Ehdotus ylikansallista eurooppalaista yhtiömuotoa eurooppayhtiötä koskevasta lainsäädännöstä on valmistunut. Esityksen on määrä palata lausuntokierrokselta maaliskuussa 2004 ja ehtiä lakiesitykseksi jo keväällä, koska sen tulee olla valmis 8.10.2004 eurooppayhtiötä koskevan asetuksen tullessa tuolloin voimaan.

Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen (vasemmalla) luovutti SE-lakiehdotuksen oikeusministeri Johannes Koskiselle.  M.Nummi

   Eurooppayhtiön toiminimessä on kirjaimet SE (Societe Europe) joko toiminimen edessä tai jäljessä. Toiminimen osana voi käyttää lisäksi sanoja osake tai osakeyhtiö. Meillä SE-yhtiö rekisteröidään Kaupparekisteriin.
   SE-yhtiötä säätee paljolti sen kotipaikan julkisia osakeyhtiöitä koskeva lainsäädäntö, EU:n asetus eurooppayhtiöistä sääntelee lähinnä SE-yhtiön perustamista, kotipaikan siirtämistä toiseen valtioon ja SE-yhtiön muuttamista kotipaikan kansallisen lain mukaiseksi julkiseksi yhtiöksi.
   Julkinen yhtiö voi siirtyä pois Suomesta sulautumalla eurooppayhtiöksi. Samoin voi Suomeen rekisteröitävä eurooppayhtiö siirtyä pois Suomesta ja ulkomainen yhtiö siirtyä Suomeen. SE-yhtiö on tunnustettava kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
   SE-lakityöryhmän puheenjohtaja Jyrki Jauhiainen totesi, että SE-lakeja tulee periaatteessa yhtä useita kuin jäsenmaita, sillä SE-yhtiöön sovelletaan hyvin pitkälti kunkin jäsenmaan julkisia yhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä, sama koskee kaikkia ETA-maita. Verotus, työolot, ympäristö, kilpailuolot, kuluttajansuoja ja muut asiat menevät samoin.
   SE-yhtiöitä ei voi vielä rekisteröidä ennen kuin lainsäädäntö yhtiön henkilöstön oikeuksista tiedonsaantiin ja osallistumisesta yhtiön hallintoon valmistuu. Tätä valmistellaan työministeriössä, mistä ehdotus julkistetaan keväällä 2004.
   Työryhmä toteaa, että SE-yhtiömuodon suosioon vaikuttaa olennaisesti, miten yhtiön perustamista, kotipaikan siirtoa ja toimintaa verotetaan. Perustamisen, kotipaikan siirron ja rajat ylittävän osingonmaksun osalta verosääntelyn muutostarve liittyy EU:ssa tehtäviin verodirektiiveihin. Ne tullevat voimaan 2005 alussa.
   Jauhiainen kokosi eurooppayhtiön etuja yrityksille: monikansallinen yritys voi luopua nykyisestä konsernirakenteesta, toimia yhtenä yrityksenä ja hyödyntää sivuliikejärjestelyjä, jotka ovat yhtiöitä yksinkertaisempia. Yrityksen pääoman käyttö tehostuu ja hallinto kevenee, raportointi- ja kirjanpito helpottuu.
  "Tästä hyötyvät etupäässä isot rahoitus- ja vakuutusyhtiöt. Mitään suurta kiinnostusta SE:tä kohtaan ei ole tiedossa", Jauhiainen sanoo.
   Eurooppayhtiötä ei voi muodostaa sulautumalla. Vaatimus SE:n pääomaksi on vähintään 120 000 euroa. Luonnolliset henkilöt eivät voi perustaa SE-yhtiötä.
   Eurooppayhtiön voi muodostaa viidellä tavalla. Pääsääntönä on, että perustajista kaksi on eri ETA-valtiosta tai niillä on tytäryhtiö tai sivuliike toisessa ETA-valtiossa. SE-yhtiön voi perustaa vähintään kaksi eri valtiosta olevaa oikeushenkilöä.
   Eurooppayhtiön voi perustaa myös osakeyhtiön tai osuuskunnan holdingyhtiöksi. Yhtiö muunnetaan ensin eurooppayhtiöksi tai SE-yhtiön tytäryhtiöksi.
   Lailla ei tule työryhmän mukaan olemaan välittömiä vaikutuksia yhtiöiden osakkaille, sijoittajille, kotitalouksille tai henkilöstölle. Jauhiainen toteaa, että eurooppayhtiöön sulautuvan julkisen yhtiön osakkaalla, joka vastustaa sulautumista, on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Myös silloin kun SE-yhtiö rekisteröidään toiseen maahan. Tanskassa tätä on ehdotettu käypään hintaan.
   Ehdotus kokonaisuudessaan on oikeusministeriön kotisivuilla .pdf-tiedostona. Acrobat Readerin hakuohjelmalla (kiikari) löytyvät helposti esimerkiksi osuuskuntaa sivuavat kohdat.

Artikkeli osuustoiminnasta KTM:n sivuilla
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivuilla on pyörinyt viikolla 49 artikkeli osuustoiminnasta otsikoin Osuustoiminta on moderni yritysmuoto. Linkki viittaa pk-yritysten verkkopalveluun Yritys-Suomi, johon artikkeli on kirjoitettu. Asiantuntijana tekstissä on asiamies Juhani Lehto Pellervosta ja esimerkkiosuuskuntana helsinkiläinen Toivo. Osuuskunta Toivo mm. konsultoi työelämään, päiväkoteihin ja kouluihin liittyvissä asioissa.

Veroratkaisu ja osuuskunnat
Maatilan Pellervo 12/03 ilmestyi viikolla 49. Teemana on atk ja ekonomia. Syksyn kaksi konekaupan suurtapahtumaa, Kone-Forum ja Kone-Killeri, raportoidaan lehdessä näyttävästi. Terve Eläin -osuuden teemana on lehmien tiinehtivyys.
   Pääkirjoituksessa Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen kommentoi hallituksen veroratkaisua ja Pellervon toimintaa ratkaisun valmistelussa.
  Agronomiliiton Vuoden Vaikuttajaksi valitsema maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström toteaa laajassa haastattelussa, että Suomen ruokaketju on osuustoiminnan varassa.
   Sivuilla myös komissaari Mario Montin ja muiden esiintyjien ajatuksia Borgströmin vetämän Cogecan Helsingissä järjestämässä kilpailuseminaarissa.

Verkossa
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on koonnut ohjelmia ja julkaisuja alue- ja teemakysymyksistä ja koettaa edistää maaseudun hyvinvointia yhteistyöllä ja yhteisellä vaikuttamisella. Verkoston kotisivuilla  naisteemaryhmä on avannut omat kotisivunsa ja esittelee koko naisverkostonsa ja erilaisia naisyrittäjyyteen liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä asioita. Sivuilla on mm. meneillään olevat naisasiahankkeet maakunnittain.

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset