Kilpailukyvyn ja aseman vahvistusta Itämeren alueella
Atria ostaa Sardusin Ruotsista
Ruotsalaisesta einesyhtiöstä Sardusista on tulossa Atrian tytäryhtiö. Atrian ruotsalainen tytäryhtiö Atria Meat & Fast Food Aktiebolag on sopinut hankkivansa Sardusin osakkeita määrän, joka vastaa 57,1 prosenttia Sardusin osakkeista ja äänistä.
Atria tekee tarjouksen myös lopuista Sardusin osakkeista.
  Atrian tarjouksen kokonaisarvo on noin 1162 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 126 miljoonaa euroa. Atrian omistus yhtiössä nousee 59 prosenttiin. Kauppa edellyttää vielä ruotsalaisen kilpailuviranomaisen hyväksymisen.
  Atria on ilmoittanut rahoittavansa hankinnan käteisvaroilla ja nykyisillä pankkilainoilla.
  Atriassa tarjousta perustellaan pääosin siten, että Atrian ja Sardusin yhdentyminen vahvistaa kummankin yhtiön kykyä vastata yhdentyvien markkinoiden asettamiin uusiin haasteisiin.
  Atria on pyrkimässä yhdeksi johtavista elintarvikealan yrityksistä Itämeren alueella. Yhdessä Sardusilla ja Atrialla olisi synergiaetuja tuotekehityksessä, hankinnassa, logistiikassa, tuotannossa, markkinoinnissa.
  Atria on tunnustellut yrityskauppoja Ruotsissa muun muassa Ruotsin markkinajohtajan Swedish Meatsin ostosta, jossa se oli joulun alla kirittämässä HK Ruokatalon tarjousta.
  Sardusin kotisivulla kerrotaan yrityksen olevan yksi Ruotsin johtavista yrityksistä leivänpäällisten ja kevyiden aterioiden markkinoilla sekä suurkeittiöille myytävien pakasteiden myyjänä.
  Nykyinen Sardus-konserni on muodostettu 1982 ja se on noteerattu Tukholman pörssin A-listalla.
  Konsernissa on viisi liiketoimintayksikköä ja runsaasti Ruotsissa tunnettuja tuotemerkkejä.
  Vuoden 2006 alussa Sardusilla oli lähes 4200 omistajaa. Juridiset henkilöt omistivat konsernin osakkeista ja äänistä noin 81 prosenttia. Ulkomaisten tahojen omistuksessa oli tuolloin noin 25 prosenttia.
  Sardusin liikevaihto vuonna 2006 oli noin 2135 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 232 miljoonaa euroa. Tuona vuonna konserni teki noin kolmen miljoonan euron tuloksen verojen jälkeen. Konsernissa on hieman alle tuhat työntekijää. Atrian liikevaihto edellisenä vuonna oli noin 980 miljoonaa euroa.


Traktorien kokonaismyynti 2006 väheni, JD eteni
Agrimarketeille kymmenyksen lisäys
myyntiin tammikuussa
Agrimarket-ketjun myynti kasvoi neljä prosenttia vuonna 2006 eli oli tavoitteen mukainen. Ketjun tulosta sen sijaan rasittivat isojen koneiden kokonaismyynnin selkeä väheneminen sekä ketjun tekemät investoinnit.
  Hankkija-Maatalouden toimitusjohtajan Ensio Hytösen mukaan ketjussa on tietoisesti pyrittykin tekemään tulevaisuutta rakenteellisilla asioilla. Liittoumastrategian merkittävä vaihe viime vuonna oli Kemira GrowHown tulo Hankkija-Maatalouden osaomistajaksi ja sen myötä käynnistynyt kasvuohjelma. Tätä on seurannut Suomen Rehun ja Avena Nordic Grainin yrityskaupan julkistaminen. Kilpailuviranomaisen ratkaisua yrityskaupasta odotetaan keväällä.
  Traktorikaupan kokonaismarkkina väheni seitsemän prosenttia, leikkuupuimureita myytiin koko alalla 320 eli neljännes edellisvuotista vähemmän. Vähennys painottui pieniin puimureihin, joilla on iso merkitys Agrimarket-ketjulle. Viljakauppa oli edellisvuotista hiljaisempaa, viljan siementä myytiin edellisvuoden hyvän sadon vuoksi vähän, eikä torjunta-aineitakaan tarvittu kuivana kesänä runsaasti.
  Traktorien kokonaismyynti oli 4172. Hankkija-Maatalouden talousjohtaja Timo Vaara arvuuttaa, mahtaako kokonaismyynnin luku tänä vuonna edes alkaa nelosella.
  Agrimarketien edustama John Deere oli suurista traktorimerkeistä ainoa, jonka myynti kappalemääräisesti lisääntyi. Sen markkinaosuus nousi noin 21 prosenttiin.
  Agrimarketien kokonaismyynti on vuoden 2007 tammikuussa kasvanut kymmenisen prosenttia edellisvuotisesta.
  S-ryhmä on lisäämässä osuuttaan rautakaupassa. Agrimarketien rautakaupan myynti kasvoi kymmenen prosenttia, vaikka alan kasvu oli keskimäärin kuusi.
  Ketjussa oli viime vuoden lopussa 14 S-Rautamarketia ja tavoite on nostaa luku 20:een vuonna 2007.
  Agrimarket-ketjun ostoista maksettiin asiakasomistajille Bonusta kaikkiaan 4,1 miljoonaa euroa, mikä on 34 prosenttia edellisvuotista enemmän. Koko S-ryhmässä lisäys oli noin 20 prosenttia.
  Tänä vuonna aloittava S-Pankki tulee myös maanviljelysneuvos Hytösen mukaan tukemaan ketjun liiketoimintaa.


Vahinkovakuuttaminen siivitti tulosta
OP-ryhmä ylsi
historiansa parhaaseen tulokseen
OP-ryhmän tulos vuonna 2006 oli peräti 38 prosenttia parempi kuin edellisvuoden tulos. Vuosi 2006 oli myös ensimmäinen täysi tilikausi Pohjola-kaupan jälkeen. Vuositulos oli ryhmän historian selvästi paras.

Pääjohtaja Reijo Karhinen

  Ensi kertaa ryhmän tulosta pääjohtajana esitellyt Reijo Karhinen toteaakin, että ryhmän asiakasmäärä lisääntyi merkittävästi, ryhmän markkina-asema vahvistui ja ryhmä ylsi lähes kaikilla liiketoiminnan alueilla markkinoita nopeampaan kasvuun. Hyvillään Karhinen on mm. siitä, että myös asuntorahoituksessa ryhmän osuus alkoi jälleen lisääntyä.
  Myös osuuspankit tekivät kaikkien aikojen parhaan tuloksensa.
  OP-ryhmän tulos ennen veroja oli 800 miljoonaa euroa. Karhinen uskoo hyvään tulokseen myös vuodelta 2007.
  Tyytyväinen vuoden 2006 tulokseen on myös OKO:n toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen. Konsernin tulos ennen veroja oli 223 miljoonaa euroa. OKO vahvisti asemaansa yritysten pankkina. Vahinkovakuutuksen integrointi myös OKO:oon on sujunut erinomaisesti ja uusia asiakkaita on tullut kummallekin osapuolelle.


S-ryhmä odottaa pankiltaan
hyvää tukea liiketoiminnalle
S-ryhmä julkisti kauppapankkinsa logon esitellessään vuoden 2006 tulostaan Helsingissä torstaina.

Yhdysviivaksi isojen kirjainten väliin on sijoitettu S-Etukortti.

  S-Pankille tulee 1200 toimipistettä, joissa voi tehdä nostoja ja panoja. S-Pankki Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ylihurula kertoo Prismoihin ja Sokoksiin tulevan noin sata laajemman palvelun pistettä.
  S-ryhmä ei vielä ole kertonut S-Pankin toiminnan alkamisajankohtaa, se on kuitenkin tänä vuonna.
  Ylihurula sanoo, että uuden pankin tekeminen hyvän pankkijärjestelmän ja hyvin johdettujen pankkien Suomeen olisi tosi vaikeaa, mutta S-ryhmän sisällä kauppapankista tulee hänen mielestään hyvä pankki. Hän arvioi, että pankkiuskollisuus ei ole enää yhtä voimakasta kuin ennen: ihmiset vertailevat palvelua ja hintoja. S-Pankkia voi käyttää myös normaalina palkka- tai eläkepankkina, S-Etukorttiin tulee Visa ja pankille tulee normaalit pankin verkkopalvelut.



Atrian uusi talousjohtaja eroaa
Atria Yhtymä Oyj:n vasta nimitetty talousjohtaja Kimmo Lautanen eroaa Atrian palveluksesta. Atria tiedotti asiasta 13. helmikuuta.   Lautanen oli nimitetty viime vuoden lopulla tehtävään 1.3.2007 alkaen.
Hänen ilmoitetaan siirtyvän toisen työnantajan palvelukseen ja eroavan omasta aloitteestaan.
  Atrian talousjohtajana jatkaa Erkki Roivas.


Vuodesta 2007 uumoillaan jo voitollista
Raision tappiollinen tulos syveni vuonna 2006
Raisio Oyj:n jatkuvien toimintojen liiketulos oli -6,0 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksen mukainen liiketulos -38,5 miljoonaa euroa vuonna 2006. Edellisenä vuonna tilinpäätöksen mukainen liiketulos oli ollut -10,9 miljoonaa euroa. Sekä sijoitettu että oma pääoma tuottavat tappiota.

Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko. Kuva M Nummi

  Toimitusjohtaja Matti Rihko sanoo, että Raision Elintarvikeyksikkö on hajanainen eikä tuloksen johtaminen ole helppoa. Tehostamistoimista huolimatta tämän yksikön tulos oli raskaasti tappiollinen. Rehu & Mallas - sekä Ainesosat-yksiköt puolestaan ovat selkeitä ja Rihkon mukaan myös tuloksentekokyvyltään hyviä.
  Tilinpäätöstiedotteessa arvioidaan vuoden 2007 tuloksen olevan jo selvästi voitollinen; tosin Rihkon mukaan ensimmäinen neljännes jäänee vielä tappiolliseksi.
  Tärkeimmäksi tavoitteeksi vuonna 2007 on asetettu kannattavuuden parantaminen.
  Rihko myöntää, että Raisiolla on totinen tekeminen omien liiketoimintojen kuntoon saattamisessa vuonna 2007 - sitä tekemistä riittänee myös vuodeksi 2008.
Rihkon mielestä ne ovat kuitenkin yksinkertaisia asioita, jotka vain pitää laittaa samaan suuntaan.
  Kertoessaan Raision vuodesta 2006 tiedotusvälineille Rihko vertasikin nykyistä Raisiota rikkinäiseksi shakkiruudukoksi. Sille on aseteltu paljon liiketoimintoja ja markkina-alueita. Lopputuloksena on nykyistä selkeämpi ja mitattava liiketoiminta. Painopiste siirtyy tuotannosta kuluttajiin ja brändeihin. Vuosi 2008 olisi jo kansainvälistymisen ja kasvun aikaa.
  Kun kasvun aika koittaa, mahdollistuvat yritysostotkin. Kysyttäessä ostokohteesta Rihko arvioi, että Raisio voisi investoida noin 300 miljoonan euron pohjoiseurooppalaiseen yritykseen, jolla olisi sopiva markkina-alue.
  Vuoden 2006 aikana vaihtuikin suuri osa hallituksesta ja ylimmästä johdosta. Samalla Raisio aloitti ohjelmat liiketoimintojen tehostamiseksi, virtaviivaistamiseksi ja keskittymiseksi.
  Raisio hallitus on päättänyt eräistä ehdotuksista yhtiökokoukselle. Esimerkiksi hallituksen jäsenet valitsisi yhtiökokous ja hallituksen toimikausi olisi yhtiökokousten välinen aika.


Tavoitteena suurimman meijerin asema
Salonaho meijerijohtajaksi Venäjälle
Valion entinen toimitusjohtaja Harry Salonaho on kutsuttu venäläisen meijeriyrityksen Unimilkin hallituksen puheenjohtajaksi.
  Unimilkin kotisivuilla 6. helmikuuta päivätyssä tiedotteessa kerrotaan Salonahon tulevan johtamaan Unimilkin strategista kehitystä ja vahvistamaan johtoa. Hän vastaa myös yhteistyöstä strategisten kumppanien kanssa.
  Unimilk on Venäjän toiseksi suurin meijeriyritys. Se on perustettu vuonna 2002. Unimilkin sivuilla yhtiön pääjohtaja määrittelee päätavoitteeksi nousta ykköseksi Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton alueella olevissa valtioissa.
  Tulevaa kehitystä aiotaan rahoittaa muun muassa listautumalla pörssiin lähivuosina.


Pellervo jäseneksi Suomalaisen
omistajuuden neuvottelukuntaan
Pellervo-Seura on kutsuttu ja se on päättänyt liittyä Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan jäseneksi.
  Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää suomalaisen omistajuuden edellytyksiä. Se edustaa lähes koko yksityistä työllistävää pääomaa. Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät perustivat neuvottelukunnan vuonna 2005. Pellervon liityttyä neuvottelukuntaan se edustaa entistä monipuolisemmin erilaisia omistajatahoja.
  Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunta järjesti seminaarin 12. helmikuuta Helsingissä. Seminaarissa Pellervo Seuran hallituksen puheenjohtaja Marcus H Borgström kävi läpi asioita, jotka ovat yhteisiä Pellervolle ja omistajuuden neuvottelukunnalle. Hän totesi, että osuustoiminnassa on kyse laajasta taloudellisesta massasta suomalaisessa yritystoiminnassa.
  Maanviljelysneuvos Borgström sanoi Pellervon edistäessään osuustoiminnallista yritysmuotoa ottaneen tällä vuosituhannella yhdeksi pääteemoistaan omistajaohjauksen, corporate governancen.
  Omistuksen merkitys korostuu toimintaansa laajentavissa osuuskunnissa ja Borgströmin mukaan jäsenten on syytä valvoa, mitä heidän osuuskunnissaan tapahtuu. Moni osuustoiminnallista taustaa omaava yritys hakee kasvua ulkomailta, kuitenkin niin, että pääasiallinen toiminta, omistus ja ohjaus pysyvät vahvasti Suomessa.
  "Osuustoiminnallinen yritysmuoto sinänsä edistää suomalaista omistajuutta. Täällä ovat omistajat, jäsenet, täällä ovat tuottajat ja raaka-ainepohja, täällä asiakkaat. Keskeinen asia on, että tässä on verkosto, joka on tälle yhteisyrittäjyydelle ominaista", Borgström sanoi. Hän sanoi osuuskuntien olevan sidotut myös paikkakuntiinsa ja osaavaan henkilökuntaan Suomessa, joten osuuskunnissa Kiina-ilmiötä ei nähdä.
  Borgström myös kertasi Pellervon tavoitteen siitä, että vaalien jälkeinen hallitus korjaa vuoden 2004 yritys- ja pääomaverouudistuksessa syntyneen osuuspääoman koron verotuksen epäkohdan:
  "Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja kasvuyrityksiä. Tämä edellyttää yrittäjiltä uutta riskipääomaa. Osuuskunnan riskipääoman tarve ei ole yhtään pienempi kuin muiden yritysmuotojen, se tarvitsee samanlaiset kannustimet kuin muut yritysmuodot, jotta turvataan osuuskuntien synty, kehittyminen ja kasvaminen. Osuuskunnan osuuspääomalle on maksettava korvaus, osuuspääoman korko, ja sitä ei tule verotuksellisesti kohdella huonommin. Kyse ei ole sijoitustoiminnasta, vaan yhteisomistuksen tarvitsemasta riskipääomasta."


Munakunnalta 85-vuotisjulkaisu
Munakunta julkisti 85-vuotishistoriikkinsä tuottajaristeilyllä tammikuussa 2007. Julkaisussa on uutta tietoa ennen kaikkea EU-jäsenyyden ajalta.
  85-vuotishistoriikit ovat harvinaisia, mutta viime vuodet kananmuna-alalla ja Munakunnassa ovat olleet niin täynnä tapahtumia, että on katsottu perustelluksi olla odottamatta tasavuosia.
  Munakuntahan on parantanut kilpailukykyään alalla aivan viime vuosina yritysostoilla ja hankkimalla uutta tekniikkaa pakkaamoonsa ja näin samalla varmistanut kananmunien laatua. Myös näyttävät tuoteuudistukset ovat vaikuttaneet kilpailuasetelmaan markkinoilla. Jäsenille on suunnattu kolmekin eri rahastoantia viime vuosina.
  Alan on myös tulevina vuosina tehtävä investointeja, sillä tuottajien on trimmattava kanojen häkit EU:n edellyttämään kuntoon 2012 mennessä.
Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde kirjoittaa 85-vuotisjulkaisussa, että Munakunta tarjoaa jäsenilleen jatkossakin sellaisia etuja, joita muilla alan toimijoilla ei ole.


Raision ruokaperunaliiketoiminnan ostaa
uusi perustettava yritys
Raisio myy Vihannissa sijaitsevan ruokaperunaliiketoimintansa. Raision tavoitteena on organisaatiorakenteen selkeyttäminen sekä toiminnan tehostaminen.
  Raisio aikoo myös myös vetäytyä hiutalemyllyn rakentamisesta Venäjälle Burundukiin. Vetäytymisen syy on merkittävästi kohonneet investointikustannukset; hanke ei siten Raision arvion mukaan enää täyttäisi alkuperäisiä tuottovaatimuksia. Raisio jatkaa hiutaletuotteiden myyntiä ja markkinointia Venäjällä.
  Perunaliiketoiminnan ostaja on uusi perustettava yhtiö, jonka omistavat Pohjoisen Kantaperuna Oy, Potwell Oy ja Markku Tuuli. Ostaja ilmoittaa jatkavansa tuotannollista toimintaa Vihannissa.
  Vihannissa perunatuotteita valmistavan tehtaan liikevaihto vuonna 2006 oli noin 16 miljoonaa euroa ja siellä työskentelee noin 50 henkilöä. Tehdas käyttää vuosittain lähes 50 miljoonaa kiloa kotimaista perunaa, joka hankitaan sopimusviljelijöiltä.


Osuuspääomalle esitetään 6 % korkoa
Metsäliiton tulos putosi, liikevaihto kasvoi
Metsäliitto-konsernin liikevoitto vuodelta 2006 ilman kertaluonteisia eriä oli 254 miljoonaa euroa. Erien jälkeen liikevoitto oli -22 miljoonaa euroa.
Konsernin tulos ennen veroja oli -222 miljoonaa euroa.
  Liikevaihto oli 9 271 miljoonaa euroa, mikä on edelliseen vuoteen verrattuna 7 prosenttia enemmän.
  Metsäliitto Osuuskunnan hallitus esittää, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksettaisiin korkoa kuusi prosenttia vuodelta 2006. Hallintoneuvoston käsittelyn jälkeen korosta päättää osuuskunnan edustajisto huhtikuussa.
  Kertaluonteiset eriä muodostui yhteensä -276 miljoonaa euroa. Kertaluonteisia kuluja oli kaikkiaan 319 miljoonaa euroa. Ne liittyvät arvonalennuksiin ja alaskirjauksiin M-realissa sekä saneeraus- ja muihin toimiin useissa ulkomaisissa laitoksissa. Kertaluonteisia tuottoja oli 43 miljoonaa.
  M-realin hallitukseen on nimitetty UPM:n entinen toimitusjohtaja Juha Niemelä.
  Metsäliitto osti puuta kotimaasta enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 26,8 miljoonaa kuutiota. Ulkomailta tuli lisäksi 3,9 miljoonaa kuutiota, saman verran kuin ennen. Puunhankinnan liikevoitto oli 44 miljoonaa euroa, mihin sisältyy myyntivoittoja 12 miljoona euron edestä.
Metsäliiton mukaan puulla tulee olemaan hyvä kysyntä myös vuonna 2007.
  Koko vuodelta 2007 Metsäliitto odottaa selvästi parempaa tulosta kuin vuonna 2006.


Pellervon hallitus julkilausumassaan:
Uuden hallituksen korjattava epäkohta
osuuspääoman koron verotuksessa
Pellervo-Seuran hallitus katsoo, että tulevien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on korjattava osuuspäoman koron verotuksen epäkohta, joka syntyi yritys- ja pääomaverouudistuksessa kesällä 2004.
  Pellervon hallitus valmisteli asiasta julkilausuman maanantaina Hämeenlinnassa, missä järjestettiin alueellinen Pellervon Päivä.


Suomalaisomisteinen paperiyhtiö halutaan säilyttää
M-realin uusi saneerausohjelma
saattaa vähentää 600 työntekijää
M-real käynnistää kotimaan toimintojen tulosparannusohjelman, jonka seurauksena M-realin henkilöstömäärä saattaa vähetä noin 600 ihmisellä.
M-real julkisti ohjelma tiistaina kertoessaan vuoden 2006 tuloksesta.   Ennakkotietojen mukaan M-realin tulos oli edelleen raskaasti tappiollinen. Uudella ohjelmalla tavoitellaan noin 40 miljoonan euron tulosparannusta täysmääräisenä vuoden 2009 alusta lähtien.
  M-real antaa 8.2.2007 kaikille henkilöstöryhmilleen esityksen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen aloittamiseksi yksiköissään Kirkniemessä, Kyrossa, Kemissä, Simpeleellä, Joutsenossa, Kaskisissa, Kankaalla, Äänekoskella, Lielahdessa ja Takon kartonkitehtaalla. YT-neuvottelut päättyvät viimeistään maaliskuun loppupuolella.
  M-realin toimitusjohtajan Mikko Helanderin mukaan kokonaisia tuotantolaitoksia ei näillä näkymin jouduta sulkemaan Suomessa.
  "Haluamme yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa varmistaa, että Suomessa on tulevaisuudessa ainakin yksi suomalaisissa käsissä oleva paperiteollisuusyhtiö työllistämässä suomalaisia työntekijöitä ja jalostamassa kotimaista puuta. Uskon, että tänään julkistettu ohjelma tukee tämän tavoitteen saavuttamista", Helander sanoo.


Myös vuodesta 2007 arvioidaan hyvää
Paikallisosuuspankeilla raju tulosparannus
Paikallisosuuspankkien tulos vuodelta 2006 oli 46,5 miljoonaa euroa, mikä on 43,3 prosenttia edellisvuotista enemmän.
  POP-ryhmän tulostiedotteen mukaan erityisesti korkokatteen voimakas nousu siivitti ryhmän tulosta. Siihen taas vaikuttivat vahva talletusten ja luottojen kasvu sekä yleisen korkotason nousu.
  Kaikki paikallisosuuspankit tekivät voitollisen tuloksen. Ryhmän vakavaraisuus oli peräti 20 prosenttia.
  Jo kuudetta kertaa asiakkaiden parhaaksi palvelupankiksi valitsema Paikallisosuuspankkiryhmä kehitti muutenkin hyvin liiketoimintansa paljoutta. Talletukset lisääntyivät 7 prosenttia ja luottokanta kasvoi 10,7 prosenttia.
  POP-rahastoihin sijoitetut pääomat kasvoivat vuoden aikana yli 200 prosenttia.


Lännen Tehtaat ostaa norjalaisen kalafirman
Lännen Tehtaat ostaa norjalaisen kalajalosteiden valmistajan Maritim Food AS:n.
  Kauppaan kuuluu Maritim Food AS ja sen kokonaan omistamat ruotsalaiset tytäryhtiöt Maritim Food Sweden AB ja Maritim Food Sweden Egendom AB sekä Maritim Foodille kuuluva 47,5 %:n vähemmistöosuus norjalaisesta Sandanger AS:stä. Maritim Foodilla on lisäksi Sandangerin osakkeita koskeva osto-optio, joka toteuttamalla omistusosuus on mahdollista nostaa 51 %:iin.
  Maritimin osakkeet myy Brynild Gruppen AS. Kaupan toteuttaminen edellyttää Norjan kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja sen ennakoidaan ajoittuvan helmi-maaliskuulle.
  Lännen Tehtaat Oyj maksaa kaupan toteutushetkellä Maritim Food AS:n osakkeista noin 10 miljoonaa euroa ja ottaa vastatakseen noin 4 miljoonan euron nettovelat. Osakekaupasta arvioidaan syntyvän Lännen Tehtaat -konserniin enintään noin 7 miljoonan euron konserniliikearvo.
  Maritim Food AS:n liikevaihto vuonna 2005 oli noin 27 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 1,2 miljoonaa euroa. Maritim Foodin palveluksessa on keskimäärin noin 95 henkilöä. Sandanger AS:n liikevaihto oli noin 9 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 0,3 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on keskimäärin noin 50 henkilöä.
  Maritim Food myy ja markkinoi kala- ja äyriäistuotteita Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat savustetut ja marinoidut kalat (lohi, kirjolohi ja makrilli), kalajalosteet, äyriäis- ja katkarapusäilykkeet ja kastikkeet.
  Lännen Tehtaiden toimitusjohtaja Matti Karppinen on ilmoittanut konsernin keskittyvän elintarvikeliiketoimintoihin. Maritim Food AS ja Apetit Kala Oy muodostaisivat yhdessä pohjoismaiden johtaviin kalajalosteiden valmistajiin kuuluvan yksikön. Yhtiöiden on tarkoitus hyödyntää yhteistä osaamistaan erityisesti raaka-aineiden hankinnassa, valmistuksessa ja myynnissä pohjoisen Itämeren alueella.