Kansanedustaja Christina Gestrin (oik.) seurasi oman esityksensä jälkeen tutkija Marko Mäki-Hakolan esitelmää EU:n laajentumisesta. Kuva Markku Nummi

   Uhkiin Mäki-Hakola luki työvoimaa paljon tarvitsevien toimialojen muuton Suomesta, kilpailun kovenemisen, tukien laskun sekä EU:n sisäiset ristiriidat.
   Mäki-Hakola keskittyi suomalaisille jo tuttuun Baltiaan. Viron, Latvian ja Liettuan bruttokansantuotteet yhteensä yltävät puoleen Suomen bkt:sta. Palkkataso Baltiassa on noin kuudesosa Suomen palkkatasosta.
   Elintarvikeala on merkittävä Baltialle. Neuvostoaikana Baltia tuotti elintarvikkeita kymmeniä prosentteja yli oman kulutuksen. Baltian maat olivat elintarvikkeiden nettoviejiä 1998. Edelleen maitoa riittää vientiin etenkin Liettuasta, lihaa Baltiaan tuodaan. Mäki-Hakola sanoo Baltian EU:lta saaman maitokiintiön olevan ratkaiseva: unioni on tarjonnut reilua 60 prosenttia Viron ja Liettuan toivomasta kiintiöstä, Latvialle 41 prosenttia. Kukin maa hakee kulutukseen nähden lähes kaksinkertaista maitokiintiötä. EU:n markkinoille Baltian maista tulee eniten maitotuotteita ja kalaa.
   Ostovoiman lisääntyessä kasvaa myös pidemmälle jalostettujen ja erikoistuotteiden kysyntä. Baltiaan vahvasti asemoituneet suomalaiset elintarvikeyritykset voivat Mäki-Hakolan mukaan myös pystyä erikoistuotteiden vientiin.
   Kymmenen uutta jäsenmaata tuovat nykyiseen EU15:een lähes 50 prosenttia enemmän yksityisiä metsätiloja ja 30-40 prosenttia lisää metsänomistajia. Julkisen sektorin osuus omistajana ja alan päättäjänä EU:ssa kasvaa. Mäki-Hakola toteaa uusien jäsenmaiden mahdollisesti saavan taloudellista tukea metsäsektorin kehittämiseen. Hakkuut uusissa jäsenmaissa ovat kolmasosan nykyisten jäsenmaiden hakkuista.
   Metsäsektorille EU:hun tulee miljoona uutta työntekijää nykyisten neljän miljoonan lisäksi. 
   Enemmän etuja kuin kriisejä pk-yrityksille, otsikoi myös kauppa- ja teollisuusministeriö saman päivän EU-seminaarinsa tiedotteen.
   KTM:n mukaan Suomella on uusien jäsenvaltioiden kanssa tiiviimmät suhteet kuin EU-jäsenillä keskimäärin. Ministeriön mielestä Suomella on siis etulyöntiasema, myös melko tuore EU-jäsenyys lisää kiinnostusta Suomea kohtaan.
   Uudet jäsenmaat eivät kuitenkaan tahdo jäädä kokoonpanomaiksi, eikä työvoima pysy halpana: Itä-Euroopassa on jo Sitran Peter Ekholmin mukaan Kiina-ilmiö.
   Toistaiseksi vain kolme prosenttia suomalaisten yritysten sijoituksista on KTM:n mukaan uusissa jäsenmaissa.
   Maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström luonnehti monien pelkopuheiden aiheuvan tietämättömyydestä. WTO-neuvottelut, EU:n laajeneminen, Eestin läheisyys, geenimuunnellut elintarvikkeet, ruoan tuonti muiden muassa ovat isoja kysymyksiä, mutta Borgströmin mukaan voimme luottaa luottamus- ja yritysjohdon osaavan vastata tai hankkia vastaukset näiden asioiden vaikutukseen.
   "Kun saamme vastauksen näihin kysymyksiin, voimme kohdentaa ja arvottaa yrityksen arjessa käsittelemiämme asioita", Borgström sanoi.
   Borgström kävi läpi luottamushenkilöä kohtaavia haasteita ja sanoi heidän sitoutuvan voimakkaammin tehtäväänsä tuottajaosuuskunnassa kuin esimerkiksi kuluttajaosuuskunnassa, koska tuottajajäsenillä on isot rahat pelissä.
   Borgström painotti myös luottamushenkilöiden koulutusta esimerkiksi Pellervo-Instituutissa tai Jollas-Instituutissa sekä korosti, että luottamushenkilön on tehtävä "kotityöt" hyvin ennen kokouksia.
   Kansanedustaja Christina Gestrin (rkp) oli koonnut ilmiöitä, jotka liittyvät hänen aiheeseensa Etiikka ja yritystoiminta. Osuustoiminta sai pisteitä, mutta esimerkiksi Nestlé pyyhkeitä blue wash -keinoksi nimetystä menettelystään: se osti ympäristömerkin, jonka turvin se voi käyttää YK:n logoa tuotteissaan. Näin se antaa vaikutelman, että täyttää pääsihteeri Kofi Annanin aloitteen Global Contact, jossa hän nosti esiin ihmisoikeudet, ympäristön, oikeuden työhön.
   Gestrinin esittelemiin sanontoihin sisältyi myös de-copling. Sillä tarkoitetaan kehitystä, jossa kansantuotteen kasvattaminen ei samalla lisää luonnonvarojen kulutusta, vaan kehityksessä vallitsee kestävä tuotanto- ja kulutustapa.

Opinnäyte paljasti toiminnan hiomistarpeita
Metsäliiton piiritoimikuntien kokoonpano toimii, arvioi 80 prosenttia niiden jäsenistä
Metsäliitto Osuuskunnan piiritoimikuntien työ on perusteltua, mutta niiden jäseniä pitää aktivoida ja työtä tehostaa ja tehtäviä selkiyttää.Näkemykset ovat piiritoimikuntien jäsenten enemmistön omia.

Katja Karhunen

   Piiritoimikuntalaisten kannanotot ovat Katja Karhusen tradenomitutkinnon opinnäytetyöstä Heliassa. Karhunen ehdottaa, että piiritoimikuntien jäsenet arvioisivat vuoden lopulla sekä omaa että koko piiritoimikunnan vuoden toimintaa.
      Noin 80 prosenttia piiritoimikunnan jäsenistä arvioi piiritoimikuntansa kokoonpanon toimivaksi. Neljä prosenttia vastaajista piti sitä toimimattomana, eniten tyytymättömyyttä kuudesta hankinta-alueesta oli Länsi-Suomessa.
   Ehdotuksia toimivuuden lisäämiseksi on muiden muassa tiedottamisen lisääminen, sillä jäsenet eivät kovin hyvin tunne toimikuntia. Ne ovat silti lisänneet jäsenten Metsäliitto-tuntemusta. Koulutusta halutaan lisää. Niin myös sitoutumista, jonka ongelmista vaikuttaa olevan , ettei piiritoimikunnalla ole päätösvaltaa. Niinpä johdoltakin toivotaan toimikunnan tärkeyttä ilmentävää suhtautumista.
   Jäsenet ehdottavat myös hankinta-alueen piiritoimikuntien yhteisiä kokouksia. Osa jäsenistä toivoo lisää ulkopuolisia kokouksiin, osa tahtoo rajata niistä Metsäliiton kilpailijoiden edustajat pois.
   Hyvinä puolina jäsenet toivat esiin piiritoimikunnan paikallisuuden ja esimerkiksi yrityskäynnit, jotka lisäävät yrityksen toiminnan tuntemusta.
   Piiritoimikunnat perustettiin hankintapiireihin 1999 ja niissä on 171 Metsäliiton jäsentä ja heidän lisäkseen alueella olevat Metsäliiton edustajiston, hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet. Metsäliitolla on noin 130 000 jäsentä. Piiritoimikuntia oli tutkimusta tehtäessä 28 ja niissä kussakin 7-16 jäsentä, yhteensä 317 jäsentä.
   Piiritoimikuntia ennen vastaavaa omistajaroolia edustivat alueneuvostot. Opinnäytetyön mukaan piiritoimikunnat ovat alueneuvostoja toimivampia. Eniten piiritoimikunnat ovat käsitelleet jäsenpalveluja, korjuu- ja mittausmenetelmiä ja oman alueensa puutavaran hinnoittelun kehityksen seuraamista.

Keskon sijoittajasivut palkittiin
Kesko, Metso, Alma Media. Siinä vuoden parhaiksi arvotetut pörssiyritysten Internet-sivut. Suomen Pörssisäätiön, Suomen Sijoitusanalyytikkojen yhdistyksen ja Talouselämä-lehden järjestämä kilpailu koettaa nostaa netissä tarjottavan sijoittajatiedon tasoa.