HK Ruokatalo järjesteli johtoaan
HKScan-tilanteeseen
HK Ruokatalo Group muuttuu keväällä HKScan-nimiseksi konserniksi ja yhtiön johdossa tehdään muutoksia.
  Yhtiön Suomen liiketoimintaa harjoittavan HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtajaksi nimitetään 1.3.2007 alkaen yhtiön lihaliiketoiminnasta vastaava johtaja MMM Esa Mäki. Mäki siirtyi nykyiseen tehtäväänsä syksyllä 2005 yhtiön siipikarjateollisuuden johdosta.
  KTM Risto Siivonen on nimitetty 5.2.2007 alkaen johtajaksi vastaamaan HK Ruokatalo Groupin liiketoiminnan ja yhtiörakenteen strategisesta kehittämisestä. Siivonen on tätä ennen työskennellyt pääomasijoittajana Permira:lla Lontoossa ja Tukholmassa sekä liikkeenjohdon konsulttina The Boston Consulting Groupissa Tukholmassa ja Helsingissä.
  HK Ruokatalo Group Oyj:n johtoryhmään kuuluvat 1.3.2007 alkaen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kai Seikun lisäksi talousjohtaja Matti Perkonoja, kaupallinen johtaja Antti Lauslahti, HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäki, Scan AB:n toimitusjohtaja Magnus Lagergren sekä Baltia -ryhmän johtaja Olli Antniemi. Johtoryhmän sihteerinä toimii johtaja Risto Siivonen. Lauslahti jatkaa lisäksi HK Ruokatalo Oy:n kaupallisena johtajana.


Vakiintuneiden lisäksi
Pellervo-Instituutin yrityskoulutuksessa useita uusia koulutusaiheita
Pellervo-Instituutti tarjoaa jo vakiintuneiden koulutusten lisäksi useita uusia koulutuksia hallituksen, hallintoneuvoston ja muun organisaation käyttöön.
  "Tänä vuonna meillä on myös erityistä tarjottavaa toimivalle johdolle", Instituutin toimitusjohtaja Kari Huhtala kertoo.
  Jo helmikuun alussa järjestetty ensimmäinen uusi koulutus koski pienosuuskuntien hallitustyöskentelyä.
  Maaliskuussa uutta koulutusta jatkaa Luottamushenkilön vastuut ja oikeudelliset kysymykset. Uutta on myös OT & Kansainvälistymisohjelma, joka sisältää kolme kolmen päivän jaksoa.
  Bioenergian Tulevaisuusseminaari on uutta jo perinteisten vilja-alan, liha- ja maitoalan Tulevaisuusseminaarien lisäksi.
Kesäkuussa uutena ohjelmana on Johdon Kesäfoorumi.
  Koko koulutusohjelma, hinnat ja ilmoittautuminen Instituutin kotisivulla.


Uusia asiakasomistajiakin tuli 127 300
S-ryhmä kaksinkertaisti myyntinsä kasvun
S-ryhmän vähittäismyynti nousi viime vuonna 9 777 miljoonaan euroon, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 13,4 prosenttia. Ryhmän päivittäistavarakauppa kasvoi kotimaassa 15,4 prosenttia.
  Osuuskauppoihin liittyi vuoden aikana yli 127 300 uutta asiakasomistajaa.

SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo. Kuva M.Nummi

  S-ryhmän kotimaan vähittäismyynti nousi 9 587 miljoonaan euroon, jossa oli kasvua 13,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. S-ryhmän vähittäismyynnistä osuuskauppojen osuus oli 8 073 miljoonaa euroa eli 84,2 prosenttia ja SOK-yhtymän osuus 15,8 prosenttia.
  Osuuskauppojen vähittäismyynti kasvoi edellisvuodesta 11,6 prosenttia.
  SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo kuvaa vuoden 2006 olleen S-ryhmälle menestyksellinen kasvun vuosi.
  S-ryhmän myynti kasvoi 13,4 prosenttia ja se oli kaksinkertainen viime vuosien keskimääräiseen kasvuun verrattuna.
  S-ryhmän suurin liiketoiminta-alue, marketkauppa, kasvoi edellisestä vuodesta 14,4 prosenttia, minkä Neilimo sanoo ylittävän markkinoiden kasvun merkittävästi.
  S-ryhmän marketkaupan markkina-asema vahvistui. Myös muiden liiketoiminta-alueiden myynti kehittyi markkinoihin ja asetettuihin tavoitteisiin nähden suotuisasti, ainoastaan auto- ja autotarvikekauppa ei Neilimon mukaan saavuttanut tavoitteitaan.
  "Uudet asiakasomistajat, asiakasomistajien ostojen keskittyminen entistä enemmän S-ryhmän palveluyksiköihin sekä yrityskauppojen mukanaan tuoma lisämyynti ovat keskeisiä syitä, jotka ovat mahdollistaneet myynnin kasvun", Neilimo sanoo.
  S-ryhmän kotimaan päivittäistavarakauppa kasvoi edellisvuodesta 15,4 prosenttia ja oli 4 909 miljoonaa euroa eli 51,2 prosenttia S-ryhmän kotimaan vähittäismyynnistä.
  Baltian liiketoimintojen myynti oli noin 190 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,7 prosenttia. Baltian marketkaupan myynti oli viime vuonna noin 119 miljoonaa euroa.
  S-ryhmän toimipaikkoja oli Suomessa 1 475 vuoden lopussa. Siinä oli 83 toimipaikan lisäys. Näiden lisäksi Baltiassa on 12 toimipaikkaa.
  "S-ryhmän osuuskauppoihin liittyi viime vuonna yli 127 300 uutta asiakasomistajaa. Uusia jäseniä on liittynyt 2000-luvulla yhteensä 878 000. Vuoden 2006 lopussa jäsenmäärä oli 1 621 060.
  S-ryhmän asiakasomistajille maksettiin viime vuonna Bonusta 232 miljoonaa euroa. Neilimo kertoo S-ryhmän maksaneen vuodesta 2000 lähtien partnereidensa kanssa Bonusta asiakasomistajilleen yli miljardi euroa.
  S-ryhmän kotimaan myynnistä asiakasomistajille tapahtuvan bonusmyynnin osuus oli 64 prosenttia. S-ryhmän yritysten bonusmyynti oli 6 121 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua 15 prosenttia.
  SOK-yhtymän liikevaihto oli viime vuonna 6 557 miljoonaa euroa, lisäystä 55,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
  SOK-yhtymän liikevaihtoa kasvatti erityisesti Inex-konsernin siirtyminen SOK:n sataprosenttiseksi tytäryhtiöksi. Ilman hankintayhtiöitä SOK-yhtymän liiketoimintayhtiöiden liikevaihto kasvoi 7,0 prosenttia edellisvuodesta. Kasvuun vaikuttivat Holiday Club Suomen kylpylähotellien liiketoimintojen osto ja autokaupan yritysostot.


Osa M-realin saneerausta:
Metsäliitto osti Metsä-Botniaa M-realilta
M-realin omistamia Metsä-Botnian osakkeita siirtyy 240 miljoonan euron arvosta kummankin yhtiön emoyhtiölle Metsäliitto-konsernille. Kauppa vastaa yhdeksää prosenttia M-realin omistamista osakkeista.
Kauppa on osa M-realin saneerausohjelmaa, Metsäliitosta todetaan.
  Viime marraskuussa Metsä-Botniasta 47 prosenttia omistava UPM teki tarjouksen, jolla se oli ostanut 15 prosenttia Metsä-Botnian osakkeista 500 miljoonalla eurolla.


Swedish Meats -kauppa toteutunut
Scan AB aloitti Ruotsissa
HK Ruokatalo Groupin kauppa ruotsalaisen Swedish Meatsin liiketoiminnan ostamisesta toteutui 29. tammikuuta ja samalla HK Ruokatalo Groupin ruotsalainen tytäryhtiö Scan AB aloitti virallisesti toimintansa toimitusjohtajanaan Magnus Lagergren.
  HK Ruokatalo Group -konserni on näin laajentunut kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa toimivaksi ruokayhtiöksi. Sen liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa.
  Swedish Meatsin omistus HK Ruokatalo Groupissa osakeannin ja LSO Osuuskunnan kanssa toteutettavan osakevaihdon seurauksena tulee olemaan 4.178.000 A-osaketta ja 665.000 K-osaketta, mikä vastaa 12,32 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.
  Kaupan toteutumishetken osake- ja valuuttakurssien mukainen lopullinen kokonaiskauppahinta on noin 329 miljoonaa euroa.
  HK Ruokatalo Groupin osakepääoma nousee 66.820.528,10 euroon. Osakepääoman korotus merkitään kaupparekisteriin helmikuun 2007 alussa.
  HK Ruokatalo Group ilmoittaa hakevansa Helsingin Pörssiltä lisäerän ottamista pörssilistalle siten, että kaupankäynti osakkeilla alkaa mahdollisimman pian kevään 2007 aikana omana arvo-osuuslajinaan. Erä yhdistetään yhtiön olemassa oleviin osakkeisiin ja otetaan kaupankäynnin kohteeksi yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa, kun osakkeita koskeva osinkoero on poistunut.


S-ryhmältä tukea lastensuojelulle ja etuja asiakasomistajille Linnanmäki-sopimuksella
 

Jo vuosikymmeniä sitten S-ryhmä ja Linnanmäki tekivät yhteistyötä. Vanhaa julistetta tuolta ajalta kannattelevat Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Risto Räikkönen ja yhteysjohtaja Anne Santamäki SOK:sta. Kuva Markku Nummi

S-ryhmä tukee lastensuojelutyötä yhteisötyösopimuksella Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön kanssa ja tarjoaa samalla etuja asiakasomistajille.
  Sopimus käsittää kolme vuotta ja siinä ovat mukana SOK, HOK-Elanto, hotelliketjuja edustava Sokotel Oy ja Maan Auto Oy.
  Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Risto Räikkönen korostaa, että säätiöllä on yksi ja ainoa tehtävä: kerätä varoja suomalaiseen lastensuojelutyöhön. Vuonna 2006 säätiö jakoi lastensuojeluun 2,7 miljoonaa euroa, mikä oli Räikkösen mukaan enemmän kuin milloinkaan muulloin. Täksi vuodeksi jakoon on budjetoitu 2,8 miljoonaa.
  Linnanmäki on Suomen suosituin kesälomakohde. Se on myös halutuin kannatuskohde.
  SOK:n yhteysjohtaja Anne Santamäki sanoo, että vuodet 2007-09 käsittävä sopimus on S-ryhmän kannalta vastuullisuutta ja sopii ryhmän arvoihin, mutta se on myös liiketoimintaa tarjoamalla lisäarvoa asiakasomistajille.
  S-ryhmän asiakasomistajien ei tarvitse jonottaa Linnanmäen portilla, vaan he voivat hankkia Linnanmäen rannekkeen ennakkoon S-ryhmän toimipaikoista. Niitä myydään Prismoissa, Sokoksissa, ABC-liikennemyymälöissä ja S-ryhmän pääkaupunkiseudun hotelleissa. Sokos Hotellit ja Radisson SAS –hotellit pääkaupunkiseudulla tarjoavat myös valmiita majoituspaketteja, joihin sisältyy S-Etuhintainen Linnanmäen ranneke. Lisäksi Linnanmäen pikaruokapisteissä on S-Etuhintaisia annoksia ja Linnanmäen myymälässä S-Etuhintaisia tuotteita.
  HOK-Elannolla on lisäksi oma sopimus Jäähelmi-talvitapahtumasta Linnanmäen kanssa. Tämä uusi talvitapahtuma on 9.2.-3.3.2007 ja silloin Linnanmäelle on rakennettu monia lumiliikuntapaikkoja: voi ajaa napakelkalla, laskea mäkeä tai rakentaa iglua. Curling-radalla lapset voivat ensimmäistä kertaa heittää kevyttä curling-kiveä.
  Ennakkoon HOK-elannon toimipaikoista ostetuista lipuista saa myös Bonusta.


PTT ja Joensuun yliopisto tutkivat
Energiaviljely kiinnostaa
Peltoa omistavista metsänomistajista joka kymmenes arvelee varmasti tai melko varmasti ryhtyvänsä viljelemään energiakasveja pellollaan.   Aikeistaan epävarmojen osuus on kuitenkin suuri, osoittavaa PTT:n peltoa omistaville metsänomistajille suunnattu kyselyn tulos. Sen toteuttivat maatalousekonomisti Terhi Latvala, metsäekonomisti Erno Järvinen sekä Joensuun yliopiston tutkijan Harri Silvennoinen.
  Energiakasvien viljelyä pelloilla metsänomistajat pitävät mielekkäänä ja periaatteessa kannatettavana ja he uskovat toiminnan lisääntyvän lähivuosina.
  Vastaajista 40 prosenttia uskoo energiakasvien viljelyn arvellaan olevan tulevaisuudessa myös taloudellisesti kannattavaa. Ruohovartisten energiakasvien kehitysnäkymät ovat vastaajien mielestä selvästi valoisammat kuin puuvartisten.
  Eri energiakasveista selvästi eniten vastaajia kiinnostaa energiaheinän eli ruokohelven viljely. Toiseksi mieluisinta on öljykasvien viljely.
  Päätoimisten maa- ja metsätalousyrittäjien parissa energiakasvien viljelyhalukkuus on suurin. Palkansaajistakin kahdeksaa prosenttia kiinnostaa energiakasvien viljelystä: se kun soveltuu myös sivutoimiseen viljelyyn.
  Energiakasvien viljely kiinnostaa selvästi eniten alle 40-vuotiaita. Heistä yli kolmannes aikoo varmasti tai melko varmasti viljellä energiakasveja tulevaisuudessa.