Uusitalo edelleen hallituksen puheenjohtajaksi
Rakennemuutos kohensi Raision tulosta
Raisio Yhtymän tulos vuodelta 2004 ilman kertaluonteisia eriä oli 10,4 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä 5 senttiä.
   Raisio jakaa osakkeenomistajille kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Jo syksyllä tuli 0,12 euroa osakkeelta ja tulevalle yhtiökokoukselle 31. maaliskuuta esitetään 0,18 euron lisäosinkoa Chemicalsin myyntivoitosta sekä jatkuvien liiketoimintojen tuloksen pohjalta lisää 0,03 euroa osakekohtaista osinkoa. Ulkomainen omistus yrityksestä on lisääntynyt.
   Raisio Yhtymässä tapahtui paljon rakenteellisia muutoksia viime vuonna ja toimintoja tehostettiin. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Chemicalsin myyminen kesäkuussa noin 223 miljoonan euron liikevoitolla.
  Tapahtumat näkyivät 2004 luvuissa: liikevaihto väheni 626,9 miljoonaan euroon, mutta esimerkiksi omavaraisuusaste nousi 76,8:aan ja yrityksen markkina-arvo parani.
   Raisio Yhtymän tavoitteena on 12 prosentin tuotto sijoitetulle pääomalle, pääjohtaja Rabbe Klemetsin mukaan tähtäin on vuodessa 2006. Se edellyttää lisää kasvua, jalostusasteen nostamista ja toimintojen tehostamista edelleen. Yhtymän
   Liiketuloksen Klemets arvioi jatkossa nousevan paremmaksi kuin mitä vuoden 2004 vertailukelpoinen liiketulos oli, mutta myös investointeihin menee rahaa normaalivuotasoa enemmän. Hyvä omavaraisuus antaa varaa myös yritysostojen jatkamiseen.
   Raisio käynnisti uuden tuotekehitys- ja tutkimuskeskuksen Helsingin Viikissä viime lokakuussa. Yhtymän tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee noin 90 henkeä ja sitä johtaa Valiosta palkattu Annika Mäyrä-Mäkinen.
   Tutkimus ja tuotekehitys on konsernitasolla yhteinen ja palvelee kumpaakin liiketoiminta-aluetta: RavintoRaisiota ja Raisio Life Sciences.    Klemetsin mukaan tutkimuksen ja tuotekehityksen investointien tuloksena uusia elintarvikkeita tuleekin markkinoille jo tämän vuoden lopulla. Uusilla tuotteiden varaan on laskettu vahva merkitys liiketulokselle.
   Yhtymän jatkuvien liiketoimintojen tuloskunto parani. RavintoRaision liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 5,6 miljoonaa euroa. Strategisiksi kasvualueiksi on määritelty Puola ja Venäjä. Puolassa on mennyt hyvin, mutta Venäjällä kilpailua kiristävät Klemetsin mukaan markkinoille tulleet paikalliset toimijat. Raisio Life Sciences kirjasi 3,3 miljoonan euron liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä.
   Raisio Yhtymän hallitus kokoontui torstaina 10. helmikuuta ja valitsi uuden varapuheenjohtajan: maanviljelysneuvos Kaarlo Pettilän.
   Maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo jatkaa Raisio Yhtymän hallituksen puheenjohtajana. Uusitalo on lisäksi muun muassa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Pellervo-Seuran hallituksen jäsen. Hän on johtanut Raision hallitusta vuodesta 2001 lähtien.

Pellervon Keski-Suomen osuustoimintaseminaari:
Aluekehitykselle voimaa osuuskunnista

Emäntä Anne Kalmarin mukaan osuustoiminnalliset yritykset tuovat Keski-Suomeen runsaat rahavirrat ja tasapainottavat alueen kehitystä. Kuva Teemu Pakarinen

Osuustoiminnalliset yritykset ovat merkittäviä maakunnallisia vaikuttajia, todettiin Pellervon Keski-Suomen osuustoimintaseminaarissa. Osuuskunnista saavat virtaa niin alueen kasvukeskukset kuin syrjäisemmät maaseutukunnatkin.
   Seminaarin vetäjä, emäntä Anne Kalmari Kivijärveltä korosti osuustoiminnallisten yritysten vahvaa panosta alueen yrityskentässä. Tuottajaosuuskunnat tuovat maakuntaan runsaat rahavirrat ja palvelu- ja kuluttajaosuuskunnat ovat menestyneet hyvin.
   "Keski-Suomessa osuuskunnat ovat toimineet tasapainottavana tekijänä maakunnan kehityksessä. Ilman osuustoimintaa monet kunnat olisivat jääneet paitsi monia palveluja tai ainakin niiden hankkiminen tulisi hyvin kalliiksi."
   Pellervo-Seuran hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström (esitys) korosti seminaarissa osuuskuntien omistuksen kotimaisuutta.
   "Osuustoiminnallinen yritys on selkeästi suomalainen, sitä ei voida kaapata eikä jokin pääomayritys voi sen nurkkia valloittaa. Tuottaja-, palvelu- ja kuluttajaosuustoiminta on melkein aina sidottu alueeseensa, jossa ovat myös raaka-aineet, tuotantolaitokset, asiakkaat ja jäsenet."
   Professori Tarja Niemelä (esitys) Jyväskylän yliopistosta totesi, että maaseudun elinvoiman varmistaminen edellyttää yrittäjyyden kasvua.
   "Maaseudulla väestö sekä vähenee että ikääntyy samanaikaisesti. Tämä luo uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi hoito- ja terveysalan yrittäjyydelle, kun julkinen sektori ulkoistaa entistä enemmän toimintojaan."
   Niemelän mukaan maaseudulla on työmahdollisuuksia, mutta maaseudun säilyttämiseksi elävänä tarvitaan järjestelmää, joka saattaa yhteen tekemättömän työn ja tekijät. Maaseutuyritysten kiinnostusta alihankinta- ja sopimusyrittäjyydelle tulisikin hänen mielestään selvittää ripeästi.
   Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Anne Kylmäniemi pohti puheenvuorossaan, kuinka ihmiset saisi innostumaan osuustoiminnasta. Myös hän ottaisi kohderyhmäksi nuoret.
   "Tehtävä ei ole helppo aikana, jolloin aatteellisuus on vanhanaikaista ja euro on joka paikassa konsulenttina. Keskusteluissa nuorten kanssa olen kuitenkin huomannut jonkinlaista kaipuuta aatteelliseen keskusteluun."
   Kylmäniemi ei aloittaisi puhetta osuustoiminnan taloudellisista eduista, vaan toimintaperiaatteesta:
   "Kertoisin perusarvoista, joihin kuuluvat oikeudenmukaisuus, demokratia ja tasa-arvo. Yhtä tärkeitä ovat eettiset arvot kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista välittäminen." -Teemu Pakarinen

Kolme opintoviikkoa reilussa kuukaudessa
Paikallistalouden oppia verkossa
Maaseudun paikallistalouden kehittäminen on uusi verkkokurssi, jonka Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli aloittaa huhtikuussa.
   Opintoassistentti Pekka Hytinkoski sanoo, että kurssi soveltuu sekä ensimmäistä kertaa verkossa opiskelevalle että verkko-opiskelun konkarille. Opiskelu järjestetään kokonaan verkko-opiskeluna 4.4.-20.5.2005 ja sille on ilmoittauduttava 11. maaliskuuta mennessä.
   Niin ikään verkko-opiskeluna WebCT-kurssina Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli yhden opintoviikon Luomun lähtökohdat -kurssi, joka on 14.3.-22.4.2005. Sille on ilmoittauduttava 27. helmikuuta mennessä.
   Lisätietoja ja hakemuslomakkeet tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelin kotisivuilla.

Hallitus hyväksyi MTK:n Pellervon jäseneksi
Maaseutukehitys tarkastelussa
osuustoimintapäivässä Jyväskylässä
Pellervo-Seuran hallitus on hyväksynyt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n anomuksen Pellervo-Seuran jäsenyydestä. Jäsenyys on voimassa vuoden 2005 alusta lähtien. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä on, kuten edeltäjänsäkin Heikki Haavisto oli, Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja.
   Pellervon hallitus kokoontui maanantaina Jyväskylässä, missä samalla järjestetään Keski-Suomen osuustoimintaseminaari Keski-Suomen Maitokunnan tiloissa.
   Osuustoimintaseminaarin useissa esityksissä käsitellään alueellista kehitystä ja yleensä maaseudun kehitystä ja osuustoiminnan merkitystä siinä.