Raimo Tammilehto OKO:sta ministeriksi
Pankinjohtaja Raimo Tammilehto, 58, nousee uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi . Pääministeri ilmoitti hallituspuolueiden sopineen asiasta perjantaina.    Tammilehto toimii johtajana Osuuspankkikeskuksessa (OPK), jossa hänen vastuualueinaan ovat maaseuturahoituspalvelut, maa- ja metsätalous- asiakkaiden valtakunnallinen markkinointi sekä EU:n alue- ja maatalouspolitiikkaa koskeva seuranta ja edunvalvonta.    Tammilehto on toiminut aikaisemmin MTK:n johtajana vuosina 1977-85. Uusi maa- ja metsätalousministeri tulee virkaansa ensi helmikuun alusta.    Nykyinen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä valittiin Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi marraskuussa.	Raimo Tammilehto. Kuva Tapani Lepistö
Hemilä katsoi, että maa- ja metsätalousministeriksi voitaisiin valita poliittisesti sitoutunut henkilö, mutta pääministeri ilmoitti heti samana päivänä, että paikalle tulee valita sitoutumaton ministeri, jollaisena Hemilä on hallituksessa. Sika Oy jäi syntymättä Sianjalostuksen ja lihateollisuuden pitkään valmisteltu hanke yhteisestä yhtiöstä on rauennut. Mukana olivat kaikki osuusteurastamot ja lähes kaikki yksityiset teurastamot sekä sianjalostus ja keinosiemennys.    Perjantaina 7. joulukuuta osanottajatahot ilmoittivat syiksi hankkeen raukeamiseen tavoitteet päätäntävallasta ja kolmansien rotujen käytöstä.    Yhteistyöstä tahot eivät halua peräydy, vaan nimeävät tärkeimmiksi tulevaisuuden haasteiksi sen, millä tavoin uudet yhteistyömuodot lähtevät liikkeelle.

Osuuskunnilta odotetaan uudistusesityksiä helmikuun loppuun EU:lta osuustoiminta-asiakirja joko tiedonantona tai valkoisena kirjana
Euroopan unioni on ensimmäisen kerran aikaansaanut asiakirjan, joka käsittelee osuustoimintaa. Harjoitus on kestänyt kymmenisen vuotta.    Unioni julkaisee valkoisia kirjoja (White Papers), jotka sisältävät unionin virallisia ehdotuksia toiminnoiksi joillakin osa-alueilla. Valkoisia kirjoja on ilmestynyt kaikkiaan noin 30, tänä vuonna mm. liikennepolitiikasta ja hallintotavoista. Vihreitä kirjoja (Green Papers) käytetään valmisteluvaiheessa. Unionilla on kuitenkin koko liuta eri nimisiä julkaisuja.    Vajaa vuosi sitten ryhdyttiin tekemään osuustoiminnan valkoista kirjaa. Virkamiehenä julkaisua koostanut Pekka Pättiniemi toteaa nyt, että paperinipun nimeäminen valkoiseksi kirjaksi edellyttää tiettyjä osuuskuntia käsitteleviä lainsäädännöllisiä uudistusehdotuksia.	Osuustoimintaa yritysmuotona on pohdittu mm. Pellervon kesäakatemioissa viime kesänä.  Syyskuussa Pohjois-Karjalan Osuuspankkiliiton pankkimiehet kävivät käsiksi esimerkiksi hallintoon ja lakiuudistuksen vaikutuksiin. Vasemmalta Aulis Keronen, Olli Koivula, Esko Mononen ja Tuomo Mustonen. Kuva Markku Nummi
Mikäli asiakirja ei sisällä niitä, se julkaistaan kommunikaationa eli komission tiedonantona.    Muodolla ei nähdä olevan merkitystä itse asialle: valkoinen kirjan tai tiedonanto - osuustoiminta hyötyy. Pättiniemi pitää hyvänä, jos aineistosta tulisi komission tiedonanto. Siinäkin ilmaistaan suuntauksia ja painotuksia, ja se antaa osuustoiminnalle lisää arvonantoa ja tunnettuutta.    Myös julkaiseminen valkoisena kirjana on edelleen mahdollista. Aineisto on laajalti luettavana ja tulee esimerkiksi unionin verkkosivuille ilmeisesti vielä vuoden 2001 aikana. Helmikuun loppuun asti kenen tahansa on lupa kommentoida asiakirjaa ja tehdä muutosesityksiä. Esitykset voivat johtaa julkaisemiseen valkoisena kirjana.    Kymmenen vuoden kuluessa on Pättiniemen mielestä tehty erinomaista aineiston valmistelua satoja sivuja. Nyt koostettu asiakirja sisältää 31 sivua (A4).    Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik pitää myönteisenä, että unioni on kiinnittänyt huomiota osuustoimintaan ja haluaa nostaa sen asemaa yritysmuotona ja tehdä sitä tunnetuksi, sillä osuustoiminta on jäänyt vaille ansaitsemaansa arvostusta, siitä on myös ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.    Myös asiakirjan käsittelytapa on Skurnikin mieleen: se tulee laajaan jakeluun ja on kaikkien osuustoimintaan liittyvien ja siitä kiinnostuneiden tahojen kommentoitavissa.  POIMINTOJA Pättiniemi kaipaa kommentteja ja ehdotuksia myös kilpailupolitiikasta. Hänestä olisi paikallaan saada osuuskunnille erityisasema kilpailupolitiikassa. Osuuskuntien muutosta talouselämän kehityksessä kuvataan asiakirjassa todeten, että niiden on pitänyt laajentua, sulautua, globalisoitua ja keskittyä.    "Esimerkiksi franchaising-yrityksillä on erityisasema kilpailulainsäädännössä. Miksi sellaista ei voisi olla osuuskunnillakin?", Pättiniemi arvioi.    Asiakirjasta puolet menee osuuskuntien nykyisen aseman ja erityisluonteen esittämiseen. Osuuskunnat nähdään yrityksinä kuten muut yritykset kilpailu-, globalisaatio- ja muine haasteineen, mutta niillä on tietenkin eri suhde omistajiin.    Muita asiakirjan pääkohtia ovat osuuskuntalaki Euroopan unionin alueella, osuuskuntien myötävaikutus unionin kehityksessä ja osuuskuntamuodon tunnetuksi tekeminen. Myönteisenä nähdään, että EU:n ja osuuskuntien välillä vuoropuhelu aktivoituisi.     Asiakirjassa arvioidaan, että osuuskunnilla on merkitystä Euroopan kilpailukyvyn kehityksessä. Erityistehtävää sillä on uusien jäsenmaiden taloudessa. Myös työllisyyttä EU haluaa tukea osuustoiminnalla.    Unionin alueelle ollaan kehittämässä yhteistä osuuskuntalainsäädäntöä.    Asiakirjassa pohditaan myös liikkeenjohdon suhdetta yrityksen omistajiin. Näiltä osin raportti kuulostaa tutulta: lähteenä mainitaankin Pellervo-Seuran vuonna 2000 julkaisema raportti Omistajaohjaus ja valvonta osuuskunnissa, jonka kääntämiseen englanniksi komissio itse myötävaikutti. HERÄÄMISTÄ Osuustoiminnasta on EU:ssa Pättiniemen mielestä alettu kiinnostua. Aktiivisuus sitä kohtaan on virkamiehissäkin suurempaa nyt kuin hänen aloittaessaan osuustoimintaa käsittelevän aineiston kokoamista yhdeksän kuukautta sitten.    "Nyt on se aika, jolloin voi painostaa EU:ta aikaansaamaan uudistuksia", Pättiniemi sanoo ajasta helmikuun loppuun. Yksi aktiivisista yhteisöistä on ollut COGECA.    Osuustoiminta luokitellaan julkaisussa taloudellisesti erittäin merkittäväksi Euroopassa. Unionin alueella on noin 132000 osuuskuntaa, joilla on yhteensä 83,5 miljoonaa jäsentä.

Osuustoiminnallinen Coop Power -kauppa
aloitti Suomessa
Raisiosta lokakuussa startanneen Coop Power Oy:n omistaa kokonaan Coop Elektro-konserni. Konsernista norjalaiset osuuskaupat keskusosuusliike Coop Norgen kautta omistavat 51 prosenttia, vastaavasti ruotsalaiset KF:n kautta 45 ja Tradeka 4 prosenttia. Myymäläketjut ovat rakenteilla Ruotsissa ja Norjassa. Coop Power on uusi nimi kaikille ketjuille.
    Tradekan viestintäpäällikön Riitta Raasakan mukaan Coop Elektro -konserniin lähdettiin omistajaksi mukaan, koska Tradekalla oli tarve saada uusi hankintakanava elektroniikkatuotteille. Partnerin osuustoiminnallisuus sopi hyvin. Paitsi Tradekan Coop Elektro toimii myös Elannon tärkeimpänä hankintakanavana.
   Hankintapuolella yhteistyökuvio pohjoismaisella ot-kentällä osaomistuksineen ei ole mitään uutta. Suomen Coop Powerin kanssa Tradekalla ei ole sinänsä mitään tekemistä, yhteistyöpartnerina Ykkösbonus-järjestelmässä jatkaa Expert-ketju.
   Coop Power Oy:n toimitusjohtaja Samuli Salanterä kertoo, Coop Elektro-konsernissa kyseessä on omalla alallaan vastaava hanke kuin on Coop Norden päivittäistavaroissa.
   SOK:n HOT-ketjuyhteistyö päättyi saksalaisen partnerin vaikeuksiin samoihin aikoihin, kun Coop Power käynnisti ensimmäisen liikkeen Suomeen. SOK aikoo ajaa HOT-ketjun alas ja kodinkonekauppaa aiotaan kehittää osana Prisma-tavaratalojen valikoimia.
   Coop Power avaa Salanterän mukaan seuraavan liikkeen Lahdessa keväällä. Jatkossa kiinnostavia ovat pääkaupunkiseutu ja muut kaupungit ympäri Suomea.
   Raisiossa Coop Power toimii samassa liikekeskuksessa Prisman kanssa, ja Lahden tuleva liike toimii Tradekan uuden Euromarketin läheisyydessä. Salanterän mukaan Coop Powerin liikefilosofiaan koko Pohjolassa kuuluu sijoittuminen ns. osuustoiminnallisiin liikekeskittymiin. Antti Mustonen

Uusia Pellervo-jäsenyyksiä
Kaksi osuuspankkia on liittynyt hiljattain Pellervo-Seuran jäseneksi. Viimeksi Pellervon johtokunta hyväksyi Paltamon Osuuspankin jäsenhakemuksen, sitä ennen oli toteutunut Artjärven Osuuspankin jäsenyys. Niitä ennen jäseneksi oli ehtinyt osuuspankkihistoriaa huokuva Niinijoen Osuuspankki.

Verkossa
Tieke, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, julkaisi viikolla 49 kotisivuillaan Peruskäyttäjän tietoturvaoppaan. Tarpeellista luettavaa tietoverkkojen käyttäjille.

Muuta
- Uuden osuuskuntalain käsittelyaikataulu eduskunnassa yritetään pysyttää aikataulussa siten, että laki tulisi voimaan vuoden 2002 alusta lähtien. Oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan lakipaketti pyritään saamaan presidentin esittelyyn 28. joulukuuta 2001.

- Maatilan Pellervon joulukuun numerossa todetaan, että maatalousalan nettikaupassa on paljon mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi myös täyttymättömiä odotuksia. Lehden toinen suuri teema on nautojen sorkkahoidon opas. 

- PTT Katsaus jaetaan Osuustoiminta-lehden tilaajille ensimmäisen kerran joulukuun numeron yhteydessä. Numero ilmestyy torstaina 13. joulukuuta. Lehden teeman muodostavat yrityskulttuurit ja kirjat.

ViikkoPellervon alkuun