta tekee viljatuotteita myös myyntiin. Myllyssä toimii pieni myymälä sekä kahvila.

Osuustoiminnan mitalit
Simo Palokankaalle ja Ilkka Juuselalle
Pellervon hallitus on myöntänyt Osuustoiminnan I luokan ansiomitalin vuorineuvos Simo Palokankaalle Säkylästä.
   Aiemmassa kokouksessaan Pellervon hallitus myönsi kultaisen Gebhard-mitalin maanviljelijä Ilkka Juuselalle Äetsästä.

Pellervo-lehdet, Osuustoiminta-lehti, Iso Kalenteri
Mediakortit 2006 ilmestyneet
Pellervon julkaisemien lehtien mediakortit vuodelle 2006 ovat ilmestyneet.
   Vuoden 2006 mediatiedot ovat luettavissa sekä html-tiedostoina että näköisvedoksena pdf-tiedostona kunkin julkaisun kotisivulla. Kodin Pellervo ilmestyy vuonna 2006 joka kuukausi, kahdeksan kertaa ilmestyvään Maatilan Pellervoon sisältyy säännöllisesti sekä Terve eläin -liite että 100+-liite. Kummankin lehden tilaus sisältää Pellervon Ison Kalenterin, jonka voi tilata myös erikseen.
   Johdon ja hallinnon ammattilehti Osuustoiminta ilmestyy kuusi kertaa ja sen liitteenä tulevat Pellervo-Seuran toimintakatsaus 2005 ja neljä PTT:n katsausta.

Arvonimiä 13:lle osuustoimintaihmiselle
Tasavallan presidentin 25.11.2005 myöntämien arvonimien saajista ainakin seuraavat toimivat tai ovat toimineet myös osuustoiminnan parissa:
  Ok Pirkanmaan toimitusjohtaja Ulla-Maija Tolonen Tampereelta kauppaneuvokseksi, MTK:n 2. puheenjohtaja, maanviljelijä Hannu Aho Perhosta maanviljelysneuvokseksi, ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskuksen johtaja Jouko Konsala Lempäälästä maanviljelysneuvokseksi, OPK:n pankinjohtaja Raimo Tammilehto Espoosta maanviljelysneuvokseksi, Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Matti Pulkki Helsingistä matkailuneuvokseksi, Metsäliiton varatoimitusjohtaja Martin Lillandt Espoosta metsäneuvokseksi.
  SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, toimitusjohtaja Otto Mikkonen Joensuusta teollisuusneuvokseksi, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen Espoosta teollisuusneuvokseksi.
  Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Harri Kainulainen Helsingistä vakuutusneuvokseksi, maaseutuneuvos, valtiotieteen tohtori, dosentti Eero Uusitalo Turusta professoriksi, Itikka Osk:n hallituksen jäsen, maanviljelijä Paavo Hylkilä Toholammelta kunnallisneuvokseksi, Lähivakuutuksen johtaja Leif Wilhelms Kristiinankaupungista järjestöneuvokseksi ja Osk. Idän Maidon edustajiston puheenjohtaja, emäntä Leena Ryynänen Leppävirralta talousneuvokseksi. -AM

Tuoreimmat nimitysuutiset Nimityksiä-linkistä.