Myös Hankkija-Maataloudella oli hyvä vuosi
S-ryhmälle huima myynnin lisäys
S-ryhmän vähittäismyynti vuonna 2004 oli 11 prosenttia ja päivittäistavarakaupan 11,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

S-ryhmän asiakasomistajien lehti Yhteishyvä täytti 100 vuotta ja järjesti Helsingissä tunnelmallisen tapahtuman, jossa oli menneiden vuosien lehtiä niiden aikaa kuvaavassa ympäristössä.    Päätoimittaja Teija Laakso kertoo Yhteishyvän alkaneen ilmestyä nykyisen oloisena aikakauslehtenä 1983.    Jälleen lehti uudistui 2005 alussa: oma lehti tulee HOK-Elannon asiakasomistajille pääkaupunkiseudulla. Yhteishyvällä on noin kaksi miljoonaa lukijaa. Kuva Markku Nummi

   "Päivittäistavarakaupan kasvu oli moninkertainen alan valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna", SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo kommentoi ja arvioi S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuuden nousseen yli 33,5 prosentin.
   Syiksi hyvään kasvuun Neilimo mainitsee muun muassa HOK-Elanto -fuusion. Alueosuuskauppojen asiakasomistajien määrä lisääntyi yli 100 000 jäsenellä ja asiakasomistajat keskittivät ostoja aikaisempaa enemmän S-ryhmään.
   Ryhmän vähittäismyynnistä osuuskauppojen osuus, joka kasvoi 12,9 prosenttia, oli 83,9 prosenttia. SOK-yhtymän osuus oli 16,1 prosenttia ja kasvoi 1,7 prosenttia.
   Asiakasomistajille suuntautuneen bonusmyynnin osuus koko S-ryhmän myynnistä oli 59,6 prosenttia.
   Bonusta asiakasomistajille Neilimo kertoo maksetun 167 miljoonaa euroa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
   Hankkija-Maatalous teki myös hyvän tuloksen. Maatalous-, vilja- ja rautakaupan myynti oli 997 miljoonaa euroa. Kasvu edellisestä vuodesta on 3,8 prosenttia. Tulos on hyvä kun ottaa huomioon, että kasvukauden sääolot olivat epäedulliset.

Puurakentamisen elpyminen vihdoin nostaa kysyntää
Finnforest investoi Kertopuuhun
Metsäliitto-Yhtymään kuuluva Finnforest Oy laajentaa Punkaharjulla toimivaa Kertopuun tuotantoyksikköään 20 miljoonan euron investoinnilla. Tehtaan vuotuinen tuotantomahdollisuus yli kaksinkertaistuu.
   Kokonaisinvestointi Punkaharjun tehtailla nousee 70 miljoonaan euroon kahden investointivaiheen ja voimalainvestoinnin jälkeen.
   Kertopuu (LVL, Laminated Veneer Lumber) on 3,2 mm:n paksuisista havuviiluista liimaamalla valmistettu puutuote. Kertopuuta käytetään kantavissa rakenteissa muun muassa väli- ja yläpohjissa, sekä I-palkki-tuotannossa.
   Finnforestin toimitusjohtaja Ari Martonen kertoo, että Eurooppalaisen puupohjaisen rakentamisen kehittyessä voimakkaasti sekä järjestelmä- että moduulirakentamiseen on myös Kertopuun kysyntä ollut vahvassa kasvussa. Finnforest tuottaa tällä hetkellä ainoana eurooppalaisena yhtiönä Kertopuuta Lohjalla ja Punkaharjulla. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Suomi ja Yhdysvallat.
   Punkaharjun laajennusta varten perustetaan kiinteistöosakeyhtiö, josta Punkaharjun kunta omistaa 51 % ja Itä-Savon alueen kuntayhtymä 49 %. Kiinteistöosakeyhtiö ostaa Finnforestin nykyisen Kertopuun tuotantokiinteistön ja vastaa investoinnille tarvittavasta kiinteistön laajennuksesta. Finnforest vuokraa tuotantotilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
   Hankkeen työllistävä vaikutus on 130 henkilöä, joista 50 tuotannossa ja 80 puunhankinnassa ja alihankinnassa. Investointiprojektin rakennusaikainen työllistävä vaikutus on 150 henkilötyövuotta. Puun käytön lisäys, 150 000 kuutiometriä kuusitukkia vuodessa merkitsee merkittävää puukaupan lisäystä Itä-Savossa.
Investointiprojekti käynnistyy välittömästi. Tavoitteena on päästä tuotantoon helmikuussa 2006.

Professori Bengt Holmström on luottavainen:
Suomi onnistuu globalisaatiossa 
Professori Bengt Holmström myöntää olevansa kyllästynyt jatkuvaan uhkakuvien maalailuun globalisaatiosta. Hän käsittelee asiaa perjantaina 28.1.2005 julkaistussa Taloussanomien digitoday.fi-uutismediassa.
   Holmström sanoo, että globalisaatiota emme Suomessa voi välttää, joten siihen on sopeuduttava. Hän toteaa, että me suomalaiset olemme ennenkin onnistuneet siinä, ja tulemme sen tekemään nytkin. Hänen mielestään ihmisille on annettava rakentavampia vaihtoehtoja ja valoisampi kuva tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista.
   Holmström on kansantaloustieteilijä MIT:ssä Cambridgessä, kuuluu Nokian hallitukseen ja on esittänyt näkemyksiään mm. Osuustoiminta-lehdessä.
   Globalisaatio ei kuitenkaan Holmströmin mukaan hyödytä kaikkia ja ne maat, jotka eivät halua sopeutua, tulevatkin kärsimään.
   Kysymykseen siitä, mitä suomalaiset tekevät 20–30 vuoden kuluttua, Holmström arvelee, että se liittyy informaatioteknologiaan, bioteknologiaan ja metsään. Hän itse uskoo erityisesti informaatioteknologiaan.
   Ulkomaalaista omistusta suomalaisyrityksissä Holmström pitää hyvänä asiana. Digitoday.fi:n haastattelussa hän katsoo, että suomalaiset pääomat eivät riitä nopeaan kasvuun ja ulkopuolinen omistus tuo uutta perspektiiviä ja pakottaa sopeutumaan. "Vastaavasti suomalaisten on varovaisesti lisättävä ulkomaille sijoittamista, mutta asiantuntija-avuin. Ilman informaatiota rahat hukkuvat", Holmström toteaa.

Nimityksiä-
palstalla on jälleen runsaasti uusiin tehtäviin osuustoiminnallisissa yrityksissä nimitettyjä tekijöitä.

Lähivakuutus valmisti maatiloja varten 
Pelastussuunnitelma dvd-levyllä
Tulipalon havaitsemisesta maatiloilla on tehty dvd-levy, jota saa Lähivakuutusyhdistyksistä.
   Palon varhaisen havaitsemisen tärkeyttä maatiloilla korostaa Juha Helander Lähivakuutuksesta. Sitä esitellään myös dvd-levyllä, jonka Lähivakuutus valmisti hälytysjärjestelmiin erikoistuneen Elotec Finland Oy:n kanssa. Levyllä kerrotaan suositeltavasta palovaroitinjärjestelmästä ja sen toiminnasta käytännössä. Vastaavan järjestelmän käytöllä on vältytty merkittäviltä eläin- ja materiaalituhoilta esimerkiksi Norjassa.
   Dvd-levyjä on toimitettu kaikkiin lähivakuutusyhdistyksiin. Yhdistykset voivat jakaa tietoa asiakkailleen ja lahjoittaa levyjä omille pelastusalan sidosryhmilleen ja viranomaisille.
   Viime kesäkuussa voimaan astunut maa- ja metsätalousministeriön asetus edellyttää, että investointitukea saaville maatalouden rakennuskohteille on laadittava pelastussuunnitelma tulipalon varalta.
   Pelastussuunnitelma on Helanderin mukaan erittäin suositeltava perussuunnitelma ainakin karjatiloille. Viranomaiset edellyttävät pelastussuunnitelmaa vain uusilta rakennuskohteilta. Pelastuslaissa taas edellytetään pelastussuunnitelmaa kaikilta vanhoiltakin suurehkoilta maatiloilta.
   Pelastussuunnitelma on uusin Lähivakuutuksen Maatilan Turvallisuuskansioon sijoitettava dokumentti.

Mikkelin toimintayksikössä on haettavana
projektipäällikön

määräaikainen työsuhde 1.3. - 31.8.2005. Tehtävän palkkaus määräytyy koulutuksen ja kokemuksen mukaan.

Projektipäällikön tehtävänä on Tiimiyrittäjyys ja osaamisverkostot uravaihto­ehdoiksi Etelä-Savossa -esiselvityshankkeen toteuttaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa luodaan alueelle osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen ja toimialapalveluun perustuva toimintamalli, jossa osapuolina ovat mm. työmarkkinoille hakeutuvat yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanet henkilöt sekä työnantajaorganisaatiot. Hanke kuuluu Euroopan sosiaalirahaston (www.esr.fi) rahoituksen piiriin.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää
- soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa
- kokemusta hankkeiden hallinnoinnista ja johtamisesta
- yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta
- osuustoiminnallisen yrittäjyyden tuntemusta
- hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa.

Arvostamme käytännön kokemusta yhteistyöstä yritysten ja oppilaitosten 
kanssa, mahdollisuutta oman auton käyttöön sekä Etelä-Savon maakunnan tuntemusta.

Lisätietoja antavat tutkimusjohtaja Tapani Köppä, puh. 044 516 0352, ja erikoissuunnittelija Manu Rantanen, puh. 044 525 5890.

Hakemuksen liitteineen ja mahdollisine palkkatoivomuksineen pyydämme osoittamaan Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtajalle ja toimittamaan osoitteeseen: Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Lönnrotinkatu 3 - 5, 50100 MIKKELI. 

Hakuaika päättyy perjantaina 28.1.2005 klo 15.45. Kuoreen merkintä: Projektipäällikkö. Hakemuksia ei palauteta.

Edellisvuoden tasoista tulosta odotettiin
Odotettua parempi loppuvuosi OKO:lla
OKO-konserni kertoo verkkosivuillaan, että sen tuloskehitys vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä oli odotettua parempi.
   Vuoden 2004 kertaluonteisilla erillä oikaistu OKO:n liikevoitto loka-joulukuussa oli yli 10 prosenttia edellisvuotista parempi.
   Vuoden 2004 tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa konsernin kertaluonteisilla erillä oikaistun liikevoiton ennakoitiin olevan samaa tasoa kuin vuonna 2003.